Opinto-opas 2006-2007
SUOMEN HISTORIAN OPINNOT
Suomen historian opiskelujen tavoitteena on luoda laaja-alainen kuva oman maan historiasta. Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää liittää Suomen historia laajempiin yhteyksiinsä, osaksi Euroopan ja koko maailman historiaa. Opinnoissa paneudutaan eri näkökulmista muun muassa arjen ilmiöiden, sosiaalisen organisoitumisen, ajattelutapojen, mentaliteettien ja tunteiden historiaan. Suomen historian oppiaineessa on erityisesti kehitetty ympäristöhistorian, sukupuolihistorian sekä työ- ja elinkeinoelämän historian tutkimusta.
Opiskelija voi oman harrastuneisuutensa mukaisesti erikoistua johonkin teemaan tai historian alueeseen opintojen alkuvaiheista lähtien. Näin hän saa valmiuksia tutkielman tekoon ja voi hankkia sellaista asiantuntemusta, joka auttaa sijoittumiseen työelämään. Oppiaineessa kehitetään tietoverkon käyttöä ja pienryhmätyöskentelyä. Näin Suomen historia voi tarjota laadukasta metodiopetusta sekä työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.
Oppiaineessa on hyvät mahdollisuudet perehtyä historiaan alkuperäisten arkistolähteiden välityksellä, mihin pyritään antamaan kokemusta jo perus- ja aineopinnoista lähtien. Tutkimuksen painopisteistä on oppiaineessa laadittu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa ohjelma. Selvistä painopistealueista huolimatta jokaiselle opiskelijalle on annettu vapaa mahdollisuus tehdä opinnäytetutkimuksia oman kiinnostuksensa mukaan.
Sopivilla sivuaineopinnoilla täydennettynä Suomen historian opiskelu tarjoaa monipuolisia valmiuksia aloilla, jotka edellyttävät suomalaisen yhteiskunnan ja sen historiallisten taustojen tuntemista. Oppiaine soveltuu hyvin varsinkin opetukseen, tiedonhankintaan, kirjalliseen työskentelyyn sekä arkisto-alaan liittyviin ammatteihin. Suomen historian opiskelu kehittää kriittistä tiedon hankinnan ja käytön taitoa sekä harjaannuttaa kielellisiä valmiuksia.
Sivuaineopiskelijoille on varattu oma kiintiönsä (ks. edellä Historia-aineet sivuaineena).
SUOMEN HISTORIAN AINEOPINNOT, 35 / 45 op (20 ov)
Opiskelija perehtyy eri näkökulmista Suomen historian lähestymistapoihin, lähteisiin sekä tutkimustuloksiin ja -menetelmiin. Aineopinnoissa keskitytään eri tutkimusmetodeihin ja historian tietämystä syvennetään temaattisilla erikoiskursseilla. Opiskelija oppii luomaan ja välittämään uutta tietoa, ja aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa laatia historian lähteiden ja tutkimusten kriittistä käyttöä edellyttäviä esityksiä. Opiskelija laatii yhdessä opettajatutorin kanssa opintosuunnitelman (HOPS) aineopintojen etenemisestä. Osakokonaisuudet arvostellaan numeroin 0-5, ellei toisin ilmoiteta.
Suomen historian pääaineopiskelijat suorittavat aineopinnot 45 op:n laajuisina. Sivuaineopiskelijat eivät suorita osiota A5 Kandidaattiseminaari (10 op), joten heidän
aineopintojensa laajuus on 35 op. Siinä tapauksessa, että sivuaineopiskelija tekee myös Suomen historian syventävät opinnot, kandidaattiseminaari on erittäin tärkeä suorittaa.
Suomen historian aineopinnoissa on mahdollista valita myös arkistolinjan opinnot. Arkistolinjalle on kiintiöpaikat ja hakuaika 29.8. 2006. Katso tarkemmin sivu 63.
SUOMEN HISTORIAN AINEOPINNOT, 35 / 45 op
A1. Metodiopinnot, 10 op
A1.1. Tiedon haku ja hallinta, 3 op (1 ov)
Ajoitus: 2. vuosi, pakolliset opinnot, SL1
Tavoitteet ja sisältö: Osion tavoitteena on tutustuttaa opiskelijaa itsenäiseen ja kriittiseen tiedon hakuun tietoverkoista ja kirjastoista sekä sähköisten lähdeaineistojen analyysiin. Kurssilla tarkastellaan tiedeyhteisön sähköisiä kommunikointitapoja, sähköisten lähteiden problematiikkaa sekä digitalisoitumista historiantutkimuksen kannalta.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista vähintään P1.
Suoritustapa: Verkkokurssi.
Opettaja: Tapio Onnela.
Korvaava kirjallisuus, jos kurssi on suoritettu jo kulttuurihistoriassa tai yleisessä historiassa: Heikki Rantatupa (toim.), Kartta historian lähteenä. 2000, 139 s. JA Jussi T. Lappalainen, Haluatko historiankirjoittajaksi. 2002, 203 s.
Vastuuhenkilö: Jari Niemelä
A1.2. Vanhat käsialat ja demografisen tutkimuksen alkeet, 2 op (1 ov)
Ajoitus: 2. vuosi, pakolliset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Vanhojen käsialojen kurssilla opiskelija saa perusvalmiudet lukea ns. vanhaa saksalaista käsialaa ja tutustuu tällä kirjoitettuihin ruotsinkielisiin asiakirjoihin. Lisäksi vanhojen käsialojen kurssilla selvitetään perusasiat muistakin käytössä olleista vanhoista kirjoitustyyleistä.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista suoritettuna vähintään P2.2.
Suoritustapa: Kirjallinen tentti
Opettaja: Veikko Laakso
A1.3. Suomen historian aineistot ja metodit, 5 op ( 3 ov)
Ajoitus: 2. vuosi, pakolliset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Tässä osiossa opiskelija perehtyy Suomen historian lähdeaineistoon, lähestymistapoihin ja näkökulmiin, ja soveltaa näitä lyhyessä alkuperäisaineistoon perustuvassa harjoitustyössä. Tavoitteena on myös saada perusvalmiudet tieteelliseen esitystapaan.
Edeltävät opinnot: P2.2. Suomen historian peruskurssi ja P1 Historiantutkimuksen perusteet.
Suoritustapa: Luennot ja harjoitustyö. Kurssin yhteydessä opiskelijat tekevät lyhyen kirjallisen harjoitustyön, joka esitellään suullisesti.
Arvostelu: Tentti ja harjoitustyöt arvostellaan yhdessä asteikolla 0 – 5.
Opettaja: Jari Niemelä
A2. Suomen yhteiskuntahistoria keskiajalta nykyaikaan, 7 op
A2.1. Sääty-yhteiskunnan rakenteet, 3 op ( 2ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, pakolliset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Osiossa laajennetaan peruskurssilla saatuja tietoja sääty-yhteiskunnan eri sosiaaliryhmistä ja niiden vuorovaikutuksesta ja merkityksestä. Tavoitteena on ymmärtää hyvin sääty-yhteiskunnan rakenteita. Mukana olevat tutkimukset antavat myös näkökulman vastaavaan kehitykseen Ruotsissa.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista vähintään P2.2.
Suoritustapa: Kirjallinen tentti tai essee
Kirjallisuus: Kimmo Katajala, Suomalainen kapina tai Kaarlo Wirilander, Herrasväkeä tai Sten Carlsson, Ståndsamhället
Opettaja: Kirsi Vainio-Korhonen
A2.2. Modernin yhteiskunnan rakentuminen, 4 op ( 2ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, pakolliset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Osiossa perehdytään 1900-luvun suomalaisen yhteiskunnan rakentumiseen sekä paikallisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista vähintään P2.2.
Suoritustapa: Kirjallinen tentti tai essee
Kirjallisuus: Risto Alapuro, Suomen synty paikallisena ilmiönä (2 op) JA Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (2 op)
Opettaja: Jari Niemelä
A3. Suomi ja pohjoismainen yhteisö, 2 op (1 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, pakolliset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksossa käsitellään Suomea osana Pohjoismaiden historiaa. Opiskelija saa kirjallisuuden tai niitä korvaavien luentojen kautta pitkän aikavälin näkemyksen, miten suomalaisuus on muotoutunut myös osana pohjoismaalaisuutta. Suhteita Pohjoismaihin käsitellään poliittisena ja kulttuurisena vuorovaikutuksena esimerkkitapausten välityksellä.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti tai essee tai korvaava luento
Kirjallisuus: Seppo Hentilä – Christian Krötzl – Panu Pulma, Pohjoismaiden historia.
(Mikäli kirja on suoritettu jo vanhojen tutkintovaatimuten perusopinnoissa tentitään tässä kohdassa kirja: Pohjoismaiden historia 1397–1997. 10 esseetä. 1997.)
Opettaja: Kirsi Vainio-Korhonen
YLEINEN LINJA
A4. Suomen historian osa-alueita ja näkökulmia, 16 op ( 8 ov)
Opintojaksossa opiskelija perehtyy häntä kiinnostaviin Suomen historian osa-alueisiin ja näkökulmiin, joista pyritään antamaan ajallisesti ja metodisesti mahdollisimman kattava kuva. Samalla opiskelija saa näkemyksen erikoisalojen uudesta tutkimuksesta ja tutkimuksen kehityksestä. Erikoisalojen valinnalla opiskelija saa myös pohjaa pro gradu -tutkielman aihepiirin suunnittelulle.
Opintojaksosta valitaan kolme-neljä osiota, jotka pääsääntöisesti suoritetaan kokonaisuuksina. Kussakin kohdassa on teoreettista ja metodista aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta ja teokset on valittu pitkällä ajallisella perspektiivillä. Kirjallisuutta voidaan korvata erikseen ilmoitettavilla luennoilla ja kursseilla. Osion opintopistemäärä voi olla enemmänkin kuin 16 opintopistettä. Osioihin kuuluva kirjallisuusluettelo julkaistaan syksyn opetusohjelmassa.
A4.1. Keskiaika ja varhaismoderni Suomi, 4 op ( 2 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija syventää tietojaan keskiajalta 1700-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Keskeisenä alueena on erityisesti kaupunkikulttuuri.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento
Opettaja: Kirsi Vainio-Korhonen
A4.2. Yhteiskunnan sosiaaliset suhteet, 6 op ( 3 ov)
Ajoitus: 2. tai 3.vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Osio auttaa ymmärtämään arkipäivän ilmiöiden kuten sosiaalisten suhteiden ja työelämän merkityksen historiassa.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento
Opettaja: Suvianna Seppälä
A4.3. Taloushistoria, 4 op ( 2 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Osiossa perehdytään yritysten ja yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan esiteollisessa ja teollisessa yhteiskunnassa.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento
Opettaja: Veikko Laakso
A4.4. Ympäristöhistoria, 4 op (2 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Opiskelijan historiakäsitystä ja metodien hallintaa terävöitetään ekologisella näkökulmalla, jonka kautta opiskelija tarkastelee ihmisen toimintaa Suomen luonnon käyttäjänä ja muovaajana.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento
Opettaja: Timo Myllyntaus
A4.5. Sukupuoli ja historia, 6 op ( 3 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Osiossa perehdytään perheen ja sukupuolijärjestelmien historiaan ja tarkastellaan niissä tapahtuneita muutoksia.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento
Opettaja: Kirsi Vainio-Korhonen
A4.6. Suomalainen kulttuuri ja identiteetti, 4 op (2 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Osiossa perehdytään suomalaisuuden kehitykseen erilaisten kulttuuristen ilmiöiden kautta. Esille tulevat kansallinen identiteetti, kirkko suomalaisen yhteiskunnan osana sekä tieteen, taiteen ja vapaa-ajan merkitys yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento
Opettaja: Jari Niemelä
A4.7. Sodat ja poliittiset murrokset, 4 op (2 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Osiossa on tarkoituksena saada käsitys Suomen sotahistoriasta ja sotien yhteiskunnallisista kytkennöistä. Lisäksi opiskelija perehtyy Suomessa tapahtuneisiin väkivaltaisiin poliittisiin murroksiin.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento
Opettaja: Jari Niemelä
A4.8. Historia ja media, 4 op (2 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Historianopiskelija saa osiossa perusvalmiuksia toimimiseen erilaisissa tehtävissä mediassa. Opinnot koostuvat esimerkiksi tilaustutkimuksiin, sanomalehtityöhön ja sähköisiin tiedotusvälineisiin liittyvistä luennoista, esseeseminaareista ja kursseista.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suoritustapa: Luento- tai harjoituskurssi
Opettaja: Jari Niemelä
A4.9. Opintoihin liittyvä työharjoittelu, 4 op (2 ov)
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, valinnaiset opinnot
Tavoitteet ja sisältö: Harjaantuminen työelämään ja sen sääntöihin. Harjoittelun korvaavuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista on sovittava osion opettajien kanssa etukäteen.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot.
Suoritustapa: Harjoittelu ja siitä raportointi
Opettaja: Suvianna Seppälä
ARKISTOLINJA (Ark4.1.–4.5.)
Arkistoalan opinnot, 16 op
Arkistolinja on suora väylä julkishallinnon ja yhteisöjen arkistojen akateemisten virkojen ammatilliseen pätevyyteen vaadittavan oppimäärän suorittamiseen. Opintokokonaisuuden suorittamien edellyttää arkistopainotteisen kandidaattitutkielman tekemistä osana Suomen historian aineopintoja, ja se on siten mahdollista vain Suomen historian pääaineopiskelijoille. Arkistolinjan opiskelija suorittaa A4. Suomen historian osa-alueita ja näkökulmia sijaan Arkistolinjan opinnot Ark4.1.–Ark4.5.
Opetus toteutetaan Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen ja Åbo Akademin Pohjoismaisen historian oppiaineen yhteistyönä. Opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi sen mukaan, kumpi laitoksista on vastuussa luentokurssin järjestämisestä. Opiskelijalla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään harjoitustöissä ja tenttivastauksissa.
Turun yliopiston Suomen historian opiskelijoiden kiintiö linjalle on 4 opiskelijaa ja Åbo Akademin Pohjoismaisen historian kiintiö on 2 opiskelijaa. Paikkakiintiön takia opinto-oikeus annetaan ensisijassa syksyllä 2005 (tai 2004) opintonsa aloittaneille hakijoille, jotka ovat suorittaneet jo historian perusopinnot.
Arkistolinjalle valinta tehdään vapaamuotoisen hakemuksen perusteella. Hakemus on jätettävä Suomen historian toimistoon 29.8. klo 16.00 mennessä. Hakemukseen on liitettävä lyhyt perustelu siitä, miksi haluaa suorittaa arkistolinjan opintoja, opintorekisteriote ja HOPS, josta selviävät hakijan opintosuunnitelma sivuaineineen.
Muut opiskelijat voivat suorittaa arkistolinjan kursseja valinnaisina tai ylimääräisinä opintoina.
Suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiksi hyväksytyt suorittavat arkistonhoitotutkintoa ja ylempää arkistotutkintoa vastaavat opintosuoritukset. Opintojen sisällöstä on säädetty kansallisarkiston päätöksissä tutkintojen sisällöstä. Arkisto-opinnot korvaavat arkistolaitoksen järjestämät kuulustelut. Arkistolinjan opiskelijat tekevät arkistopainotteiset harjoitustyöt sekä osiossa A1.3. että A5 kandidaatintutkielmassa. Todistus ylemmästä arkistotutkinnosta annetaan kuitenkin vasta arkistolaitoksen edellyttämän työharjoittelun ehtojen täyttymisen jälkeen. Opintojen kohdan Ark4.5 työharjoittelun lisäksi vaaditaan arkistolaitoksen edellyttämä lisäharjoittelu. Työharjoittelun sisällöstä sovitaan erikseen.
Arkistolinjan opintoihin liittyvä kirjallisuus ilmoitetaan syksyn opetusohjelmassa. Koko arkistolinjan vastuullisena opettajana toimii professori Kirsi Vainio-Korhonen.
Ark4.1. Arkistolainsäädäntö ja arkistojen organisaatio, 2 op
Ajoitus: 2. vuosi.
Tavoitteet ja sisältö: Opintokokonaisuus sisältää arkistolainsäädännön ja Suomen hallintojärjestelmän mukaisen arkistojen organisaation. Kirjatentti on suoritettava opintojen alkuvaiheessa ja ennen kohtia 4.2–4.5.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot.
Suoritustapa: Itseopiskelu ja kirjallinen tentti.
Opettaja: Kirsi Vainio-Korhonen
Kirjallisuus: arkistolainsäädäntö (arkistohoitotutkinnon mukaisen lait ja asetukset)
Ark4.2. Arkistotietous, 2 op
Ajoitus: 2. vuosi.
Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla Arkivkunskap, Nordisk historia, kurssi 8004 perehdytään arkistojen muodostumiseen Ruotsissa ja Suomessa, arkistojen historiaan sekä syntyneen lähdeaineiston käyttämiseen tutkimuksessa.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot. Aineopintojen kohdan A1.2. ja A1.3. suorittaminen ennen kurssia on suositeltavaa.
Suoritustapa: Luento ja lyhyt harjoitustyö
Kurssi järjestetään Åbo Akademissa keväällä 2007
Opettaja: Veli-Matti Pussinen
Ark4.3. Arkistoteoria ja tutkimustoiminta, 3 op
Ajoitus: 2. vuosi.
Tavoitteet ja sisältö: Opintokokonaisuus sisältää arkistoteorian peruskäsitteet, informaatiotieteen perusteet ja arkistojen järjestämiseen liittyviä erityiskysymyksiä.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot, aineopintojen kohdat A1.2. ja A1.3. ja kurssi Ark4.1.
Suoritustapa: Itseopiskelu ja kirjallinen tentti.
Opettaja: Kirsi Vainio-Korhonen
Kirjallisuus: Kirjapaketti ilmoitetaan historian laitoksen syksyn opetusohjelmassa.
Ark4.4. Arkistotoimen ja asiakirjahallinnon perusteet, 4 op
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi.
Tavoitteet ja sisältö: Kurssi koostuu seuraavista teemoista: 1) Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen asema tietohallinnossa, 2) Asiakirjahallinnon ja arkistonmuodostuksen suunnittelu 3) Säilyvyden ja käyttöedellytysten turvaaminen.
Edeltävät opinnot: Ark4.1. –4.3.
Suoritustapa: Kurssi, teemapäivä syksyllä 2007 tai keväällä 2008 Turun maakunta-arkistossa ja kirjallinen tentti.
Kurssi järjestetään keväällä 2007 Turun maakunta-arkistossa.
Opettaja: Veli-Matti Pussinen.
Kirjallisuus: Kirjapaketti ilmoitetaan kurssin yhteydessä.
Ark4.5 Opintoihin liittyvä työharjoittelu, 5 op
Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, arkistoalan opinnoissa aikaisintaan 2. vuosi
Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija harjaantuu arkistotyöhön ja teoreettisen arkistotietämyksen soveltamiseen käytännössä. Harjoittelun kestosta, sisällöstä ja suoritustavoista on sovittava osion opettajien kanssa etukäteen. Opiskelijan on haettava itsenäisesti ja aktiivisesti harjoittelupaikkaa. Harjoittelusta tehdään raportti vastaavalle opettajalle.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot ja Ark4.1, 4.2 ja 4.3. kohtien hyväksytyt suoritukset.
Suoritustapa: Harjoittelu.
Vastaava opettaja: Jari Niemelä
A5. Kandidaattiseminaari, 10 op (5 op)
Ajoitus: 3. vuosi, pakolliset opinnot pääaineopiskelijoille.
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot. Kohtia A1.3. Suomen historian aineistot ja metodit sekä kandidaattiseminaaria voi suorittaa samanaikaisesti. Arkisto-opetukseen valituilla on oltava suoritettuna kurssit Ark4.1.–4.3.
Tavoitteet ja sisältö: Kandidaattiseminaarissa opiskelija perehtyy tieteellisen tutkielman laatimiseen ja opponoimiseen. Kurssi edellyttää aktiivista osallistumista toisten töistä käytävään keskusteluun. Seminaarin jälkeen opiskelija tuntee monipuolisesti Suomen historian eri lähestymistapoja, näkökulmia ja lähdeaineistoja sekä pystyy itsenäiseen ongelman asetteluun ja sen ratkaisemiseen. Opiskelija pystyy seminaarin suoritettuaan kirjoittamaan hyvää tieteelliseen esitykseen soveltuvaa asiaproosaa. Kandidaattiseminaarin jälkeen opiskelija muokkaa harjoitustutkielmastaan kandidaatintutkielman ja kirjoittaa tiedekunnan tenttitilaisuudessa kypsyysnäytteen.
Arkistolinjan opiskelijat tekevät arkistopainotteisen tutkielman, jonka sisältö ja laajuus noudattaa arkistolaitoksen tutkintovaatimuksia.
Suoritustapa: Seminaari, jonka yhteydessä tehdään 15–20 sivun mittainen tutkielma.
Arvostelu: Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kandidaatti-seminaari, kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte arvostellaan ja merkitään opintorekisteriin kokonaisuutena asteikolla 0–5.
Opettajat: Kirsi Vainio-Korhonen ja Jari Niemelä
Suomen historian aineopintojen arvostelu
Opintokokonaisuus arvostellaan samoin periaattein kuin perusopinnoissa, painottaen kutakin osasuoritusta opintopistemäärien suhteessa. Vastaavana opettajana on Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, joka antaa suoritusmerkinnän kokonaisuudesta.
SUOMEN HISTORIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT, 80 op / 60 op (40 ov)
Opiskelija syventää tietojaan Suomen historiasta ja kehittää tieteellisen työn edellyttämiä teoreettisia ja metodisia valmiuksia ja saa omakohtaista kokemusta tutkimustyöstä. Opiskelija tekee syventäviä opintoja aloittaessaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja hyväksyttää sen jommallakummalla professorilla.
Pääaineopiskelija suorittaa syventävistä opinnoista osasuoritukset S1–S8 ( yht. 80 op) ja sivuaineopiskelija suorittaa syvntävät opinnot S1–S7 sekä S9 ( yht. 60 op)
S1. Historiankirjoituksen vaiheita, 4 op (2 ov)
SUHI0251
Ajoitus: Maisteriopintojen 1. vuosi
Tavoitteet: Tämä osio perehdyttää historiankirjoituksen kehittymiseen tarkastelemalla niin tutkimuskohteita, lähestymistapoja, metodeja sekä teoreettisia ja aatteellisia lähtökohtia. Käsitellessään eri aikakausien suosituimpia tutkimusteemoja opintojakso sitoo historiankirjoituksen omaan aikakauteensa ja sen aatemaailmaan. Tavoitteina on tutustuttaa opiskelija tutkimuksen pääsuuntauksiin ja nimekkäimpiin historiantutkijoihin, samalla kun tuodaan esiin historiantutkimuksen keskeiset kriteerit ja käytännöt. Osiossa tarkastellaan ennen kaikkea suomalaista historiantutkimusta ja sen eri suuntauksia 1800- ja 1900-luvulla.
Edeltävät opinnot: Suomen historian aineopinnot
Suoritustapa: Kirjallinen tentti
Kirjallisuus: Ahtiainen, Pekka & Tervonen, Jukka, Menneisyyden tutkijat ja metodien vartijat JA Meyer & Myhre, Nordic Historiography in the 20th Century.
Opettaja: Jari Niemelä
S2. Historian tutkimusmenetelmiä, 3 op ( 1,5 ov)
SUHI0397
Ajoitus: Maisteriopintojen 1. vuosi
Tavoitteet: Opintojakso johdattaa historiantutkimuksen nykysuuntauksiin ja koulukuntiin sekä niiden käyttämiin lähestymistapoihin ja metodeihin. Sen tavoitteena on harjaannuttaa jäsentämään ja kriittisesti arvioimaan historiallista lähdeaineistoa, jota varten perehdytään menneisyyteen tutkimuksellisesta näkökulmasta ja käsitellään historian teoriaa ja tutkimusmenetelmiä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suhteuttaa eri tutkimusteemoja viime aikoina käytyyn keskusteluun ja hahmottaa, minkälaisia metodeja tarvitaan erilaisten tutkimusongelmien tutkimukseen.
Sisältö: Opintojakson voi suorittaa joko luentona tai kirjatenttinä. Osallistujien odotetaan joko suunnittelevan tai jo tekevän pro gradu-tutkielmaansa.
Edeltävät opinnot: Suomen historian aineopinnot
Suoritustapa: Luentokurssi: Historiantutkimus murroksessa? Uusia suuntauksia ja menetelmiä TAI
Kirjallisuus: Burke, Peter, New Perspectives on Historical Writing (2nd edition) 2001.
Opettaja: Timo Myllyntaus
S3. Metodiset koulukunnat ja suuntaukset, 3 op (2 ov)
SUHI0398
Ajoitus: Maisteriopintojen 1. tai 2. vuosi
Tavoitteet: Tavoitteena on syventää opiskelijoiden tietämystä eräistä merkittävistä historiantutkimuksen kansainvälisistä ja kotimaisista koulukunnista ja niiden metodologisista painotuksista. Opintojakso tarkastelee, minkälaista tutkimusta eri koulukunnat ovat tehneet ja mitä tutkimustuloksia ne ovat saaneet. Sen sisältönä on useita vaihtoehtoisia kirjapaketteja, joista opiskelijat voivat valita mielensä. Jakson suoritus antaa monisyisen kuvan opiskellusta koulukunnasta. Sen myötä opiskelijan odotetaan tuntevan kyseisen koulukunnan vahvuudet ja heikkoudet sekä tämän teoreettisen viitekehyksen ja metodisen arsenaalin.
Edeltävät opinnot: Suomen historian aineopinnot
Suoritustapa: Kirjatentti tai korvaava luentokurssi
Kirjallisuus: Ilmoitetaan syksyn 2006 opetusohjelmassa
Opettaja: Timo Myllyntaus
S4. Klassikot, 4 op (2 ov)
SUHI0399
Ajoitus: Maisteriopintojen 1. tai 2. vuosi
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehtyä yhteen tai useampaan suomalaiseen historiantutkimuksen oppisuuntaan ja sen merkittävimpiin tutkimuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu oman alansa klassikoihin, jotka ajan patinasta huolimatta ovat säilyttäneet tieteellisen arvonsa. Sen lisäksi hän harjaantuu tarkastelemaan historiallisia tutkimuksia niiden tekoaikakauden viitekehyksessä, mutta silti kriittisesti ja tieteellisesti arvioiden. Opiskelija saa käsityksen historian tutkimuksen vahvuuksista ja vuorovaikutussuhteista sekä tutkittavaan ajanjaksoon että tutkijoiden omaan aikaan nähden.
Edeltävät opinnot: Suomen historian aineopinnot
Suoritustapa: Kirjatentti tai korvaava luentokurssi
Kirjallisuus: Ilmoitetaan syksyn 2006 opetusohjelmassa
Opettaja: Jari Niemelä
S5. Vaihtoehtoiset erikoistumisteemat, 8 op (4 ov)
SUHI0400, SUHI0401
Ajoitus: Maisteriopintojen 1. tai 2. vuosi
Tavoitteet: Tavoitteena on edistää opiskelijan erikoistumista, syventää hänen historiallista näkemystään ja vahvistaa substanssitiedon hallintaa. Oman erikoisalan tutkimukseen tutustuminen lisää tietoa myös tieteellisten tutkimusten metodeista, argumentaatiosta, rakenteista, tiedonhallinnasta ja käsittelystä. Opintojakson suorittanut opiskelija tuntee kahden erikoisalan tutkimuksia ja saa niiden avulla yksityiskohtaista tietoa ko. tutkimuksen lähestymistavoista, kysymyksenasetteluista ja tutkimustuloksista.
Opiskelija voi korvata toisen erikoistumisteeman (4 op.) vapaaehtoisella työharjoittelulla, joka liittyy oman alan opintoihin ja josta tehdään kirjallinen, annettujen ohjeiden mukainen, raportti. Työharjoittelusta ja sen laajuudesta on sovittava etukäteen professorin kanssa.
Sisältö: Opiskelija suorittaa 2 kirjapakettia seuraavista teemoista:
– Historian läpileikkauksia
– Perhe ja sukupuoli
– Suomen kansainväliset suhteet
– Ihminen ja ympäristö
– Talous ja elinkeinoelämä
– Kansanliikkeet ja yhteiskunta
– Arki, työ ja vapaa-aika
Edeltävät opinnot: Suomen historian aineopinnot
Suoritustapa: Kirjatentti, essee tai korvaava luentokurssi
Kirjallisuus: Ilmoitetaan syksyn 2006 opetusohjelmassa
Opettaja: Eri tentaattoreita, ks. syksyn opetusohjelma
S6. Tutkielmaa tukeva tutkimus, 6 op (3 ov)
SUHI0402
Ajoitus: Maisteriopintojen 2. vuosi
Tavoitteet: Opintojakson sisällön muodostaa opettajan kanssa sovittava, pro gradun tekoa tukeva kirjallisuus, joka käsittelee suurelta osin tutkielman teoreettista perustaa tai temaattista aihepiiriä. Tavoitteena on vahvistaa tutkimuskirjallisuuden tuntemusta ja teoreettisen viitekehyksen hahmottamista. Jakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan hallitsevan omaan tutkimusaiheeseensa liittyvät keskeiset käsitteet, lähestymistavat ja teoriat sekä omaavansa valmiuden niiden käsittelemiseen ja kommentointiin. Lisäksi otaksutaan, että opiskelijan tiedollinen pohja omalta tutkimusalueelta on vankka ja hänellä on valmiudet suoriutua itsenäisestä tutkimustyöstä.
Edeltävät opinnot: Suomen historian aineopinnot
Suoritustapa: Kirjatentti tai essee
Kirjallisuus: Sovitaan yhdessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa
Opettaja: Timo Myllyntaus ja Kirsi Vainio-Korhonen
S7. Maisteriseminaari, 12 op (8 ov)
SUHI0255
Ajoitus: Maisteriopintojen 1. tai 2. vuosi
Tavoitteet: Opintojakso harjaannuttaa opiskelijan etsimään tietoa eri lähteistä, kokoamaan, järjestämään ja analysoimaan kerättyä tietoainesta sekä koostamaan, tiivistämään ja syntetisoimaan aikaansaannoksiaan sekä esittämään tutkimustulokset ja johtopäätökset tiivistetyssä muodossa. Seminaarin tarkoituksena on selkiyttää opiskelijan tutkimusideaa ja auttaa häntä laatimaan sen pohjalta onnistunut tieteellinen opinnäyte. Tehdessään seminaariesitelmiään ja valmistautuessaan opinnäytetyöhönsä opiskelija oppii tutkijan taitoja: älyllistä uteliaisuutta, innovatiivisuutta, kriittisyyttä, tieteellistä ajattelua sekä suunnitelmallista ja päämäärätietoista työskentelyä.
Edeltävät opinnot: Suomen historian aineopinnot
Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, esitelmien pito ja opponointi
Arvostelu: HYV/HYL
Opettaja: Timo Myllyntaus ja Kirsi Vainio-Korhonen
S8. Pro gradu -tutkielma, 40 op (20 ov)
SUHI0263
Ajoitus: Maisteriopintojen 2. vuosi
Tavoitteet: Pro gradu -tutkielma on noin 90–110 sivua laaja kirjallinen tuotos, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija selkeään ja rationaaliseen kysymystenasetteluun, lähdeaineiston hankintaan ja käyttöön, keskeisten tutkimusmetodien hallintaan, johtopäätelmien tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan menneisyyden ilmiöitä, perehtymään alansa teoreettisiin keskusteluihin, käyttämään tieteellisiä menetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä aineistoa. Tutkielmaan liittyy maisteritutkinnon kypsyyskoe, joka on sivun mittainen tiivistelmä opinnäytteestä ja josta annetaan erillinen hyväksyntä ilman arvostelua.
Henkilökohtainen loppukeskustelu professorin kanssa tutkielman jättämisen jälkeen sisältyy pakollisena uuteen maisterintutkintoon. Keskustelun aiheena ovat Suomen historian opiskelun keskeiset teemat sekä molemminpuolinen palaute opinnoista. Keskustelun pohjaksi opiskelija täyttää opintojen kulkua luotaavan palautelomakkeen.
Edeltävät opinnot: Syventävien opintojen metodiopinnot
Suoritustapa: Pro gradu -tutkielma
Arvostelu: Seitsenportainen sanallinen arvostelu
Opettaja: Timo Myllyntaus ja Kirsi Vainio-Korhonen
S9. Sivuainetutkielma, 20 op (10 ov)
SUHI 0364
Ajoitus: Maisteriopintojen 2. vuosi
Tavoitteet: Sivuainetutkielma on laajuudeltaan noin puolet pro gradu -tutkielman laajuudesta (50–60 sivua). Tutkielman tulee olla kysymyksenasettelultaan ja sisällöltään pro gradu -tutkielmaa rajatumpi, mutta silti laadullisesti samantasoinen.
Edeltävät opinnot: Syventävien opintojen metodiopinnot
Suoritustapa: Sivuainetutkielma
Arvostelu: 0–5
Opettaja: Timo Myllyntaus ja Kirsi Vainio-Korhonen
Suomen historian syventävien opintojen arvostelu
Opintokokonaisuus arvostellaan samoin periaattein kuin aineopinnoissa, painottaen kutakin osasuoritusta opintopistemäärien suhteessa (80 op). Vastaavana opettajana on Suomen historian professori Timo Myllyntaus, joka antaa suoritusmerkinnän kokonaisuudesta. Myös Pro gradu -tutkielman arvosana vaikuttaa syventävien opintojen arvosanaan.