Tutkinnon pääaineen tulee olla suoritettu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmissa vaaditulla tavalla. Opetussuunnitelmat vahvistetaan vuosittain ja niistä tiedotetaan elokuussa ilmestyvässä opinto-oppaassa, joka on luettavissa myös humanistisen tiedekunnan www-sivuilta.

Sivuaineiksi tutkintoon voi ilman eri hakemusta sisällyttää eri tieteenalojen opintokokonaisuuksia paitsi omasta tiedekunnasta myös Turun yliopiston muista tiedekunnista. Lisäksi muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston opintoja voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa, mutta vain erillisestä anomuksesta. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisanomuksia saa humanistisen tiedekunnan kansliasta ja www-sivuilta.

On kuitenkin huomattava, että sivuaineeksi hyväksytään vain aine, jossa on suoritettu arvosteltu opintokokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 20 opintopistettä, muutamia erikseen ilmoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Arvosteltu opintokokonaisuus on opetussuunnitelman mukainen kokonaisuus, josta on haettuna loppumerkintä. Arvosteltu opintokokonaisuus ei ole samasta aineesta suoritettujen yksittäisten opintosuoritusten satunnainen joukko. Loppumerkinnän opintokokonaisuudesta antaa oppiaine.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritetaan pääaineen ja sivuaineiden perus- ja aineopintoja sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot.

Pää- ja sivuaineiden syventäviä opintoja voidaan suorittaa vain filosofian maisterin tutkintoon. Filosofian maisterin tutkinnossa voi olla lisäksi sivuaineiden perus- ja aineopintoja.

Kieliaineissa ei saman kielen kahden eri oppiaineen opintoja voi yhdistää samaan minimilaajuiseen tutkintoon. Esimerkiksi jos opiskelija opiskelee pääaineenaan englantilaista filologiaa, mutta haluaa lisäksi sivuaineekseen englannin kielen kääntämisen ja tulkkauksen perusopinnot (25 op), täytyy hänen suorittaa ne muiden tutkintoon vaadittavien opintojen päälle. Tällöin esimerkiksi HuK-tutkinnon laajuus on tällaisella opiskelijalla 205 op (180 op + 25 op)

Suomen kielen pääaineopiskelija ei voi suorittaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen perusopintoja, vaan opinnot on aloitettava aineopinnoista. Vastaavasti suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pääaineopiskelija ei voi suorittaa suomen kielen perusopintoja, vaan opinnot on aloitettava aineopinnoista.

Suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa ja Unkarin kielessä ja kulttuurissa on useita yhteisiä opintojaksoja. Mikäli opiskelijan aineyhdistelmään kuuluvat suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen perus- ja aineopinnot, hän aloittaa Unkarin kielen ja kulttuurin sivuaineopinnot suoraan aineopinnoista. Tällöin Unkarin kielen ja kulttuurin aineopintojen laajuus on 45 op.

Kääntämistä ja tulkkausta pääaineena opiskelevilla aineyhdistelmään sisältyy pakollisena 18 opintopisteen laajuiset suomen kielen opinnot. Suomen kielen opintojen tulee sisältyä kokonaisuudessaan alempaan korkeakoulututkintoon, jolloin ne merkitään sivuaineeksi humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotodistukseen. Lisäksi kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoiden tulee tehdä alempaan korkeakoulututkintoon jokin toinen sivuaine, jonka laajuus on vähintään 25 opintopistettä.

Kääntämisen ja tulkkauksen sivuaineopiskelijoiden tulee suorittaa vähintään 11 opintopisteen laajuiset suomen kielen opinnot. Sivuaineopiskelijoiden vähintään 11 op laajuiset suomen kielen opinnot tulee olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi saada kääntämisen ja tulkkauksen aineesta aineopintojen loppumerkinnän.

Vieraiden kielten kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijat, jotka haluavat myös aineenopettajan pätevyyden, täydentävät kääntämisen ja tulkkauksen opintoja oppiaineen ohjeistamalla tavalla (10–15 op). Oppiainekohtaiset täydennykset löytyvät ao. oppiaineen kohdalta. Täydentävien opintojen tulee olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi tulla hyväksytyksi opettajan pedagogisiin opintoihin.

Mikäli opiskelija sisällyttää tutkintoonsa sellaisia opintokokonaisuuksia tai opintojaksoja, joissa on yhteisiä tai samansisältöisiä osia, tulee hänen sopia aiemmin suoritettujen osien korvaamisesta opintokokonaisuudessa tai opintojaksossa siitä vastaavan opettajan kanssa.

Ne kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet, jotka ovat suorittaneet erikoistumisopinnot englannin kielessä, historiassa, uskonnossa tai äidinkielessä, täydentävät ao. oppiaineen perusopinnot oppiaineen tutkintovaatimusten mukaisiksi. Erikoistumisopinnoissa suoritettuja opintojaksoja, jotka hyväksytään myös oppiaineen opintoihin, ei tarvitse korvata muilla opintosuorituksilla. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon tai muuhun vastaavaan tutkintoon sisällytettyjä erikoistumisopintoja ei kuitenkaan lasketa humanistisessa tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon kokonaisopintopistemäärään.

Sivuaineeksi voidaan hyväksyä vähintään 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet, jotka on suoritettu jonkin tiede- tai taidekorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Mikäli opintoja antavassa korkeakoulussa ei käytetä opintojen ryhmittelyssä opintokokonaisuuksia, voidaan erillisestä anomuksesta hyväksyä tällaisiakin opintoja sivuaineeksi. Tällöin opintojen tulee muodostaa temaattisesti tai monitieteisesti yhtenäiseksi katsottava vähintään 20 opintopistettä laaja kokonaisuus.

Muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon anomuksesta. Anomuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta tai www-sivuilta.

Tiedekunnan kansliasta anotaan valmiiden muualla suoritetun opintokokonaisuuksien (esim. perusopinnot) tai muissa korkeakouluissa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemista osaksi tutkintoa.

Mikäli opiskelija haluaa korvata jonkin yksittäisen opintojakson muualla suorittamallaan yksittäisellä opintojaksolla (esim. jonkin oppiaineen peruskurssi), tulee opiskelijan tällöin anoa opintojakson korvaavuutta ao. oppiaineesta.

Kotimaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetuilla kieli- ja viestintäopinnoilla voidaan korvata humanistisen tiedekunnan vastaavia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Korvaavuutta anotaan erillisellä hyväksilukemislomakkeella, jota saa tiedekunnan kansliasta tai www-sivuilta.

Ammattikorkeakoulututkinto rinnastetaan 1.8.2005 alkaen kandidaatintutkintoon, joten kieliopintoja lukuun ottamatta ammattikorkeakoulututkinnosta EI hyväksilueta mitään opintoja yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon.

10.04.2006 10:09 Inkeri Kinnari