Mitä kansatiede on?
Kansatiede eli etnologia (European Ethnology) tutkii ihmisiä ja kulttuureja, ts. ihmistä kulttuurisena olentona. Se antaa laajan perspektiivin mm. kulttuuriseen taustaamme, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Näin tulevat tututuksi suomalaisuuden ohella yhtälailla albaanit, romanit kuin saamelaisetkin. Kansallisvaltioiden kansankulttuurin lisäksi kansatieteen kiinnostuksen kohteina ovat yleisemmät kulttuuriset prosessit ja valtionrajoista riippumattomat alueelliset kulttuurit.Kansatiede tarkastelee kulttuurin ilmiöitä, luonnetta, muuttumista ja välittymistä sekä niiden käyttöä ja asemaa osana arkipäivää, kommunikaatiota ja identiteettiä. Sisältöihin kuuluvat esimerkiksi niin ruokakulttuurin kuin tapakulttuurinkin piirteet, esineellistä ympäristöämme unohtamatta. Samalla se tarkastelee myös ihmisten ja heidän ympäristöjensä välisiä merkityksenantosuhteita ja symboleja. Oppiaineen näkökulma ulottuu paikallisesta globaaliin, ja suomalaiset kulttuuri-ilmiöt nähdään osana laajaa eurooppalaista kulttuuriperintöä
Tutkimuksellinen näkökulma ulottuu historiasta nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kansatieteilijä pystyykin arkielämän ilmiöiden taustojen ja kehityksen ymmärtämisellään olemaan mukana myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnittelussa. Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Kansatieteen tutkimuskohteet vaihtelevat paikallisista arjen ilmiöistä nykyisen globaalin murroksen kulttuurisiin prosesseihin, kuten esimerkiksi etnisyyden ja kulttuuristen ilmiöiden symboliseen käyttöön. Sen tutkimuskohteita ovat kaupunkien ja maaseudun elämänmiljöö sekä urbaani kulttuuri yleensä ja kulttuurien kohtaaminen. Kansatieteen aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö.
Kansatieteen opiskelija oppii tarkastelemaan kohdettaan kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa, jonka avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tätä taitoa tarvitaan monissa ammateissa. Kansatieteilijöiden työsektori on laajentunut viime vuosina huomattavasti. Tavoitteena on kouluttaa kansatieteen opiskelijoista kriittisiä, laajasta kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita. Kansatieteestä valmistuva kulttuurintutkija saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatiedettä pääaineena opiskelleet ovat perinteisesti työllistyneet museoalalle tai kunnallisen kulttuuritoimen virkoihin, mutta lisäksi myös korkeakoulujen opetus- ja tutkimustehtäviin. Kansatiede antaa valmiuksia myös media-alalle kuten erilaisiin tiedottajan tehtäviin. Lisäksi monikulttuuristuva Suomi tarjoaa kansatieteilijöille runsaasti uusia työsektoreita mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyön, kulttuurivaikutusten arvioinnin ja kulttuurin sisältötuotannon parissa. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. Kansatiede sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin.
Katso myös:
- Kansatieteen ABI-sivut
- Valmistuneet opinnäytteet (arkiston sivuilla)