Kosovon albaanien paluumuutto.
Yhteystiedot
Puhelin 050 362 8269
Sähköposti
kisiki@utu.fi
Kirsi-Marjo Halonen
Jatko-opiskelija, FM
YleistäSynnyin vuonna 1971 ulvilalaiseen maanviljelijäperheeseen. Olen työskennellyt mm. leikkaus-anestesiasairaanhoitajana joitakin vuosia. Haaveilin kriisialueelle työhön pääsemisestä, kunnes vuonna 1999 sain "herätyksen" kulttuurien tutkimuksen kiinnostavuuteen ollessani tutustumassa kehitysmaaterveydenhuoltoon Länsi-Afrikassa Senegalissa. Heti seuraavana vuonna hain ja pääsin opiskelemaan kansatiedettä.
Koin opiskelun erittäin palkitsevana ja innostavana prosessina. Vihdoin sain tehdä jotain, jonka tunsin omakseni. Sivuaineinani luin mm. kulttuuriantropologiaa, uskontotiedettä, monikulttuurisuus- ja siirtolaisuusasioita ja kehitysmaatutkimusta. Pian Turkuun opiskelemaan muuttoni jälkeen hakeuduin maahanmuuttajatyön pariin, jonka ansiosta sekä proseminaarityöni että graduni ja nyt tekeillä oleva väitöskirjani käsittelevät maahanmuuttoon liittyviä teemoja.
Valmistuin elokuussa 2003 maisteriksi. Pro gradu -tutkielmani "Elämä Suomessa, koti Kosovossa. Turussa asuvien Kosovon albaanien etnisen identiteetin rakentuminen sosiokulttuurisen integraation ja transnationaalien suhteiden kautta" aineiston keruuta varten matkustin kuukaudeksi kesällä 2002 Kosovoon. Sodan repimän maan jälleenrakentaminen ja ihmisten kyky sopeutua poikkeuksellisen vaikeisiin ja vaarallisiin olosuhteisiin tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Päätin, että palaan sinne jatkotutkimuksen merkeissä niin pian kuin suinkin mahdollista.
Pääsin ennen valmistumistani projektipäälliköksi maaseudun kehittämishankkeeseen sekä tuntiopettajaksi, joten teen väitöskirjatutkimustani toistaiseksi sivutoimisesti.
JatkotutkimukseniVäitöskirjani työnimenä on "Katkeransuloinen kotiinpaluu". Tarkastelen siinä Suomeen Kosovon pommitusten aikana vuonna 1999 evakuoitujen ja niiden jälkeen takaisin palanneiden albaanien elämän rakentamista uudelleen tuhotuilla kotiseuduillaan. Osa tuolloin palanneista oli tullut Suomeen jo 1990-luvun alkupuolella albaaneihin kohdistuneiden etnisten puhdistusten kiihdyttyä. Tutkimuksessani ovat mukana myös ne, jotka Suomen työministeriön ja IOM:n (International Organization for Migration) paluumuuttoprojektien ansiosta tulivat vielä takaisin Suomeen yritettyään ensin tulla toimeen Kosovossa.
Paluumuuttajat eivät aina saaneet hyvää vastaanottoa omalta yhteisöltään ja muutenkin elinmahdollisuudet pommitusten hävittämässä ja koston kierteen hallitsemassa maakunnassa olivat ja ovat edelleen erittäin vaikeat. Vaikeuksista huolimatta jälleenrakentamisen henki on voimakas. Kiinnostukseni kohteena ovat myös suomalaisten järjestöjen ja YK-rauhanturvaajien rooli albaanien paluumuuton tukemisessa. Kerään tutkimusaineistoa väitöstutkimustani varten sekä Suomessa että Kosovossa.