TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET
Pääaineen aineopintoihin sisältyy proseminaari (kandidaattiseminaari) ja kandidaatintutkielma. Proseminaarin, kandidaatintutkielman ja siitä kirjoitettavan kypsyysnäytteen laajuus on yhteensä 10 opintopistettä. Seminaari ja kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäyte tehdään valmiin kandidaatintutkielman pohjalta. Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyysnäyte on suoritettu.
Tarkempaa tietoa seminaarityöskentelystä ja HuK-tutkielman tekemisestä saa omasta pääaineesta.
Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen laajuus on 80 opintopistettä, josta pro gradun osuus on 40 opintopistettä.
Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat:
– kyky itsenäiseen tiedonhakuun
– olemassa olevan tiedon erittely ja kriittinen arviointi
– itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen.
Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan:
– kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa
– valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan
– työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
– perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
– kykyä tieteelliseen viestintään
– valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.
Pro gradu -tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös artikkeleista koostuva kokonaisuus tai digitaalista tai perinteistä kuvaa, ääntä tai muuta esitysmuotoa hyödyntävä tutkielma, joka täyttää tutkielman tavoitteet. Muuta kuin perinteistä kirjallista esitysmuotoa hyödyntävässä pro gradu -tutkielmassa tulee aina olla myös kirjallinen osuus, jonka tulee noudattaa tieteellisen viestinnän esitystapaa. Pro gradu -tutkielman aiheesta sovitaan aina etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa.
Pro gradu -tutkielma voidaan tehdä myös pari- tai ryhmätyönä, mikäli edellytykset sekä tutkielman laatijan yksilölliselle suoritukselle että sen yksilökohtaiselle arvioinnille säilytetään. Yhteistutkielmassa kaikkien tekijöiden osuus on pystyttävä osoittamaan.
Pro gradu -tutkielman alkuun tulee sidottaa yhden sivun mittainen suomenkielinen tiivistelmä.
Vieraiden kielten ja pohjoismaisten kielten opiskelijoiden pro gradu -tutkielma voidaan kirjoittaa asianomaisella vieraalla kielellä, jolloin tutkielmaan tulee liittää suomen kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Jos vieraan kielen tai pohjoismaisten kielten pro gradu -tutkielma tehdään suomeksi, tulee siihen vastaavasti liittää asianomaisella kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Lyhennelmän pituus on 5–20 sivua (tarkempaa tietoa oppiaineesta). Vieraiden kielten pro gradu -tutkielmiin kirjoitettu lyhennelmä katsotaan liitteeksi. Liitteitä ei huomioida pro gradun sivumäärissä.
Muiden kuin vieraiden kielten opiskelijoiden pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa englannin kielellä ja erillisestä anomuksesta muillakin vierailla kielillä.
1.8.2010 lähtien pro gradu -tutkielma liitetään osaksi syventävien opintojen kokonaisuutta myös silloin, jos syventävät opinnot on tehty valmiiksi ennen 31.7.2008. Näissä tapauksissa opintokokonaisuuden arvosana lasketaan uudestaan kaikkien siihen kuuluvien opintojaksojen (yhteensä vähintään 80 op) painotetun keskiarvon mukaan.
Sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot
Sivuaineen syventäviin opintoihin, joiden laajuus on 60 op, sisältyy sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot. Sivuaineen tutkielman laajuus on 20 op. Tutkielmatyyppisiksi opinnoiksi voidaan katsoa esimerkiksi tieteellinen artikkeli. Opiskelija voi suorittaa sivuaineen syventävät opinnot osana maisterintutkintoaan tai sen jälkeen esimerkiksi täydentävinä tai erillisinä opintoina.
Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävät opinnot antavat ao. aineen jatko-opintokelpoisuuden. Tarkempaa tietoa sivuaineen tutkielman vaatimuksista saa oppiaineesta.
Vieraiden kielten sivuainetutkielmiin kirjoitettu lyhennelmä katsotaan liitteeksi. Liitteitä ei huomioida sivuaineen tutkielman sivumäärissä.
Sivuaineen tutkielma suositellaan kansitettavaksi koviin kansiin pro gradu -tutkielman tapaan, mutta sivuaineen tutkielmaa ei tarvitse palauttaa tiedekunnan kansliaan, vaan kaksi kappaletta sivuaineen tutkielmia palautetaan suoraan opintosuorituksesta vastaavalle opettajalle. Yksi kappale sivuaineen tutkielmaa jää oppiaineen omaan arkistoon ja toinen toimitetaan yliopiston kirjastoon pysyvää arkistointia varten. Myös sivuaineen tutkielma on mahdollista julkaista sähköisessä julkaisuarkistossa.
Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori).
Jos opiskelija on suorittanut ja saanut loppumerkinnän sivuaineen syventävistä opinnoista ennen 31.7.2008, kokonaisuutta on 1.8.2010 lähtien täydennettävä sivuaineen tutkielmalla. Keskeneräinen kokonaisuus tulee aina täydentää voimassaolevan opetussuunnitelman mukaisesti, ja tällöin syventäviin opintoihin sisältyy sivuaineen tutkielma.
Pro gradu -tutkielmia ja sivuaineen tutkielmia koskeva sivumääräsuositus
Pro gradu -tutkielma (40 op)
Pro gradun sivumääräsuositus on 80–100 sivua.
Vieraiden kielten sivumääräsuositus on 60–100 sivua. Vieraiden kielten pro gradu -tutkielman sivumäärä voi olla alle 80 sivua, mikäli tutkielma kirjoitetaan ao. vieraalla kielellä.
Sivuaineen tutkielma (20 op)
Sivuaineen tutkielman sivumääräsuositus on 50–60 sivua.
Vieraiden kielten sivumääräsuositus on 40–60 sivua. Vieraiden kielten sivuaineen tutkielman sivumäärä voi olla alle 50 sivua, mikäli tutkielma kirjoitetaan ao. vieraalla kielellä.
Pro gradu -tutkielman tai sivuaineen tutkielman luonteesta riippuen sen sivumäärä voi poiketa yllä esitetystä, jolloin oppiaine ohjeistaa kirjallisen osuuden laajuudesta aina tapauskohtaisesti. Poikkeustapauksia voivat olla esimerkiksi:
- tutkielmaan sisältyy soveltava osuus (multimedia, näyttely tms.),
- kyse on ns. kokeellisesta tutkielmasta,
- työ laaditaan muulla kuin opiskelijan äidinkielellä.
Sivumäärissä huomioidaan lähdeluettelo mutta ei mahdollisia erillisiä liitteitä. Vieraiden kielten pro gradu -tutkielmiin ja sivuaineiden tutkielmiin kirjoitettu lyhennelmä katsotaan liitteeksi.
Oppiaineet ohjeistavat opiskelijoita sivujen yksityiskohtaisemmissa asetuksissa (marginaalit, kirjasinkoko, fontti, ym.). Nämä ohjeistukset voivat vaihdella oppiaineittain.
Pro gradu -tutkielman laajuuden ei tulisi ylittää 150 sivua. Tätä laajempien pro gradu -tutkielmien arvostelussa voidaan huomioida suosituslaajuuden ylittyminen.
Tiedekunnan maisteriohjelmat noudattavat pääsääntöisesti tiedekunnan suositusta, huomioiden tarvittaessa partneriyliopistojen yhteiset sopimukset.
Pro gradun ja sivuaineen tutkielman tiivistelmäsivu
Tiivistelmäsivu on laadittava kahtena kappaleena, joista toinen liitetään tutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi ja toinen jätetään julkaisemista varten.
Tiivistelmä on laadittava tässä oppaassa olevan mallin mukaisesti, ja siitä on käytävä ilmi mallissa edellytetyt tiedot. Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle. Teksti tulee myös sijoittaa mallissa annettujen marginaalien sisälle.
Tiivistelmästä tulee ilmetä:
– tutkielman aihe
– tutkielman kohde, tutkimusongelma, aineisto ja tarkoitus
– käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit)
– keskeiset tutkimustulokset
– tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset
– asiasanat.
Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (fontti 12, riviväli 1–1,5).
Folkloristiikasta, mediatutkimuksesta ja Suomen historiasta valmistuneiden tutkielmien tiivistelmät viedään myös Internetiin. Näissä aineissa opinnäytetyönsä valmista¬neet laittavat tiivistelmäsivun sähköpostin liitetiedostona oppiaineen assistentille ja mediatutkimuksessa oppiaineen sähköpostiosoitteeseen mediatutkimus(at)utu.fi.
Pro gradun kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen
Kun pro gradu -tutkielma on esitarkastettu ja opiskelija on tehnyt siihen viimeiset ohjaajan ehdottamat korjaukset, voi opiskelija kansittaa gradunsa.
Gradun nimiölehdelle tulee gradun otsikko sekä oikeaan alalaitaan opiskelijan nimi, maininta että kyseessä on pro gradu -tutkielma, oppiaine, laitos, Turun yliopisto ja pro gradun valmistumiskuukausi ja -vuosi. Nimiölehden jälkeen tulee tiivistelmäsivu.
Opiskelija maksaa itse gradun kopioimisesta ja kansituksesta aiheutuvat kustannukset.
Tiedekuntaa varten graduja tulee kansittaa kaksi kappaletta koviin kansiin. Toinen näistä graduista jää tarkastuksen jälkeen oppiaineeseen ja toinen toimitetaan yliopiston pääkirjastoon. Kansien värin opiskelija saa valita itse. Yleisin väri on musta, mutta väri voi olla jokin muukin.
Gradun selkämykseen tulee painattaa opiskelijan nimi ja vuosi, jolloin pro gradu on valmistunut.
Tutkielman voi kansittaa missä tahansa kirjansitomossa.
Pro gradu -tutkielma (2 kpl) sekä 1 ylimääräinen kopio tiivistelmäsivusta toimitetaan tiedekunnan kansliaan.
Ne, jotka eivät ole suorittaneet kypsyysnäytettä HuK-tutkinnon yhteydessä, ilmoittautuvat samalla kypsyysnäytteeseen. Äidinkielen kirjallisen viestinnän kurssi tulee olla suoritettuna ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista.
Sivuaineen tutkielman kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen
Sivuaineen tutkielma suositellaan kansitettavaksi koviin kansiin pro gradu -tutkielman tapaan, mutta sivuaineen tutkielmaa ei tarvitse palauttaa tiedekunnan kansliaan, vaan kaksi kappaletta sivuaineen tutkielmia palautetaan suoraan opintosuorituksesta vastaavalle opettajalle. Yksi kappale sivuaineen tutkielmaa jää oppiaineen omaan arkistoon ja toinen toimitetaan yliopiston kirjastoon pysyvää arkistointia varten. Myös sivuaineen tutkielma on mahdollista julkaista sähköisessä julkaisuarkistossa.
Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori).
Pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman arviointi
Pro graduja arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:
- Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus
- Metodit ja aineisto
- Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi
- Työn jäsentely ja aiheen käsittely
- Kieliasu, tyyli ja esitystapa
- Tulokset ja niiden arviointi
Pro gradu -tutkielman arvosanakohtaiset (improbatur–laudatur) arviointiperusteet esi¬tetään oppaan lopussa.
Pro gradu -tutkielman tarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, jotka antavat tutkielmasta kirjalliset vapaamuotoiset lausunnot tai yhteisen lausunnon. Mikäli lausunto annetaan arvostelulomakkeella, tulee lomakkeeseen sisällyttää myös vapaamuotoisen palautteen osuus. Lausunto tulee laatia joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Osa palautteesta voidaan antaa myös suullisesti. Lisäksi suositellaan, että mahdollisuuksien mukaan toinen tarkastajista ei ole osallistunut aktiivisesti työn ohjaukseen.
Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori).
Pro gradun ja sivuaineen tutkielman hyväksyminen
Pro gradu -tutkielman hyväksyy laitoksen johtaja. Tulokset julkistetaan laitoksen ilmoitustaululla ja ne toimitetaan tiedoksi tiedekunnan kansliaan viimeistään kuukauden kuluessa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta tai tutkielman jättämisestä tiedekunnan kansliaan. Kesä- tai muuna loma-aikana tarkastukseen voidaan varata enemmän aikaa kuin yksi kuukausi.
Sivuaineen tutkielman hyväksyy oppiaineessa ao. suorituskohdasta vastaava opettaja (yleensä professori).
Tutkielman julkaiseminen sähköisessä julkaisuarkistossa
Turun yliopiston kirjasto suosittelee pro gradu -tutkielmien ja syventävien opintojen sivuaineen tutkielmien julkaisemista verkossa, Turun yliopiston julkaisuarkistossa. at on mahdollista julkaista Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa. Tutkielman arvosanaa ei julkaista verkossa. Ohjeet julkaisemiseksi löytyvät tiedekunnan verkkosivulta.
Kypsyysnäytteen suorittaminen
Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa äidinkielen taitonsa yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (VA 794/2004) mukaisesti. Hyväksytyllä kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa sellaisen suomen tai ruotsin kielen taidon, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta (424/2003) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003). Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä virastossa viranomaisen virka-alueen enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.
Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielestä riippuen joko suomeksi tai ruotsiksi. Koulusivistyskieleksi katsotaan se kieli, jolla opiskelija on peruskoulun, lukion tai vastaavien opintojen päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.
Äidinkieleltään ruotsinkielisiä suositellaan lisäksi suorittamaan kirjallinen viestintä ja kypsyysnäyte suomeksi, mikäli opiskelijan kielitaito on riittävä eikä hän ole suorittanut ylioppilastutkinnon yhteydessä suomeksi äidinkielen koetta hyväksytyllä arvosanalla. Tämä vastaa hyvän kielitaidon osoittamista, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä.
Kypsyysnäyte tehdään vain pääaineeseen. Ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista tulee opintorekisterissä näkyä kirjallisen viestinnän kurssi.
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet kirjoittavat kypsyysnäytteen erikseen sovittavalla kielellä. Lisäksi suositellaan, että mikäli opiskelijan suomen kielen taito on riittävä, tekee hän kirjallisen viestinnän kurssin ja kypsyysnäytteen myös suomeksi. Kypsyysnäytteellä opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon suomen kielessä, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti sisällön osalta (ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista hylätä myös kieliasun vuoksi.
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen aina joko englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi.
Ennen 1.8.1994 arvosanapohjaisen HuK-tutkinnon suorittaneet tai HuK:n arvon saaneet suorittavat kypsyyskokeen uudelleen joko HuK-vaiheessa tai maisterivaiheessa pro gradu -tutkielman pohjalta. Kypsyyskoe suoritetaan tiedekunnan tenttipäivänä.
Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte
Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte tehdään pääaineen pro-/HuK-seminaarin yhteydessä tehdyn valmiin HuK-tutkielman pohjalta. HuK-tutkielmaa ei tarvitse toimittaa tiedekunnan kansliaan kypsyysnäytteeseen ilmoittauduttaessa.
Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen esimerkiksi toiseen tutkintoon tai toiseen aineeseen ennen pääaineen vaihtoa, ei kypsyysnäytettä tarvitse suorittaa uudelleen. Poikkeuksena ovat ne opiskelijat, joiden kypsyysnäyte on suoritettu ennen 1.8.1994 arvosanapohjaiseen HuK-tutkintoon tai ne, joilla on HuK:n arvo.
Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan tiedekunnan tenttipäivänä tenttitilaisuudessa, kesätenttipäivänä tai HuK-seminaarin yhteydessä seminaaritenttinä. Kypsyysnäytettä ei voi tehdä muissa tenteissä (esim. laitostenttipäivänä).
Kypsyysnäytteeseen tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttitilaisuutta tiedekunnan kansliaan tenttikuorella. Ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista tulee opintorekisterissä näkyä kirjallisen viestinnän kurssi. Kesätenttipäivänä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava toukokuun loppuun mennessä.
Kypsyysnäytteessä vastataan yhteen kysymykseen. Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä annetusta aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä tai tuloksia.
Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä, vaan se suoritetaan ja arvostellaan HuK-tutkielman yhteydessä (yht. 10 op). Varsinainen kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi ensin kielentarkastaja. Tämän jälkeen kokeen sisällön arvioi oppiaineen edustaja, joka on ohjannut työtä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti sisällön osalta (ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista hylätä myös kieliasun vuoksi.
Jos kypsyysnäyte kirjoitetaan tiedekuntatenttipäivänä, annetaan tulos viimeistään kahden viikon kuluttua tenttipäivästä. Jos sen sijaan näyte kirjoitetaan muuna kuin tiedekuntatenttipäivänä, julkistetaan tulos viimeistään kahden viikon kuluttua siitä päivästä, joka on todellista kirjoittamispäivää seuraava virallinen tiedekuntatenttipäivä.
Maisterintutkinnon kypsyysnäyte
Mikäli suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole jo osoitettu kandidaatintutkinnossa, kirjoitetaan kypsyysnäyte tiedekuntatenttipäivänä tenttitilaisuudessa samalla tavoin kuin humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritettavasta kypsyysnäytteestä on määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa kandidaatintutkinnossa, osoitetaan maisterivaiheen kypsyysnäytteellä pelkästään perehtyneisyys opinnäytteen alaan ja kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä.
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen aina joko englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti sisällön osalta (ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista hylätä myös kieliasun vuoksi.
Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Pro gradu -tutkielma voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun kypsyysnäyte on hyväksytty.
Kypsyysnäytteen kieliasuvaatimukset
Koetilaisuudessa kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasu hyväksytään, mikäli se täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:
- Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat.
- Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan.
- Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin.
- Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa.
- Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi.
- Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation kanssa.
- Tyyli on asiatyyliä.
- Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa.
- Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus.
- Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.
Kypsyysnäyte voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetelluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä.