Strategiset tutkimusalueet
Kieli- ja käännöstieteen laitoksen tutkimusprofiili jakautuu 5 ryhmään. Tutkimuslinjauksessa on huomioitu Turun yliopiston strategia ja laitoksemme erityispiirteet.
Department´s focus areas for research
Kulttuuristen ja yhteiskunnallisten vuorovaikutusprosessien tutkimus:
Kielellinen vuorovaikutus
Tällä tutkimusalueella lähestytään kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vuorovaikutusprosesseja kielen näkökulmasta. Kieltä tarkastellaan erityisesti nykypäivän konteksteissa, mutta myös lähihistoriassa ja antiikissa. Tutkittavia ilmiöitä voidaan tarkastella useilla eri tasoilla, kuten vuorovaikutuksen, diskurssin tai kognition ilmiöinä. Tutkimuksen kohteena on erilaisia tilanteita kasvokkaisesta arkikeskustelusta, tieteellisistä ja kaunokirjallisista teksteistä aina digitaaliseen viestintään. Globaalistuminen, muuttoliikkeet, liikkuvuus ja monikulttuuristuminen synnyttävät uusia monikielisiä tilanteita ja muuttavat ihmisten välisiä suhteita ja heidän kielellistä toimintaansa eri konteksteissa.
Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus:
Kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa murroskohdissa
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kieli muuttuu kulttuurisissa murroskohdissa. Kielentutkimuksen kannalta tämän ajanjakson mielenkiintoisia ilmiöitä ovat kansankielten aseman vahvistuminen ja kirjakielten kehittyminen. Tähän aikaan liittyvät myös kirjoittamisen käytänteiden muutokset sekä käsikirjoitus- ja kirjapainokulttuurin murrosvaihe. Mielenkiinnon kohteena on se, miten kieltä käytettiin eri elämänalueilla.
Oppimisen ja koulutuksen tutkimus:
Kielen oppiminen ja koulutus
Tämän alueen tutkimuksen lähtökohtana ovat erilaiset toimijat ja heidän kielenoppimisensa tarkastelu niin äidinkielessä, toisen ja vieraan kielen kuin monikielisessäkin oppimisessa. Tutkimuksen kohteena ovat eri-ikäiset oppijat lapsista aikuisiin ja ikääntyneisiin, ja tutkimuskysymykset koskevat kielenoppimista erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. Kielellisiä resursseja ja niiden kehittymistä tarkastellaan erilaisissa konteksteissa, luonnollisista ympäristöistä institutionaaliseen oppimiseen. Oppijoita tarkastellaan myös median käyttäjinä sekä asiantuntijoina työelämässä ja akateemisissa oppimisympäristöissä. Uutena nousevana aiheena on maahanmuuttajien kielenoppiminen. Tavoitteena on myös analysoida erilaisia kielenopetuksen hyviä käytänteitä ja levittää niitä koskevaa tietämystä ympäröivään yhteiskuntaan.
Kieliopin ja sanaston tutkimus
Kieliopin ja sanaston tutkimuksessa laaditaan kielen rakennekuvauksia, sanastoja, sanakirjoja, editioita ja muita tekstejä ensisijaisesti kielitieteen sekä muiden tieteenalojen tutkimuksen tarpeisiin.
Yhtenä tavoitteena on kehittää tietokantamuotoisia kuvausjärjestelmiä ja työkaluja, joita voidaan soveltaa eri kielimuotoja koskevien tutkimustietokantojen rakentamiseen.
Filologian ja oppihistorian tutkimus
Filologinen tutkimus on perustutkimusta, jossa tavoitteena on kohdealojen tieteellisen pääoman kasvattaminen sekä tutkimusjulkaisujen ja kriittisten editioiden sekä tekstikommentaarien tuottaminen. Historiallista näkökulmaa edustavat esimerkiksi klassillisten kielten ja antiikin tutkimus. Oppihistoriallinen tutkimus koskee eri kielten tutkimisen historiaa sekä tutkimuksen kehitystä. Tutkimus on osittain monitieteistä: Sitä tehdään yhteistyössä muiden alojen edustajien kanssa