Tietoa tutkinnonuudistuksesta
Näiden sivujen tarkoituksena on selvittää kaikille ennen 1.8.2005 opintonsa aloittaneille Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan pääaineopiskelijoille, miten uusi tutkintorakenne, uudet opetussuunnitelmat ja muut lukuvuonna 2005 - 2006 voimaan astuneet uudistukset vaikuttavat vanhojen opiskelijoiden opiskeluun ja opintoihin.
Näillä sivuilla vanhalla tutkintorakenteella ja vanhoilla opetussuunnitelmilla tarkoitetaan lukuvuoden 2004 - 2005 aikana voimassa olleita tutkintorakennetta ja opetussuunnitelmia.
Uudella tutkintorakenteella ja uusilla opetussuunnitelmilla tarkoitetaan 1.8.2005 voimaan astunutta ja tällä hetkellä voimassa olevaa tutkintorakennetta.
Milloin uusi tutkintorakenne astui voimaan?
Millainen uusi tutkintorakenne on?
Miten uusi tutkintorakenne poikkeaa vanhasta tutkintorakenteesta?
Kaipaatko neuvoja?
Miten vanhojen opintojen käy uusien opetussuunnitelmien myötä?
Milloin uusi tutkintorakenne astui voimaan?
Suomen yliopistoissa siirryttiin uuteen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään 1.8.2005 alkaen.
Ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneilla oli mahdollisuus suorittaa tutkintonsa vanhan tutkintorakenteen mukaisesti 31.7.2008 asti tai siirtyä suorittamaan tutkintojaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti 1.8.2005 alkaen.
Kaikki yliopistoissa 1.8.2008 kirjoilla olevat opiskelijat on siirretty suorittamaan tutkintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti.
Millainen uusi tutkintorakenne on?
Uudessa tutkintorakenteessa opiskelija suorittaa kaksi erillistä tutkintoa: ensin suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (tavoitelaajuus 180 opintopistettä) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (tavoitelaajuus 120 opintopistettä). Kandidaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta ja maisterintutkinnon kaksi vuotta.
Sekä vanhoilla että uusilla opiskelijoilla on uudessa tutkintorakenteessa opinto-oikeus sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon.
Miten uusi tutkintorakenne poikkeaa vanhasta tutkintorakenteesta?
Opintojen mitoituksen yksikkö on opintopiste
Opintopisteen laajuus määritellään siten, että yhden lukuvuoden täysipäiväinen opiskelu tuottaa keskimäärin 60 opintopistettä. Yhden lukuvuoden täysipäiväinen opiskelu vastaa keskimäärin 1600 tunnin työpanosta. Yhden opintopisteen suoritus vastaa siten keskimäärin hieman alle 27 tunnin työpanosta.
Vanhassa tutkintorakenteessa käytetty opintoviikko määritellään siten, että yksi opintoviikko vastaa keskimäärin 40 tunnin työtä. Opintoviikko on kuitenkin etenkin loppuvaiheen opintojen ja tutkielman osalta havaittu usein alimitoitetuksi kuormittavuuden mittariksi.
Kandidaatintutkinto ja maisterintutkinto ovat kaksi eri tutkintoa
Uudessa tutkintorakenteessa kandidaatin- ja maisterintutkintoon ei voi sisällyttää lainkaan samoja opintoja. Opiskelijat saavat tutkinnonsuoritusoikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon. Erityistapauksissa (esim. riittävästi alan opintoja sisältävän alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneena) humanistisessa tiedekunnassa voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden vain maisterintutkintoon.
Kandidaatintutkinto suoritetaan ennen maisterintutkintoa
Uudessa tutkintorakenteessa maisterintutkintoon kuuluvia opintoja voi suorittaa ennen kuin kandidaatintutkinto on valmis, mutta maisterin tutkintotodistusta ei voi saada, ennen kuin kandidaatintutkinto on suoritettu. Pääaineen syventäviä opintoja voi alkaa suorittaa vasta, kun opiskelijalla on koossa vähintään 120 opintopistettä kandidaatintutkintoon sisältyviä opintoja.
Vanhassa tutkintorakenteessa kandidaatintutkinnon suorittaminen maisterintutkinnon sisällä oli vapaaehtoista.
Kandidaatintutkintoon ei voi sisällyttää syventäviä opintoja
Uudessa tutkintorakenteessa pää- tai sivuaineen syventävät opinnot voi sisällyttää ainoastaan maisterintutkintoon. Pääaineen perus- ja aineopintoja ei voi sisällyttää maisterintutkintoon.
Vanhassa tutkintorakenteessa sekä pää- että sivuaineen syventävät opinnot voi sisällyttää kandidaatintutkintoon (ja myöhemmin maisterin tutkintoon).
Humanistisen tiedekunnan järjestämät aine- ja syventävät opinnot ovat erilaiset pää- ja sivuaineessa
Uudessa tutkintorakenteessa perusopintokokonaisuudet ovat samanlaajuisia sekä pääaine- että sivuaineopiskelijoille. Perusopintojen laajuus on tasan 25 opintopistettä.
Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalla vähintään 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijalla vähintään 35 opintopistettä. Ero selittyy sillä, että yhteensä 10 opintopisteen seminaari ja siihen liittyvä kandidaatintutkielma suoritetaan vain pääaineesta.
Syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalla vähintään 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijalla vähintään 60 opintopistettä. Pääaineopiskelijalla syventäviin opintoihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma, kun taas sivuaineopiskelijan syventäviin opintoihin sisältyy sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot, laajuudeltaan 20 opintopistettä.
Vanhassa tutkintorakenteessa pää- ja sivuaineopiskelijoiden perus- ja aineopinnot olivat usein samanlaajuiset (yhteensä 40 opintoviikkoa). Aineopintoihin sisältyi sivuaineopiskelijoillakin (pro)seminaari. Seminaarissa laaditusta kirjallisesta työstä pääaineopiskelijat voivat kirjoittaa kandidaatintutkinnon kypsyysnäytteen.
Syventävät opinnot olivat pääsääntöisesti laajuudeltaan 15 - 20 opintoviikkoa. Pääaineopiskelijat kirjoittivat syventävien opintojen lisäksi 20 opintoviikon laajuisen pro gradu -tutkielman. Sivuaineopiskelijat voivat kirjoittaa sivuaineen tutkielman, jolta edellytettiin samoja ominaisuuksia kuin pro gradu -tutkielmalta.
Kieli- ja viestintäopinnoissa ei ole pakollista toista vierasta kieltä
Uudessa tutkintorakenteessa 15 opintopisteen laajuisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvat
- äidinkielen opinnot (5 opintopistettä, kirjallinen ja puheviestintä)
- toisen kotimaisen kielen opinnot (5 opintopistettä, tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito)
- vieraan kielen opinnot (5 opintopistettä, tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito)
Vanhassa tutkintorakenteessa 10 opintoviikon laajuisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvat
- äidinkielen opinnot (3 opintoviikkoa, kirjallinen ja puheviestintä)
- toisen kotimaisen kielen opinnot (2 opintoviikkoa, tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito)
- 1. vieraan kielen opinnot (3 - 4 opintoviikkoa, tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito)
- 2. vieraan kielen opinnot (1 - 2 opintoviikkoa, tekstin ymmärtäminen tai alkeis- tai jatkokurssi).
Ammattikorkeakouluopinnoista luetaan hyväksi vain pakollisia kieli- ja viestintäopintoja
Uudessa tutkintorakenteessa ammattikorkeakoulututkinnosta luetaan hyväksi kandidaatintutkinnon pakollisia kieli- ja viestintäopintoja niiltä osin, kuin suoritetut amk-tutkinnon kieliopinnot vastaavat humanistisen tiedekunnan kieli- ja viestintäopintojen vaatimuksia. Muita korvaavuuksia amk-opinnoista tai -tutkinnosta ei myönnetä.
Vanhassa tutkintorakenteessa ammattikorkeakoulututkinto on voitu hyväksilukea humanistisesta tiedekunnasta myönnettäviin tutkintoihin 20 opintoviikon laajuisena sivuaineena. Lisäksi keskeneräisestä amk-tutkinnosta on voitu lukea hyväksi enintään 15 opintoviikkoa vapaita opintoja. Amk-tutkinnon kieliopinnoilla on voinut korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja.
Kaipaatko neuvoja?
Tiedekunnan kansliassa opinto-ohjaaja ja opintopäällikkö neuvovat siirtymiseen ja uuteen tutkintorakenteeseen liittyvissä kysymyksissä koko tutkinnon tasolla. Opintokokonaisuuksien sisältöihin liittyvissä kysymyksissä ohjeistusta saa oppiaineista.
Miten vanhojen opintojen käy uusien opetussuunnitelmien myötä?
Opiskelijan siirtyessä suorittamaan tutkintoa uuden tutkintorakenteen mukaisesti perusperiaatteena on, että vanhojen opetussuunnitelmien mukaan suoritetut opinnot sisällytetään täysimääräisinä uusiin opintokokonaisuuksiin. Keskeneräisten opintokokonaisuuksien täydentämisestä uusia tutkintovaatimuksia vastaaviksi saa ohjeistusta kyseessä olevasta oppiaineesta. Aikaisemmin tehdyt valmiit opintokokonaisuudet sisällytetään täysimääräisinä uusiin tutkintoihin.
Siirrettäessä opintosuorituksia (opintojaksoja tai -kokonaisuuksia) tutkintorakenteesta toiseen käytetään humanistisen tiedekunnan opinnoissa muuntokerrointa, jossa yhtä opintoviikkoa vastaa kaksi opintopistettä. Muiden tiedekuntien tai yliopistojen opintojaksot muutetaan opintopisteiksi ao. tiedekunnan tai yliopiston ohjeistamalla tavalla.