TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT
Humanistisen tiedekunnan opiskelijan tulee suorittaa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 15 opintopisteen verran. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee kokonaisuudessaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon eli humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon.
Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon.
Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen opinnoista (5 op), toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op) ja yhden vieraan kielen opinnoista (5 op).
Äidinkielen opinnot koostuvat kirjallisen viestinnän kurssista (3 op) ja puheviestinnän perusteet -kurssista (2 op).
Kirjallinen viestintä
Kirjallisen viestinnän kurssin (3 op) järjestää suomen kielen oppiaine. Kurssi suositellaan suoritettavaksi heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kirjallisen viestinnän kurssi järjestetään laitoksittain: Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opiskelijoille syyslukukaudella (SL1 ja SL2, englannin opiskelijoille on oma ryhmä) ja historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoille kevätlukukaudella (KL1 ja KL2). Kurssi alkaa 6.9.2010 klo 10–12 ls. XXV. Ei ennakkoilmoittautumista.
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pääaineopiskelijoille järjestetään oma kirjallisen viestinnän kurssi. Kurssi eroaa sisällöltään yleisestä kirjallisen viestinnän opetuksesta (ks. oppiaineen opetussuunnitelma).
Kirjallisen viestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen.
Puheviestintä
Puheviestinnän perusteet -kurssin (2 op) järjestää mediatutkimuksen oppiaine. Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuonna, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä mahdu kurssille. Kurssille ilmoittaudutaan nettiopsussa syys- tai kevätlukukauden alussa.
Mediatutkimuksen opiskelijoille sekä erityisen ujoille ja esiintymistä jännittäville opiskelijoille pyritään järjestämään omat ryhmänsä sekä syys- että kevätlukukaudella. Näistä tiedotetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ilmoitustauluilla, verkkosivuilla ja ainejärjestöjen sähköpostilistoilla.
Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Vieraan kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan kielitaidon.
Vieraan kielen opinnot koostuvat tekstin ymmärtämisestä tai muusta kirjallisesta osuudesta (3 op) sekä suullisesta osuudesta (2 op). Vieraan kielen taito on mahdollista osoittaa myös vapauttavassa kokeessa. Tekstin ymmärtäminen on mahdollista saada hyväksiluettua myös opiskelijan muilla suorituksilla. Katso lisätietoa kohdasta "Vapauttavat kokeet" sekä kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla".
Vieraan kielen kurssit järjestää kielikeskus. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille ilmoittautumisesta löytyy tiedekunnan ja kielikeskuksen verkkosivuilta.
Toinen kotimainen kieli (ruotsi)
Yliopistojen tutkinnoista säädetyn asetuksen mukaan opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kirjallisen ja suullisen taidon laajuus on humanistisessa tiedekunnassa yhteensä 5 op.
Kirjallisen taidon osoittamiseksi on suoritettava kirjallinen koe. Kirjallista koetta ennen opiskelijan on mahdollista osallistua kokeeseen valmentavalle Att skriva svenska -kurssille. Kurssille osallistuvan tulee hallita lukion ruotsin oppimäärää vastaavat taidot; kurssilla ei kerrata peruskielioppisääntöjä. Ruotsin kielen perustaitojen kertaamiseksi on mahdollista osallistua kielikeskuksen järjestämille kursseille (språkakuten, ruotsin peruskurssi, ruotsin itseopiskelu tms.).
Suullinen koe ei ole pakollinen. Opiskelija voi korvata sen osallistumalla Aktuell svenska -kurssille.
Ruotsin kielen kurssit järjestää kielikeskus. Lisätietoa niiden suorittamisesta löytyy tiedekunnan ja kielikeskuksen verkkosivuilta.
Katso myös ruotsin suorituksen korvaamisesta muilla suorituksilla kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla".
Ruotsin arviointiasteikko on kaksiportainen: tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). Arvosanat 1–3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4–5 hyviä tietoja. Arviointi suoritetaan erikseen kirjallisen ja suullisen taidon osalta.
Suomi toisena kotimaisena kielenä
Humanistinen tiedekunta ei järjestä erikseen kursseja opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksenä ruotsiksi ja jotka suorittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Suoritustapa katsotaan opiskelijakohtaisesti. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut suomea toisena kotimaisena kielenä esimerkiksi Åbo Akademissa tai tehnyt valtionhallinnon kielitutkintoa ja hänen suomen kielen taitonsa on riittävä, tulee opiskelijan tehdä kirjallisen viestinnän kurssi ja puheviestinnän perusteet kurssi. Lisäksi suositellaan, että opiskelija tekee kypsyysnäytteen ruotsin lisäksi suomeksi, jolloin opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon myös suomen kielessä. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä.
Kieliopintojen suoritusjärjestys
Kieli- ja viestintäopintojen suoritusjärjestykseksi suositellaan seuraavaa:
1. opiskeluvuotena kirjallinen viestintä, joko syys- tai kevätlukukausi (kieliaineiden opiskelijoille SL1 ja SL2; historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen opiskelijoille KL1 ja KL2). Kirjallisen viestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen.
1. tai 2. opiskeluvuotena vieras kieli (vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan pääsääntöisesti kielikeskuksen järjestämillä kursseilla tai vapauttavassa kokeessa).
2. tai 3. opiskeluvuotena puheviestinnän perusteet. Ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä vielä mahdu kursseille.
2. tai 3. opiskeluvuotena toinen kotimainen kieli (osoitetaan pääsääntöisesti kielikeskuksen järjestämällä ruotsin kielen kurssilla ja loppukokeen suorittamisella hyväksytysti tai suorittamalla hyväksytysti pelkkä loppukoe). Ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä mahdu kursseille.
Kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee olla tehtynä ennen kuin opiskelija voi saada HuK-tutkinnon.
HUOM. Vieraiden kielten ja pohjoismaisen filologian pää- ja sivuaineopiskelijat: katso kohta "Kieliopintojen korvaaminen". Suositus kieliopintojen suoritusjärjestyksestä ei välttämättä koske kaikilta osin vieraiden kielten ja pohjoismaisten kielten opiskelijoita, joilla on mahdollisuus saada korvattua osa pakollisista kieliopinnoista oppiaineiden perus- ja/tai aineopinnoilla.
Vieras kieli
Vieraiden kielten kirjallisen osuuden vapauttavat kokeet järjestetään pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Vieraan kielen vapauttavaan kielikokeeseen voi osallistua vain kerran. Vapauttavassa kielikokeessa hylätty tai kokeesta pois jäänyt opiskelija osallistuu kielikursseille.
Kaikkien kielten vapauttaviin kokeisiin on ilmoittauduttava sähköisesti nettiopsun kautta. Tarkista ilmoittautumismenettely ja tarkemmat ohjeet kielikeskuksen oppaasta tai verkkosivuilta. Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä.
Toinen kotimainen kieli (ruotsi)
Toisen kotimaisen kielen kirjallista koetta järjestetään useampia sekä syys- että kevätlukukaudella. Ruotsin kirjalliseen kokeeseen voi osallistua suoraan tai käytyään ensin kokeeseen valmentavan kurssin. Kokeeseen voi valmentautua myös kielikeskuksen itseopiskelumateriaalin avulla.
Kirjalliseen kokeeseen ilmoittaudutaan sähköisesti nettiopsussa. Kokeen suorittamista saa yrittää useamman kerran. Kirjallisen kokeen hyväksytysti suorittanut osallistuu lisäksi suulliseen kokeeseen, jonka aikataulu ilmoitetaan kirjallisen loppukokeen tulosten yhteydessä ja kielikeskuksen verkkosivuilla. Suulliseen kokeeseen ilmoittaudutaan kirjoittamalla nimi ilmoittautumislistaan, joka tulee humanistisen tiedekunnan kanslian ilmoitustaululle viikkoa ennen koetta.
Suullisen osuuden voi suorittaa myös käymällä Aktuell svenska -kurssin. Tarkista ilmoittautumismenettely ja tarkemmat ohjeet kielikeskuksen oppaasta tai verkkosivuilta. Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä.
Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla
Vieras kieli
Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä perusopinnot. Vieraiden kielten arvosanaopinnoilla voi korvata ainoastaan pakollisten kieliopintojen opintopisteet, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito, 3 op ja suullinen taito, 2 op). Opintopisteet tallennetaan opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä.
Kielissä, joiden opetus alkaa alkeista, pakolliset kieliopinnot korvataan kielen aineopinnoilla (Viron kieli ja kulttuuri sekä Unkarin kieli ja kulttuuri).
HUOM. Latinalaisen tai kreikkalaisen filologian opiskelijat eivät saa korvattua näiden kielten opinnoilla pakollista vierasta kieltä, koska vieraan kielen taidon osoittaminen vaatii myös suullisen kielitaidon hallintaa.
Keskeneräisillä arvosanaopinnoilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoit¬taa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kielikeskuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävät kielikurssit tai -kurssin.
Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla. Kaikissa seuraavissa tapauksissa korvaavuutta tulee anoa erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella "Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen".
Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms.
Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum laude approbatur.
Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfung-tutkinnon tutkintotodistuksella.
Ruotsi toisena kotimaisena kielenä
1) Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin opiskelijan anottua tutkintotodistusta.
Keskeneräisillä arvosanaopinnoilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon esimerkiksi kielikeskuksen järjestämissä kokeissa.
2) Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms.
Korvaavuutta anotaan erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella "Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen".
Toinen kotimainen kieli arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. Arvosanat 1–3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4–5 hyviä tietoja. Suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan erikseen. Mikäli opiskelijan muualla suorittamasta toisen kotimaisen kielen suorituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko opinnot suoritettu tyydyttävin vai hyvin tiedoin, annetaan arvosanaksi tyydyttävät tiedot.
3) Toisen kotimaisen kielen voi saada korvatuksi myös ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaavalla valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä.
4) Suomenkielisen koulusivistyksen saanut voi korvata toisen kotimaisen kielen myös ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä kokeen hyväksytyllä suorituksella, tai ruotsi toisena kielenä kokeen suorituksella arvosanan ollessa vähintään magna cum laude approbatur.
Puheviestintä
Puheviestinnän perusteet -kurssin saa korvattua lukiossa suoritetulla Opetushallituksen hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella.
Ulkomailla pohjakoulutuksen saaneiden kielitaitovaatimukset
Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä ja joiden suomen kielen taito ei riitä kirjallisen viestinnän kurssin suorittamiseen ja suomenkielisen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen, suorittavat Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille perusopintokokonaisuuden (25 op) ja tekevät kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Katso lisätietoa kypsyysnäytteen tekemisestä kohdasta Kypsyysnäytteen suorittaminen.
Mikäli opiskelijan ei ole tarkoitus jatkaa Suomen kieli ja kulttuuri -kokonaisuuden aineopintoihin, perusopintojen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksen moduuli voidaan kokonaan tai osittain korvata aineopintojen käytännön kielitaidon moduulin kursseilla niin, että kokonaislaajuus säilyy 25 opintopisteenä. Lisätietoa saa ao. oppiaineesta.
Ennen Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opintoja tulee suorittaa kielikeskuksen suomen kielen kurssi (tai vastaavat taidot), joka sijoitetaan kieliopintoihin. Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opinnot suorittaneilta opiskelijoilta ei vaadita muita kieli- ja viestintäopintoja.
Ulkomailla pohjakoulutuksen saaneiden kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoiden kieliopinnot
Kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat suorittaa kääntäjille tarkoitetut suomen kielen opinnot, mikäli heidän suomen kielen taitonsa on riittävä. Mikäli opiskelijan suomen kielen taito ei ole riittävä, hänen on suoritettava ulkomaalaisille tarkoitetut Suomen kielen ja kulttuurin opinnot sekä niitä edeltävät kielikeskuksen suomen kielen opinnot kuten edellä.
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien kielitaitovaatimukset
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa osa vaadittavista opinnoista voi koostua suomen kielen opinnoista.