Työpajat
- Kääntämisen ja tulkkauksen koulutuksen tulevaisuus
- Kääntämisen arviointi
- Viittomakielen tulkkikoulutuksen tulevaisuus
-
Hyvät käytänteet tulkkauksen opetuksessa
Kääntämisen ja tulkkauksen koulutuksen tulevaisuus
Vetäjä
Minna Ruokonen, Turun yliopisto
Kohderyhmä
Kääntämisen ja tulkkauksen koulutuksen suunnittelijat ja toteuttajat sekä koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneet kääntäjät ja tulkit.
Tavoitteet
Työpajan tavoitteina on 1) kartoittaa kääntämisen ja tulkkauksen koulutuksen lähitulevaisuuden näkymiä, 2) tunnistaa ja analysoida mahdollisia ongelmia sekä 3) pyrkiä löytämään ratkaisuja koulutuksen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Työtavat
Työpajan kesto on 2 tuntia. Työskentely koostuu lyhyestä alustuksesta ja ohjeistuksesta, ongelmakeskeisestä pienryhmätyöskentelystä sekä yhteiskeskustelusta, jossa kootaan yhteen ja välitetään työskentelyn tuloksia.
Sisältö
Suomalainen yliopistolaitos on muutosten edessä. Suunta näyttää olevan kohti korkeakoulujen yhteenliittymiä ja yhä suurempia yksiköitä. Yliopistojen välisiä ja sisäisiä päällekkäisyyksiä pyritään karsimaan. Työelämäkin on murroksessa: käännösala kansainvälistyy ja teknistyy ja kilpailu kovenee. Kääntämisen ja tulkkauksen koulutus joutuu hakemaan paikkaansa ja jopa puolustamaan olemassaoloaan.
Työpajassa pyritään selvittämään, millaisia haasteita kääntäjänkoulutus nyt ja lähitulevaisuudessa kohtaa ja miten niihin voi vastata. Lähtökohtana on vertailla eri yksiköiden tulevaisuudennäkymiä ja -suunnitelmia. Huomiota kiinnitetään etenkin hallinnollisten muutosten vaikutuksiin, muutoksiin opetuksen sisällöissä ja toteutuksessa sekä erilaisiin yhteistyömuotoihin (esim. kääntämisen oppiaineiden välillä, muiden oppiaineiden kanssa, muiden kääntämisenkoulutusyksiköiden kanssa). Lisäksi pohditaan työelämän tulevia tarpeita. Työskentelyn tavoitteena on toisaalta antaa virikkeitä yksiköiden erilaisiin tilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämiseen, toisaalta hakea yhteistä näkemystä siitä, mikä on jatkossa kääntämisen ja tulkkauksen koulutuksen ydin. Keskeinen kysymys on miten turvata laadukas kääntämisen ja tulkkauksen koulutus.
Valmistelut
Viikkoa ennen symposiumia työpajaan osallistuvat koulutusyksiköiden edustajat lähettävät toisilleen lyhyen kuvauksen oman yksikkönsä nykytilanteesta sekä lähitulevaisuudessa odotettavissa olevista hallinnollisista ja sisällöllisistä muutoksista, ammattikääntäjät ja -tulkit lyhyen kuvauksen siitä, miten työelämän muutokset vaikuttavat koulutukseen.
Kääntämisen arviointi
Vetäjä
Outi Veivo ja Kalle Konttinen, Turun yliopisto
Kohderyhmä
Kääntämisen opettajat sekä käännöstaitoa ja käännösten laatutasoa ammattityössään arvioivat, käännöksistä palautetta antavat henkilöt.
Tavoitteet
Työpajan tavoitteina on 1) kartoittaa osallistujien kokemuksen perustalla arviointikäytäntöjä kääntäjien koulutuksessa sekä työelämässä, 2) tunnistaa ja analysoida arvioinnin ongelmakohtia eri konteksteissa sekä 3) välittää arvioinnin hyviä käytäntöjä.
Työtavat
Työskentely koostuu lyhyestä alustuksesta ja ohjeistuksesta, ongelmakeskeisestä pienryhmätyöskentelystä sekä yhteiskeskustelusta, jossa kootaan yhteen ja välitetään työskentelyn tuloksia.
Sisältö
Arviointi on ilmiö, joka kontekstista, viitekehyksestä ja funktiosta riippuen saa monenlaisia eri muotoja. Työpajassa pyritään luomaan osallistujien kokemustietoa hyväksi käyttäen monipuolinen käsitys suomalaisessa kääntäjien koulutuksessa sekä ammattitoiminnassa nykyään vallitsevista arviointikäytännöistä ja niiden mahdollisista ongelmakohdista. Huomiota kiinnitetään niin arvioinnin eettisiin ulottuvuuksiin, arvioinnin kriteereihin, käytännön arviointitapoihin kuin arvioinnissa käytettäviin välineisiinkin. Tarkastelun keskipisteessä ovat yhtäältä arviointiin liittyvät ongelmat sellaisina kuin osanottajat ovat ne kokeneet ja toisaalta näiden ongelmien mahdolliset ratkaisut. Ratkaisujen perustalta pyritään johtamaan yleistettäviä hyviä käytäntöjä arvioinnin eri konteksteihin.
Viittomakielen tulkkikoulutuksen tulevaisuus
Vetäjä
Raija Roslak, Diak
Työpajan aihe
Viittomakielen tulkkien koulutus, ammatin tulevaisuuden näkymät, työnkuvan mahdollinen muuttuminen ja koulutuksen suuntaaminen.
Kohderyhmä
Viittomakielen tulkit ja tulkkikouluttajat.
Tavoitteet
Työpajan tavoitteina on 1) keskustella avoimesti työtilanteesta Suomessa 2) ennustaa ja arvioida asiakaskentän muutosta tulevaisuudessa 3) pohtia yhdessä tulkkikoulutuksen tulevaisuutta, ammattikuvan mahdollista muutosta ja tulkkien sijoittumista työkenttään
Työtavat
Työpajan kesto on 2 tuntia. Työskentely koostuu lyhyestä alustuksesta ja yhteisestä keskustelusta sekä teeman työstämisestä.
Sisältö
Tulkkien asiakaskunta vähenee kun lähes kaikille kuuroille lapsille leikataan cocklear implantti, eli sisäkorvaistute. Useimmat implantin käyttäjät saavat sen avulla ainakin jonkinasteisen kuulon ja puheen. Toisaalta he saattavat tulevaisuudessa hyvinkin tarvita tulkkeja tai viittomakielen ohjaajia opiskelun tukena. Menetelmänä heille ei kuitenkaan ole viittomakielen vaan viitotun puheen tai tukiviittomien tulkkaus. Samalla opiskelutulkkauksessa tulkkauksen laatuvaatimukset kasvavat koko ajan ja paritulkkauksen käyttö lisääntyy. Koko palvelun perusta on muutoksessa.
Tulevana syksynä kaikissa kolmessa tulkkeja kouluttavassa yksikössä aloittaa ensimmäiset suuret tulkkiluokat, noin 30 opiskelijaa jokaisessa. Tämä tarkoittaa että teoriassa neljän vuoden kuluttua vuosittain valmistuu nykyisen 60 tulkin sijaan 90 tulkkia. Kentältä tulee viestiä ettei töitä nytkään riitä kaikille ja huoli ammatin tulevaisuudesta tuntuu olevan todellinen.
Valmistelut
Työpajaan osallistuminen ei vaadi ennakkovalmisteluja.
Hyvät käytänteet tulkkauksen opetuksessa
Vetäjä
Johanna Mäkinen, Turun yliopisto
Työpajan aihe
Hyvät käytänteet tulkkauksen opetuksessa, erityisesti kielestä riippumattomassa (ylikielellisessä) opetuksessa, arvioinnissa ja opiskelijoiden aktivoinnissa.
Kohderyhmä
Tulkkausopetuksen suunnittelijat ja toteuttajat sekä tulkkien koulutuksesta kiinnostuneet tulkit.
Tavoitteet
Työpajan tavoitteina on 1) vaihtaa kokemuksia tulkkauksen opetuksen hyvistä käytänteitä 2) tunnistaa ja analysoida ylikielellisen opetuksen / arvioinnin / aktivoinnin haasteita 3) löytää parannusehdotuksia ja ratkaisuja ongelmakohtiin ja laajentaa hyvien käytänteiden käyttöä
Työtavat
Työpajan kesto on 2 tuntia. Työskentely koostuu lyhyestä alustuksesta ja ohjeistuksesta, ongelmakeskeisestä pienryhmätyöskentelystä sekä yhteiskeskustelusta, jossa kootaan yhteen ja välitetään työskentelyn tuloksia.
Sisältö
Tulkkauksen opetuksen perinteiset metodit sitovat tunnetusti paljon henkilöresursseja. Konferenssitulkkien erikoistumiskoulutuksessa ja nyttemmin myös perustutkintoon kuuluvassa tulkkausopetuksessa on etsitty uusia käytänteitä. Kehitystyön kimmokkeena on ollut toisaalta pyrkimys tarkoituksenmukaiseen resurssien käyttöön, toisaalta oppijakeskeisestä ajattelusta nouseva pedagogiikka. Vaikka uusia käytänteitä tulkkausopetukseen olisikin kehitetty vähenevien resurssien aiheuttamassa paineessa, niistä on usein koitunut myös pedagogista hyötyä.
Valmistelut
Työpajan osallistujat toimittavat n. viikkoa ennen seminaaria lyhyen kuvauksen yhdestä tai useammasta hyväksi koetusta käytänteestä, jossa opetusta on annettu monikieliselle ryhmälle, jossa opiskelijoita on aktivoitu uudella tavalla opetuksessa tai suoritusten arvioinnissa. Työpajakeskustelussa osallistujat ottavat kantaa käytänteeseen ja nostavat esille sen soveltamiseen liittyviä haasteita tai ongelmia, joihin työpajassa etsitään ratkaisuja.