Aaro Aitamäki

Jatko-opiskelija, VTM

Jäämerentien liikenne 1940-1941, lisensiaatintutkimus

Tutkimus käsittää tavaraliikenteen Liinahamarin sataman ja Rovaniemen välillä. Kuljetukset alkoivat huhtikuussa 1940 ja päättyivät kesäkuussa 1941. Ne tapahtuivat molempiin suuntiin. Liinahamarin liikenteen perimmäinen syy oli Saksan suorittama Ranskan ja Norjan miehitys huhtikuun alkupuolella 1940. Kuljetukset olivat suurimmillaan loppukesällä ja syksyllä 1940 sekä keväällä 1941. Karkeasti voi sanoa, että kiivaimpina aikoina oli keskimäärin yksi kuorma-auto kilometrin matkalla menossa tai tulossa. Käytännössä autot joutuivat ajamaan pitkissä letkoissa rehottaneen rikollisuuden (varkauksien) takia.

Kuljetuksia varten perustettiin yhtiö, Oy Pohjolan Liikenne Ab. Se aloitti siis kuorma-autoliikenteessä, mutta tunnetaan nykyisin linja-autoistaan. Yhtiön johdossa toimivat kenraalimajuri (myöhemmin jalkaväenkenraali) Paavo Talvela ja varatuomari Tukiainen.

Kuorma-autoja oli liikenteessä parhaimmillaan yli 2000 ja muutamassa sadassa lisäksi perävaunu. Suomesta vietiin puuteollisuuden tuotteita ja tuotiin sotatarvikkeita, öljyä ja voiteluaineita, elintarvikkeita ja mm. koneita teollisuuden tarpeisiin. Jäämerentie oli kapea soratie. Matka Rovaniemeltä Liinahamariin oli 531 km. Kaiken kaikkiaan kuljetettiin yli 1/2 miljoonaa tonnia. Kun autoilla voitiin kuljettaa kerralla 4-5 tonnia, kuljetettiin kyseisenä aikana reilusti yli 100.000 kuormaa. Ruotsalaisilla oli parammat autot. Muistettava, että suomalaiset autot olivat olleet lähes kaikki talvisodassa. Renkaista ja varaosista oli puutetta. Sanottiinkin, että autoista yksi oli menossa, toinen tulossa ja kolmas korjaamolla.

Liinahamari ja Lissabon olivat ainoat valtamerisatamat Euroopassa, joista tuohon aikaan pääsi ulos. Sen takia myös muutama muukin maa tunsi tarvetta saada käyttää Liinahamaria kauttakuljetuksiin. Ruotsille oli tärkeää saada heti kesäkuussa 1940 Amerikasta ostetut runsaat sata hävittäjälentokonetta kotiin. Liinahamarin kautta ne tuotiinkin ja kuljetettiin suurissa puulaatikoissa Jäämerentietä pitkin Haaparantaan. Ruotsalaisilla oli mukana enimmillään noin 400 autoa ja he osallistuivat myöhemmin kuljetuksiin lähes koko toiminta-ajan. Lisäksi ajossa oli kymmenkunta norjalaista. Mm. Viro tunsi halua osallistua, mutta tunnettu Neuvostoliiton mukanaolo Baltiassa teki asian mahdottomaksi toteuttaa.

Tutkimuksen pääpaino on liikenteen käytännön puolessa eli miten kuljetettiin, miten elettiin ja minkälaista henkilökunnan elämä kaiken kaikkiaan oli. Liikenteestä on kyllä kirjoitettu jonkin verran, mutta esimerkiksi seuraaviin seikkoihin pyritään kiinnittämään huomiota:

Miten liikenne alkoi ja kenen idea se oli?

Miten Suomen asemasta johtuneet ulko- ja sisäpoliittiset tekijät vaikuttivat?

Mitä muuta liikennettä Jäämerentiellä tapahtui?

Oliko ko. liikenteelle vaihtoehtoja?

Mikä oli Jäämerentien liikenteen merkitys?

10.04.2006 14:55 Jussi Lehtonen