Tutkielmat ja kypsyysnäytteen suorittaminen
Humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistuva opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielman ja suorittaa sen pohjalta kypsyysnäytteen. Filosofian maisteriksi valmistuva opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman. Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluu sivuaineen tutkielma. Tutkielmiin liittyy paljon oppiaine- ja tieteenalakohtaisia määräyksiä, joihin saa ohjausta oppiaineista.
Kandidaatintutkielma
Pääaineen aineopintoihin sisältyy proseminaari (kandidaattiseminaari) ja kandidaatintutkielma. Proseminaarin, kandidaatintutkielman ja siitä kirjoitettavan kypsyysnäytteen laajuus on yhteensä 10 opintopistettä. Kandidaatintutkielmalla tarkoitetaan proseminaarityön pohjalta korjattua, viimeisteltyä ja puhtaaksikirjoitettua seminaarityötä. Seminaari ja kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty/hylätty, mutta arviointi tehdään vasta, kun kypsyysnäyte on suoritettu. Tarkempaa tietoa seminaarityöskentelystä ja HuK-tutkielman tekemisestä saa omasta pääaineesta.
Kypsyysnäyte
Opiskelija kirjoittaa pääaineen aineopintoihin kuuluvan kandidaatintutkielman pohjalta kypsyysnäytteen, jonka tarkoitus on kontrolloida opiskelijan äidinkielen kirjallista ilmaisutaitoa. Kypsyysnäytteeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu.
Kypsyysnäyte kirjoitetaan tiedekunnan tenttipäivänä, ja siihen ilmoittaudutaan viimeistään 10 päivää ennen tenttitilaisuutta. Tenttikuori palautetaan tavallisesta tenttisuorituksesta poiketen tiedekunnan kansliaan. Kypsyysnäytteessä vastataan opiskelijan oman kandidaatintutkielman aihetta koskevaan kysymykseen esseetyyppisesti. Näyte kirjoitetaan suomeksi tai sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Esseen pituus on noin 500 sanaa, ja sen arvostelee ensin kielentarkastaja ja sen jälkeen oppiaineen edustaja. Kypsyyskokeesta ei anneta opintopisteitä, ja se arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Kypsyysnäytteen kieliasuvaatimukset
Koetilaisuudessa kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasu hyväksytään, mikäli se täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:
1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat.
2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan.
3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin.
4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa.
5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi.
6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation kanssa.
7. Tyyli on asiatyyliä.
8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa.
9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus.
10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.
Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetelluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä.
Kypsyysnäyte ja arvosanapohjainen HuK
Ennen 1.8.1994 arvosanapohjaisen HuK-tutkinnon suorittaneet tai HuK:n arvon saaneet joutuvat tekemään kypsyysnäytteen uudelleen maisterivaiheessa pro gradu -tutkielman pohjalta. Kypsyysnäyte suoritetaan tässä tapauksessa normaalien ohjeiden mukaisesti tiedekunnan tenttipäivänä.
Pro gradu -tutkielma
Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen laajuus on 80 opintopistettä, josta pro gradun osuus on 40 opintopistettä.
Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia:
– kyky itsenäiseen tiedonhakuun
– olemassa olevan tiedon erittely ja kriittinen arviointi
– itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen.
Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan:
– kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa
– valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan
– työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
– perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
– kykyä tieteelliseen viestintään
– valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.
Pro gradu -tutkielman aiheesta sovitaan aina etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. Vieraiden kielten ja pohjoismaisen filologian opiskelijoiden pro gradu -tutkielma voidaan kirjoittaa asianomaisella vieraalla kielellä, jolloin tutkielmaan tulee liittää suomen kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Jos vieraan kielen tai pohjoismaisen filologian pro gradu -tutkielma tehdään suomeksi, tulee siihen vastaavasti liittää asianomaisella kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Lyhennelmän pituus on 5–20 sivua (tarkemmat ohjeet saa oppiaineesta). Muiden kuin vieraiden kielten opiskelijoiden pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa englannin kielellä ja erillisestä anomuksesta muillakin vierailla kielillä.
Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivu
Pro gradu -tutkielmaan tulee liittää nimiölehden jälkeiseksi sivuksi yhden sivun mittainen tiivistelmä. Tiivistelmäsivusta tulee myös toimittaa kopio tiedekunnan kansliaan, kun tutkielma luovutetaan arvosteltavaksi.
Pro gradu -tutkielman arviointi
Graduoppaita
Sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot
Sivuaineen syventäviin opintoihin, joiden laajuus on 60 op, sisältyy sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot. Sivuaineen tutkielman laajuus on 20 op. Tutkielmatyyppisiksi opinnoiksi voidaan katsoa esimerkiksi tieteellinen artikkeli. Opiskelija voi suorittaa sivuaineen syventävät opinnot osana maisterintutkintoaan tai sen jälkeen esimerkiksi täydentävinä tai erillisinä opintoina.
Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävät opinnot antavat ao. aineen jatko-opintokelpoisuuden. Tarkempaa tietoa sivuaineen tutkielman vaatimuksista saa oppiaineesta. Myös sivuaineen tutkielma suositellaan kansitettavaksi.
Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori).
Mikäli opiskelija on suorittanut sivuaineen syventävät kokonaan ennen siirtymistä uuteen tutkintojärjestelmään, ei kokonaisuutta tule automaattisesti täydentää sivuaineen tutkielmalla. Tällöin opinnoista tulee olla kokonaisuuden loppumerkintä vanhassa järjestelmässä. Keskeneräinen kokonaisuus tulee aina täydentää.
Sivuaineen tutkielman arvosteltavaksi luovuttaminen
Sivuaineen tutkielmaa ei tarvitse toimittaa tiedekunnan kansliaan, eikä siitä tarvitse kirjoittaa kypsyysnäytettä. Tutkielma palautetaan ao. opintojaksosta vastaavalle tutkielmaa ohjanneelle opettajalle. Sivuaineen tutkielma suositellaan myös kansitettavan koviin kansiin. Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori).
Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori).
Kypsyysnäyte muulla kuin suomen kielellä
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksenä saaneet, joiden kielitaito ei ole riittävä tiedekunnan pakollisten kieli- ja viestintäopintojen suorittamiseen, kirjoittavat kypsyysnäyteen erikseen sovittavalla kielellä.
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen aina joko englanniksi tai suomeksi.