- Kielikeskuksen opinto-opas
- Kurssikohtaista tietoa tiedekunnan pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista
Kieli- ja viestintäopintoihin ilmoittautuminen sl 2012
Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot
Kirjallinen viestintä
Puheviestintä
Toinen kotimainen kieli
Vieras kieli
Kandidaatintutkintoon kuuluvat 15 opintopisteen laajuiset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnoista. Kirjallisen viestinnän kurssi kannattaa suorittaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja se on suoritettava ennen kandidaatintutkinnon kypsyyskokeeseen osallistumista. Myös muut kieli- ja viestintäopinnot on hyvä suorittaa ajoissa, jotta suoritusten puuttuminen ei viivästytä kandidaatiksi valmistumista.
Lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista ja niiden korvaamisesta muilla suorituksilla löytyy tiedekunnan opinto-oppaasta.
Kirjallisen viestinnän kurssi (3 opintopistettä)
Kirjallisen viestinnän kurssin järjestää suomen kielen oppiaine. Kurssin ajankohdat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät suomen kielen oppiaineen verkkosivuilta. Kieliaineiden opiskelijoiden tulisi suorittaa kirjallisen viestinnän kurssi ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella ja reaaliaineiden opiskelijoiden ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella.
Kirjallinen viestintä on suoritettava ennen kandidaatintutkinnon kypsyyskokeeseen osallistumista.
Kirjallisen viestinnän kurssi koostuu luennoista (10 t), harjoituksista (12 t) sekä itsenäisestä työskentelystä ja verkkotyöskentelystä. Kurssilla käsitellään asiatekstin rakennetta ja oikeakielisyyssääntöjä sekä harjoitellaan opiskelussa tarpeellisia kirjallisia taitoja.
Puheviestinnän perusteet (2 opintopistettä)
Puheviestinnän perusteet -kurssin järjestää mediatutkimuksen oppiaine. Puheviestinnän perusteet muodostuu kahdesta osasta: 8 oppitunnin luento-osuudesta (1 op) ja 12 oppitunnin harjoituskurssista (1 op). Kurssin tarkoituksena on kehittää opiskelijan henkilökohtaisia viestintätaitoja ja antaa valmiuksia opinnoissa ja työelämässä eteen tuleviin puheviestintätilanteisiin.
Luentojen ajankohdat ja luentosalit ilmoitetaan ennen kunkin lukukauden alkua tiedekunnan ja mediatutkimuksen sivuilla. Harjoituskursseja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla vaihtelevina ajankohtina. Yhdelle harjoituskurssille otetaan enintään 12 opiskelijaa. Harjoituskursseille ilmoittaudutaan Nettiopsussa. Ujoille ja esiintymistä jännittäville opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan omia ryhmiä, joista tiedotetaan erikseen.
Kielikeskuksen järjestämä Esiintymisvarmuuden kehittäminen -kurssi (KIPV0008, 2 op) korvaa sellaisenaan puheviestinnän perusteet -kurssin. Puheviestinnän saa korvattua HuK-tutkintoa anottaessa myös lukiossa suoritetulla Opetushallituksen hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella.
Toinen kotimainen kieli (5 opintopistettä)
Turun yliopistossa opiskellaan toisena kotimaisena kielenä ainoastaan ruotsia. Ruotsin kurssit järjestää kielikeskus. Opinnot koostuvat kirjallisesta ja suullisesta osuudesta, joiden laajuus on yhteensä 5 opintopistettä.
Ruotsin kirjallisen taidon kurssin lisäksi opiskelijan tulee osallistua erilliseen loppukokeeseen. Lukuvuoden aikana järjestetään useita ruotsin kielen kirjallisia loppukokeita. Kokeiden ajankohdat löytyvät kielikeskuksen opinto-oppaasta ja verkkosivuilta. Kokeeseen voi osallistua myös käymättä kurssia. Loppukokeeseen saa osallistua useamman kerran. Hyväksytty tulos loppukokeesta on pakollisten ruotsin opintojen suorittamisen edellytys.
Suullisen osuuden voi suorittaa joko osallistumalla Aktuell svenska -kurssille tai osallistumalla erilliseen kokeeseen sen jälkeen, kun kirjallinen osuus on suoritettu.
Suullinen ja kirjallinen osuus arvioidaan erikseen asteikolla tyydyttävät tiedot (2) / hyvät tiedot (4). Arviointi näkyy kandidaatintutkinnon tutkintotodistuksessa.
Kurssien ja kokeiden ajankohdat.
Vieras kieli (5 opintopistettä)
Vieraan kielen opinnot järjestää kielikeskus ja ne koostuvat kirjallisen taidon (3 opintopistettä) ja suullisen taidon (2 opintopistettä) kursseista. Kielikeskuksen kielivalikoimaan kuuluvat englanti, espanja, italia, ranska ja saksa. Valikoima voi vaihdella jonkin verran lukuvuosittain. Nämä kurssit edellyttävät aikaisempaa kielitaitoa, joten vieraaksi kieleksi on hyvä valita jokin kieli, jota on opiskellut aiemmin. Vieraan kielen opinnot voi myös aloittaa alkeista, mutta alkeiskursseja ei hyväksytä osaksi pakollisia kieliopintoja.
Vieraan kielen kirjallisen osuuden voi suorittaa myös vapauttavalla kokeella, joita järjestetään pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Kokeiden ajankohdista tiedottaa kielikeskus. Vieraan kielen vapauttavaan kokeeseen voi osallistua vain kerran. Opiskelijan, joka on hylätty kokeessa tai joka ei ole saapunut kokeeseen, on osallistuttava kielikurssille. Kokeeseen on ilmoittauduttava vähintään kaksi arkipäivää ennen koetta. Ilmoittautumislistat ovat joko tiedekunnan kanslian ilmoitustaululla tai kielikeskuksen ilmoitustaululla Jusleniassa.
Tietoa kielikeskuksen kursseista, vapauttavista kokeista ja kurssi-ilmoittautumisesta yms. täältä.
Kieli- ja viestintäopintojen korvaaminen
Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla
Vieras kieli
1) Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä perusopinnot. Vieraiden kielten opinnoilla voi korvata ainoastaan pakolliset kieliopinnot, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito ja suullinen taito). Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2012 tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä. Ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op).
Kielissä, joiden opetus alkaa alkeista, pakolliset kieliopinnot korvataan kielen aineopinnoilla (Viron kieli ja kulttuuri sekä Unkarin kieli ja kulttuuri).
HUOM. Latinalaisen tai kreikkalaisen filologian opiskelijat eivät saa korvattua näiden kielten opinnoilla pakollista vierasta kieltä, koska vieraan kielen taidon osoittaminen vaatii myös suullisen kielitaidon hallintaa.
Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kielikeskuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävät kielikurssit tai -kurssin.
2) Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms.
Korvaavuutta anotaan erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella "Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen"
3)Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum laude approbatur.
4) Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfung-tutkinnon tutkintotodistuksella.
Ruotsi toisena kotimaisena kielenä
1) Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin opiskelijan anoessa tutkintotodistusta. Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2012 tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä. Ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op).
Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon esimerkiksi kielikeskuksen järjestämissä kokeissa.
2) Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms.
Korvaavuutta anotaan erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella "Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen".
Toinen kotimainen kieli arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. Arvosanat 1–3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4–5 hyviä tietoja. Suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan erikseen. Mikäli opiskelijan muualla suorittamasta toisen kotimaisen kielen suorituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko opinnot suoritettu tyydyttävin vai hyvin tiedoin, annetaan arvosanaksi tyydyttävät tiedot.
3) Toisen kotimaisen kielen voi saada korvatuksi myös ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaavalla valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä.
4) Suomenkielisen koulusivistyksen saanut voi korvata toisen kotimaisen kielen myös ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä kokeen hyväksytyllä suorituksella, tai ruotsi toisena kielenä kokeen suorituksella arvosanan ollessa vähintään magna cum laude approbatur.
Puheviestintä ja kirjallinen viestintä
Puheviestinnän perusteet -kurssin saa korvattua lukiossa suoritetulla Opetushallituksen hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella.
Puheviestinnän perusteet ja kirjallinen viestintä voidaan lukea hyväksi toisessa korkeakoulussa suoritetulla vastaavalla kurssilla.
*Korvaavuutta anotaan tiedekunnan kansliasta tai verkkosivuilta saatavalla lomakkeella "Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen".