HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN STRATEGIA 2008–2012
Strategia on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 19.12.2007
Tekstin lopussa pdf-versio
TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 2012
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on kansainvälinen, korkealaatuista tutkimusta tuottava ja laadukasta opetusta antava monialainen tiedekunta. Tiedekunnan perustehtävä on tuottaa humanistisen alan tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa perus- ja jatkotutkintokoulutusta sekä edistää ympäröivän yhteiskunnan ja erityisesti lounaisen Suomen ja Satakunnan kehittämistä kouluttamalla korkeatasoisia osaajia, tarjoamalla asiantuntijapalveluja ja osallistumalla alueen yleiseen kulttuuriseen ja taloudelliseen kehittämiseen.
Tiedekunta on kansainvälisesti ja kansallisesti tunnettu laadukkaasta tutkimuksestaan ja koulutuksestaan. Se kehittää aktiivisesti toimintaansa nopeasti uudistuvan yliopistolaitoksen toiminta-ajatusten mukaisesti.
Vuonna 2012 yliopiston taloudellis-hallinnollinen asema on muuttunut. Tiedekunnan tutkimus, koulutus ja hallinto toimivat uuden yliopistolain viitoittaman säädösperustan mukaisesti, ja tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen ja henkilöstölleen korkeatasoiset ja innostavat työskentelyolosuhteet.
Tiedekunta noudattaa toiminnassaan humanistisia perusarvoja, joita ovat tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen vapaus, eettisyys, kriittisyys, luovuus, moniarvoisuus, tasa-arvoisuus ja yhteisöllisyys.
1. TEHTÄVÄT
TUTKIMUS JA TUTKIJAKOULUTUS
Vahvuusalat
Korkeatasoinen monialainen ja monitieteinen tutkimus muodostaa tiedekunnan perustan.
Tiedekunnassa tehtävä tutkimus on vapaata ja tutkijalähtöistä. Tutkimuksen vahvuusaloja ovat eri kielten tutkimus sekä historiallisen, kulttuurisen, taiteellisen, yhteiskunnallisen ja sukupuolitetun vuorovaikutuksen tutkimus. Tiedekunnan tutkimus konkretisoituu strategiakaudella esimerkiksi seuraavissa aihepiireissä: 1. Itämeren alueen kielten ja kulttuurien tutkimus, 2. keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus, 3. valtasuhteiden tutkimus, 4. nykykulttuurin tutkimus, 5. kielellisen diskurssin ja vuorovaikutuksen tutkimus ja 6. lapsi- ja nuorisotutkimus.
Henkilöstön tutkimusedellytysten parantaminen
Tiedekunta panostaa määrätietoisesti henkilökuntansa tutkimusedellytysten parantamiseen.
Opetus- ja tutkimushenkilöstölle järjestetään aikaa oman tutkimuksen tekemiseen ensisijaisesti työsuunnitelmien ja opetusohjelmien valmistelun keinoin. Tavoitteena on, että työsuunnitelmaan sisällytetty tutkimusaika pystytään myös käytännössä sijoittamaan lukuvuoden kokonaistyöaikaan periodijärjestelmää ja opetusperiodien välisiä aikoja hyödyntäen. Laitosten opetussuunnitelmia laadittaessa huomioidaan aiempaa tarkemmin yksikön henkilöstöresurssit, lisätään oppiaineiden ja laitosten välistä opetusyhteistyötä ja tarkistetaan opiskelijoiden sisäänottomääriä.
Tutkimusrahoitus ja julkaiseminen
Tiedekunnan tavoite on lisätä ulkopuolisen kilpailutetun tutkimusrahoituksen määrää. Henkilöstöä kehotetaan julkaisemaan tutkimuksiaan kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetuissa julkaisuissa.
Väitöskirjojen, monografioiden ja artikkelien kielentarkastukseen pyritään hankkimaan resursseja.
Tutkijakoulutuksen vahvistaminen
Tiedekunnan tavoite on entistä määrätietoisemmin profiloitua korkeatasoisen ja kansainvälisesti tunnustetun tutkijakoulutuksen antajaksi.
Tiedekunta panostaa opintoihinsa sitoutuneiden jatko-opiskelijoiden rekrytointiin. Tiedekuntaan hyväksytyille jatko-opiskelijoille taataan korkeatasoinen opintojen ohjaus.
Tiedekunta seuraa vuonna 2005 aloitetun jatko-opiskelijoiden valintamenettelyn toimivuutta. Lisäksi seurataan tiedekuntaneuvoston vuonna 2006 antamien ohjaussuositusten vaikutusta jatko-opintojen ohjausjärjestelmän kehittymiseen.
Tiedekunta on mukana valtakunnallisessa humanistisen alan tohtorin tutkintovaatimusten suunnittelutyössä ja rakentaa jatkotutkintovaatimuksensa valtakunnallisesti humanistisella alalla yhteistyössä suunniteltujen periaatteiden mukaisesti. Jatko-opintoihin kuuluviin opintoihin sisällytetään tutkijanuraan tähtäävien työelämätaitojen opettamisen lisäksi myös muita työelämätaitoja sisältäviä opintoja.
Valmistellaan tiedekunnan kaikille jatko-opiskelijoille tarkoitettu, säännöllisesti toistuva opinto-ohjelma. Jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelmiin sisällytetään nykyistä enemmän mahdollisuuksia omaan tutkimusalueeseen liittyvän opetuksen antamiseen, ja siten jatko-opiskelijat liitetään Suomen Akatemian suositusten mukaisesti laitoksen opetukseen.
Valtakunnallisen tutkijakoulutuksen ja tutkijakoulujen ulkopuolella tapahtuvan tohtorikoulutuksen välistä yhteistyötä kehitetään ja tiedekunnan omien tutkijakoulujen tulevaisuus ja kehittämistarpeet selvitetään.
PERUSTUTKINTOKOULUTUS
Tieteeseen perustuva opetus
Tiedekunnan opetus perustuu laadukkaaseen tieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat oman alansa tieteellisen ajattelutavan ja että koulutus antaa valmiudet tutkimuksen tekemiseen, oman alan asiantuntijuuteen työelämässä ja elinikäiseen oppimiseen.
Korkea laatu
Korkealaatuiseen tutkimukseen perustuvan opetuksen lisäksi opetussuunnitelmia kehitetään siten, että kehittämistyössä huomioidaan palautteet ja laatutyön myötä esiin tulleet kehityskohteet.
Henkilökunnalle pyritään takaamaan opetuksesta vapaata aikaa tutkimuksen tekemiseen periodijärjestelmää hyödyntäen. Näin taataan tutkimuksen ajantasaisuus ja korkeatasoiseen tutkimukseen perustuva opetus. Lisäksi henkilökuntaa kannustetaan opetustaitojen ja erilaisten opetusmenetelmien kehittämiseen.
Monialaisuus
Tiedekunta näkee monialaisuutensa rikkautena, ja tiedekunnassa opiskeleville halutaan tarjota mahdollisuus suorittaa monipuolinen humanistisen alan tutkinto. Monialaisuutta lisää opiskelijoiden mahdollisuus hyödyntää verkko-opetusta sekä suorittaa opintoja eri verkostoyliopistoissa, joissa humanistinen tiedekunta on aktiivisesti mukana. Opetuksen kehittämisessä hyödynnetään monialaisuutta myös tiedekunnan oppiaineiden ja laitosten yhteistyötä lisäämällä.
Kansainvälisyys
Henkilökunnan kansainvälistymistä ja kansainvälistä opettajavaihtoa pyritään lisäämään. Myös opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kansainväliseen vaihtoon, sillä erilaisten kulttuurien tuntemus ja hyvä kielitaito ovat osaltaan humanistiselta alalta valmistuneiden työmarkkinavaltteja. Lisäksi opiskelijat voivat syventää oman alansa osaamista ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuilla opinnoilla tai tekemällä erillisiä sivuainekokonaisuuksia, jotka lisäävät tutkintojen monialaisuutta.
Humanistisessa tiedekunnassa toimii strategiakauden alussa kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa, joista kaksi on englanninkielisiä ja yksi suunnattu ulkomailla suomea ja sen sukukieliä opiskelleille. Tiedekunta rekrytoi maisteriohjelmiin etupäässä ulkomailla pohjakoulutuksen saaneita lahjakkaita opiskelijoita. Kansainvälisten maisteriohjelmien lisäksi tiedekunnassa tarjotaan laajasti englanninkielistä non degree opetusta ja suomen kielen ja kulttuurin opetusta sekä oman tiedekunnan että muiden tiedekuntien opiskelijoille ja ulkomailta tuleville vaihto-opiskelijoille.
Työelämän muutos ja yhteiskunnan haasteet
Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvien edellytyksiä sijoittua työelämään edistetään aikaisempaa paremmin. Tieteellisen asiantuntijuuden lisäksi koulutuksen tulee tarjota työelämävalmiuksia kehittäviä elementtejä sekä kontakteja työelämään. Tiedekunta lisää opiskelijoiden työelämävalmiuksia kartuttavia opintoja ja tietoutta opintojen jo sisältämistä työelämävalmiuksista. Lisäksi järjestetään työelämään liittyviä tilaisuuksia, joiden tavoitteena on muun muassa vahvistaa oppiaineiden alumni- ja harjoitteluyhteyksiä.
Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö
Humanistinen tiedekunta kehittää määrätietoisesti verkko-opetustaan. Oppiaineille tarjotaan nykyistä monipuolisemmin mahdollisuus hyödyntää erilaisia verkko-opetuksen muotoja ja sähköisiä oppimisalustoja opetuksen osana. Opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa verkko-opintoja lisätään ja tarjotaan aiempaa aktiivisemmin mahdollisuus opintojen suorittamiseen verkostoyliopistoissa.
Henkilökunnan ja opiskelijoiden tiedonhankintataitoja kehitetään edelleen. Opiskelijoiden edellytyksiä hankkia ja käyttää sähköisesti julkaistua tietoa parannetaan. Erityisesti kehitetään sekä tiedekunnan omien että verkon kautta muualta saatavien sähköisten tutkimusarkistojen ja muiden tiedonlähteiden käytönopetusta ja näin parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia tutkimusaineistoja.
Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen
Tiedekunnan opetussuunnitelmia laadittaessa taataan valmiudet elinikäiselle oppimiselle. Tiedekunta kartoittaa erilaisia yhteistyömahdollisuuksia mm. täydennyskoulutuskeskuksen ja verkko-opetuksena opintoja tarjoavien tahojen kanssa tiedekunnasta valmistuneiden ammattitaidon päivittämiseksi. Lisäksi tiedekunta kehittää aktiivisesti avoimen yliopiston opintotarjontaansa yhdessä täydennyskoulutuskeskuksen kanssa.
YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN
Tutkimuksen ja koulutuksen hyödyntäminen
Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen on osa humanistisen tiedekunnan perustehtävää. Tiedekunnassa koulutetaan historian, kulttuurien tutkimuksen, taiteiden tutkimuksen ja kotimaisten sekä vieraiden kielten asiantuntijoita. Turussa sijaitsevien laitosten lisäksi tiedekunnalla on laitos myös Satakunnassa, missä Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos toimii osana Porin yliopistokeskusta. Laitoksen koulutus- ja tutkimustoiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä alueen kulttuuri- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Tiedekunta pyrkii vaikuttavuutensa tehostamiseen viestimällä kulttuurisesti ja sivistyksellisesti merkittävistä tutkimustuloksista ja tarjoaa yhteiskunnan käyttöön asiantuntijapalvelujaan. Samalla parannetaan perustutkinto-opiskelijoiden ja tutkijoiden edellytyksiä osallistua tietoaineistojen ja erityisesti sähköisten tutkimusarkistojen muodostamis- ja palveluprosesseihin ja niiden hyödyntämiseen sekä tutkimuksessa että muussa työelämässä. Opettajat ja tutkijat jakavat asiantuntemustaan mm. kirjoittamiensa oppikirjojen välityksellä.
Sidosryhmäyhteistyö
Tiedekunta tarjoaa tutkimukseen perustuvia asiantuntijapalvelujaan paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimustuloksia hyödynnetään tarjoamalla asiantuntijapalveluja mm. tiedotusvälineille, valtionhallinnon tutkimushankkeille, kuntien eri hallintokunnille, kulttuurialojen organisaatioille sekä erilaisiin yliopiston ulkopuolella järjestettäviin kulttuuri- ja ajankohtaistapahtumiin. Tavoitteena on olla aktiivinen toimija myös Turun kaupungin vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa.
Toiminta tieteellisissä seuroissa ja yhdistyksissä on yksi osa tiedekunnan henkilöstön sidosryhmäyhteistyötä. Lisäksi tiedekunta harjoittaa yhteistyötä tiedekunnasta valmistuneiden alumnien kanssa.
Opiskelijarekrytoinnin kannalta yksi tiedekunnan tärkeimmistä sidosryhmistä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan lukioiden opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajat muodostavat asiantuntijaverkoston, joka välittää tietoa tiedekunnassa opiskeltavista aloista ja tiedekunnan valintaperusteista lukiolaisille. Lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa harjoitetaan myös opetusyhteistyötä.
2. YHTEISÖ
HENKILÖSTÖ
Tiedekunta työyhteisönä
Humanistinen tiedekunta on monikielinen ja –kulttuurinen asiantuntijaorganisaatio, jossa työskentelee opetus- ja tutkimushenkilökuntaa sekä hallinto- ja tukitehtävissä toimivia henkilöitä. Suurin osa tiedekunnan henkilöstöstä toimii vakinaisissa virkasuhteissa ja saa rahoituksensa budjettirahoituksesta. Opettajia ja tutkijoita tiedekunnassa on strategiakauden alussa noin 200 ja muuta henkilöstöä noin 60. Vuosittain tiedekunnassa tehdään yhteensä noin 280 henkilötyövuotta.
Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kokonaisuus, johon kuuluu jatkuva opiskelu, työssä oppiminen ja lisäkoulutuksen hankkiminen sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella.
Tiedekunnan henkilöstölle varataan mahdollisuus osallistua työhön liittyvään koulutukseen. Henkilöstöä kannustetaan laajentamaan osaamistaan myös väliaikaisen työkierron avulla sekä omassa yliopistossa että vastaavissa tehtävissä yliopiston ulkopuolella.
Henkilöstösuunnittelu
Tiedekunnan henkilöstön kokonaismäärää joudutaan strategiakaudella vähentämään, sillä tiedekunnalla on paineita taloutensa tasapainoon saattamisessa. Tiedekunnassa laaditaan kauden alussa henkilöstösuunnitelma. Tässä suunnitelmassa otetaan huomioon tiedekunnan kokonaisrakenne, yksiköiden tuloksellisuus ja oppiaineiden virkarakenteen tarkoituksenmukaisuus.
Henkilöstösuunnittelun yhtenä tavoitteena on vähentää oppiaineiden tasolla sellaisia virkatehtäviä, jotka vaativat hallinnollista erityisosaamista talous- ja henkilöstöasioiden hoidossa. Nämä tehtävät keskitetään pois oppiaineista laitosten kanslioihin, joihin sijoitetaan talous- ja henkilöstöhallintoon perehdytettyä henkilökuntaa.
Työhyvinvoinnin edistäminen
Työhön liittyvät paineet ja tulostavoitteet ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Samanaikaisesti henkilöstöresurssit ovat joko säilyneet ennallaan tai niitä on vähennetty. Suuri ongelma on ajan riittämättömyys suhteessa lisääntyneeseen työmäärään. Työmäärä ja paineet ovat lisääntyneet sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnalla että myös hallinto- ja tukitehtävissä työskentelevillä henkilöillä. Henkilöstöltä odotetaan jatkuvaa valmiutta uuden tiedon omaksumiseen ja uusien järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä tekijöitä ovat työn mielekkyys ja edellytykset työstä suoriutumiseen. Tehtävät organisoidaan siten, että jokainen voi käyttää työaikansa tehtävänkuvansa mukaisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on tehtävien tasapuolinen jakautuminen sekä opettaja- ja opiskelijamäärän suhteen kohtuullinen mitoittaminen. Sijaisuusjärjestelyistä sovitaan ennakolta vuosilomien ja sairaustapausten varalta.
Työhyvinvoinnin kannalta tärkeää sisäistä viestintää ja tiedon kulkua kehitetään edelleen.
OPISKELIJAT
Humanistisessa tiedekunnassa on perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita yhteensä noin 4800 (sl. 2007), joista perustutkintoa suorittaa noin 4400 opiskelijaa ja jatkotutkintoa noin 400 opiskelijaa.
Humanistiseen tiedekuntaan otetaan vuosittain keskimäärin 500 uutta perustutkinto-opiskelijaa suorittamaan joko humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa ja filosofian maisterin tutkintoa tai pelkästään filosofian maisterin tutkintoa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotavoite on ollut vuosina 2005 – 2007 300 filosofian maisteria vuodessa, mikä on ollut noin 60 % sisäänotosta. Tavoitetta ei ole aivan saavutettu. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotavoite on asetettu ensimmäisen kerran vasta vuodelle 2007, koska alemmat korkeakoulututkinnot ovat tulleet pakollisiksi vuonna 2005 tutkintouudistuksen myötä. Tavoite on ollut 40 % sisäänotosta eli 200 humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa vuodessa. Kandidaatin tutkintotavoite ylitettiin reilusti vuonna 2007.
Tiedekunta parantaa sekä ylempien korkeakoulututkintojen että alempien korkeakoulututkintojen läpäisyprosenttia. Tavoitteena on, että seuraavalla strategiakaudella humanististen tieteiden kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi valmistuvien opiskelijoiden määrä on 75 % tiedekuntaan vuosittain hyväksyttyjen opiskelijoiden määrästä. Läpäisyn tehostamiseksi kiinnitetään huomiota erityisesti opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen edistämiseen.
Opiskelijoiden rekrytointi
Humanistisen tiedekunnan tavoitteena on rekrytoida motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita, jotka kykenevät suorittamaan tutkinnon tavoiteajassa ja pätevöityvät oman alansa asiantuntijoiksi työelämään.
Korkeakouluihin hakeutuva ikäluokka on pienenemässä. Tämän vuoksi opiskelijakiintiöitä tullaan laskemaan hallitusti. Kiintiöiden pienentämisellä varmistetaan myös opiskelijoiden nykyistä henkilökohtaisempi opinto-ohjaus ja pyritään edistämään tutkintojen valmistumista määräajassa.
Opintojen etenemisen edistäminen
Tiedekunnassa kehitetään edelleen opinto-ohjausjärjestelmää ja varmistetaan, että kaikissa tiedekunnan oppiaineissa laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) asianmukaisesti. Opintojen alkuvaiheen ohjauksessa kiinnitetään pääaineen lisäksi huomiota myös sivuainevalintoihin, harjoitteluun, vaihtomahdollisuuksiin ja mielekkääseen tutkintokokonaisuuteen. Loppuvaiheen ohjauksessa kiinnitetään huomiota erityisesti pro gradu -tutkielmien ohjaukseen sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistamiseen.
Opiskelijoiden oikeusturva
Tiedekunnan opiskelijavalintaa ja tutkintoja koskevat määräykset kirjataan niin selkeästi ja kattavasti, että kaikkia tiedekuntaan hakevia ja tiedekunnassa jo opiskelevia voidaan kohdella yhdenvertaisesti. Laatutyö edesauttaa osaltaan tätä prosessia. Lisäksi opiskelijoiden hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja opiskelijoiden oikeusturvaopasta täydennetään nykyistä yksityiskohtaisemmaksi tiedekunnan osalta.
Opiskeluympäristön kehittäminen
Tiedekunta takaa mahdollisimman hyvät puitteet opiskelulle. Tiedekunnan opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat muodostavat yhdessä akateemisen työ- ja opiskeluyhteisön, jossa jokainen yhteisön toimija on vastuussa yhteisön kehittämisestä, sääntöjen noudattamisesta ja muiden kunnioittamisesta.
3. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO
PROSESSIT JA RAKENTEET
Työyhteisön johtaminen
Tiedekunnan strategisen johtamisen edellytyksiä parannetaan. Dekaanin ja laitosjohtajien välistä säännöllistä yhteistyötä kehitetään edelleen. Lisäksi kaikille laitoksille luodaan laitosjohtajien ja oppiaineiden esimiesten välisen yhteistyön käytänteitä.
Hallintohenkilökunnan ja akateemisen johdon keskinäistä työnjakoa selkiytetään tarkoituksenmukaiseksi siten, että kaikissa tiedekunnan laitoksissa opetus- ja tutkimushenkilöstölle taataan mahdollisuudet keskittyä perustehtäviinsä.
Vastuuhenkilö oppiaineessa on perinteisesti ollut oppiaineen professori. Apulaisprofessori-nimikkeen poistumisen ja palkkausjärjestelmän muutoksen myötä tiedekunnan esimiesjärjestelmää on syytä kehittää, sillä oppiaineissa voi olla useita professorin virkoja. Laitoksissa, joissa on usean professorin oppiaineita, oppiaineen vastuuhenkilöstä tehdään erillinen päätös. Päätöksen oppiaineen vastuuhenkilöstä tekee laitoksen johtaja, ja asia valmistellaan oppiaineen henkilökuntakokouksessa yhteistoiminnallisesti. Kaikissa oppiaineissa päätetään myös siitä, kuka toimii vastuuhenkilön varamiehenä. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että vastuuhenkilö ei vaihdu liian usein. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että vastuuhenkilökysymykset ratkaistaan kunkin laitosneuvostokauden alussa sen jälkeen, kun laitoksen johtaja on valittu.
Johtotehtävissä toimivia kannustetaan kehittämään esimiestaitojaan ja osallistumaan yliopiston johtamiskoulutukseen.
Talouden suunnitteluun ja seurantaan panostetaan tiedekunnan kaikissa yksiköissä.
Organisaation kehittämien
Tiedekunnan organisaatio ja eri toimijatahojen vastuut ja valtuudet on kuvattu tiedekunnan toimintakäsikirjassa.
Tiedekunnan laitos- ja oppiainerakenteen tarkoituksenmukaisuus kartoitetaan helmikuun 2008 loppuun mennessä ja ryhdytään konsortiohankkeen ja muiden selvitysten perusteella tarpeellisiin organisaatiomuutoksiin. Tavoitteena ovat nykyistä suuremmat laitos- ja oppiainekokonaisuudet.
LAATUTYÖ
Tiedekunnassa tehtävän työn arvioinnissa on toistaiseksi käytetty vakiintuneita tutkimuksen ja opetuksen arviointi- ja palautejärjestelmiä. Näiden jo olemassa olevien laadunvarmistusmekanismien lisäksi tiedekunnassa vakiinnutetaan laatujärjestelmä, joka on kuvattu tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toimintakäsikirjoissa. Toimintojen kehittämisen myötä vakiintuneiden uusien käytäntöjen kirjaamisesta huolehditaan yhteisesti sovitun päivitysaikataulun mukaan.
Tiedekunta seuraa, analysoi ja kehittää toimintaansa perinteisten laadunvarmistusmekanismien lisäksi sisäisen vertaispalautteen ja ulkoisten arviointien perusteella.
4. AINEELLISET VOIMAVARAT
TALOUS
Rahoituspohjan kehittäminen
Tiedekunnan talouden tasapainottamistyötä jatketaan edelleen. Tavoite on, että strategiakauden aikana tiedekunnan määrärahanjaon perusteita kehitetään siten, että laitoksille voidaan jakaa tulosten perusteella myös toimintamäärärahaa. Lisäksi varoja voidaan suunnata strategisesti tärkeiksi arvioituihin kohteisiin.
Tiedekunnan perustoiminnot turvataan, vaikka toimintaa yksiköissä jouduttaisiinkin supistamaan.
Tiedekunnan säästösuunnitelman 2003–2007 tilalle luodaan kevätlukukauden 2008 loppuun mennessä henkilöstösuunnitelma, josta käyvät ilmi tiedekunnan rakenteellisen kehittämisen linjaukset strategiakaudella 2008–2012.
Kustannusten hallinta
Kustannusten hallinnan parantamiseksi tiedekunnan tavoitteena strategiakaudella 2008–2012 on
• vahvistaa tutkimusperustaista opetusta
• muodostaa nykyistä suurempia laitos- ja oppiaineyksiköitä
• karsia päällekkäisiä toimintoja
• ratkaista kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen sekä luovan kirjoittamisen oppiaineen toiminnan laajuus
• vähentää opiskelijoiden sisäänottokiintiöitä vuodesta 2009 alkaen siten, että otetaan huomioon yksikön resursointi ja valmistuneiden työllistymiseen liittyvät näkökohdat
• aloittaa opetussuunnitelmien uudistamistyö niissä aineissa, joissa strategiset linjaukset ja henkilöstösuunnitelmaan perustuvat päätökset tätä edellyttävät
• vähentää budjettivaroin palkatun henkilöstön määrää ja palkkakustannuksia asteittain siten, että tiedekunnan saama tuloksellisuusmääräraha voidaan jakaa laitoksille erikseen sovittavien tuloksellisuuskriteerien perusteella.
• uudistaa tiedekunnan rakennetta siten, että tiedekunnan yksiköiden asemaa arvioitaessa tuloksellisuuskriteerien lisäksi otetaan huomioon oppiaineiden virkarakenteen tämänhetkinen kokonaistilanne sekä tieteenalan valtakunnallinen asema.
TILAT
Yhtenäinen ja tunnistettava kampusalue
Tiedekunnan laitosten toimitilat sijaitsevat Turussa pääasiassa kahdella alueella: yliopiston mäen ympäristössä ja Sirkkalan kasarmin alueella. Porissa laitoksen toimitilat sijaitsevat Porin yliopistokeskuksen tiloissa.
Toimintojen sijoittaminen
Tiedekunnan laitosten toiminnot pyritään järjestämään tilakokonaisuuksiksi, joihin saman laitoksen oppiaineet sijoittuvat.
Toimintojen kehittäminen
Uusia tiloja suunniteltaessa henkilökunta pyrkii toimimaan mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen yhteistyössä tilasuunnittelun kanssa.
Taiteiden tutkimuksen laitos siirtyy strategiakauden aikana Sirkkalan kasarmille valmistuvaan laitosrakennukseen.
Humanistinen tiedekunta kannattaa ajatusta eri kampusalueille sijoitettavista kirjastoista.
TUKIPALVELUT
Tukipalvelujen tarjoaminen
Hallintopalvelut ja tukipalvelut taataan kaikille laitoksille ja oppiaineille nykyistä tasapuolisemmin. Lisäksi tavoitteena on luoda riittävät hallinnon tukipalvelujen varamiesjärjestelmät.
Hallinto- ja tukipalvelut keskitetään nykyistä suurempiin yksiköihin siten, että laitoskanslioista muodostetaan laitosten hallinto- ja tukipalvelujen keskuksia. Laitoshallinnon ja oppiaineiden toimistojen työtehtävät kartoitetaan ja pitkällä aikavälillä luodaan nykyistä suurempia hallinto- ja tukipalvelujen yksiköitä, joissa tehtävien vastuita ja työnjakoa uudistetaan. Tavoitteena on hallinto- ja tukipalveluiden tasapuolinen saatavuus sekä henkilöstölle että opiskelijakunnalle.
Palveluprosessien kehittämien
Hallinto- ja tukipalvelujen uudistamisen tavoitteena on selkeä vastuiden jako, tasapuolisuus, joustavuus sekä tehokkuus. Oleellista on laitoskanslioiden ja oppiaineiden toimistojen vastuulla olevien töiden jakaminen osa-alueittain siten, että yksi henkilö voi hoitaa useamman kuin yhden oppiaineen tai laitoksen asioita.
Tiedekunnan tietoaineistojen sekä laitosten sähköisten tutkimusaineistojen tuottamisen edellytyksiä parannetaan. Tämä merkitsee sähköisten palvelumuotojen kehittämistä sekä aineistojen digitointihankkeiden tukemista.
5. SEURANTA
Tiedekuntaneuvosto seuraa strategian toteutumista säännöllisesti. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen, dekaanin laitoskierroksella sekä tulosneuvottelujen yhteydessä. Tällöin hyödynnetään myös KOTA-tietokantaan vietyjä edellisen vuoden tuloksellisuustietoja.
Humanistisen tiedekunnan strategia 2008-2012 (pdf)