ruokakulttuuri.
Yhteystiedot
Puhelin (02) 438 7373 tai 050 386 1474
Sähköposti
marja.hartola@utu.fi
Marja Hartola
Jatko-opiskelija, FM
Olen kansatieteilijä ja jatko-opiskelijana Turun yliopistossa kulttuurien tutkimuksen laitoksella kansatieteen opiaineessa. Olen tehnyt graduni 1950-luvun ruokataloudesta Varsinais-Suomessa. Olen jatkanut ruokakulttuurin tutkimusta ja kiinnostuksen kohteena on ollut varsinkin muinaisruoka. Tarkoituksena on tehdä väitöskirja Varsinais-Suomen keskiaikaisesta ruokakulttuurista. Tutkimus käsittelee suomalaisen ruokatalouden muuttumista pakanuuden ajalta rautakauden lopulta aina uskonpuhdistuksen jälkeiseen aikaan saakka eli 1000-luvulta 1600-luvulle. Tutkimuksen pääsisältönä on katolisen ajan ruokatalous.Meidän ruokakulttuurissamme on edelleen jäljellä paljon satoja vuosia vanhaa perinnettä. Olut, kylmäsavustus, puurot ja nostattamaton rieska ovat jo pronssikaudelta; hernesoppa, juusto, viili ja mämmi ovat rautakaudelta. Keskiajalta ovat reikäleipä, imelletyt maustetut limput, suolasilakka, lipeäkala, makkarat, pasteijat, rinkeli, piparkakku, vohveli, sima, talkkuna, pylsy, sylttu, palttu, kropsu, kampsu, kruppana, lämminsavustus, halsteri, kirnu ja myllyt. Osa näistä ruoista on hävinnyt ruokalistoiltamme, osa kuuluu edelleen jopa päivittäiseen ruokavalioon. Tuttujenkaan ruokien alkuperää ei usein tunneta.
Keskiajan ruokataloudesta ei ole Suomessa tehty kattavaa tutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kautta, miten ja milloin uudet ruoka-aineet, ruokalajit ja muut ruokakulttuurin uutuudet saapuivat Varsinais-Suomeen. Varsinais-Suomeahan on perinteisesti totuttu pitämään alueena, johon monet ruokauutuudet Suomessa ensin kotiutuivat ja josta ne levisivät myöhemmin muualle maahan.
Väitöskirjassa selvitetään myös, miten kristinuskon tulo ja katoliseen uskoon kuuluneet paastopäivät vaikuttivat suomalaisten ruokakulttuuriin. Muuttuiko ruokavalio terveellisemmäksi tai monipuolisemmaksi keskiajan kuluessa? Miten kansainvälisyyden lisääntyminen ja varsinkin Hansaliiton vaikutus vaikutti ruokakulttuuriin?
Tutkimus on poikkitieteellinen. Kansatieteellisen tutkimuksen aputieteinä ovat ainakin arkeologia, historia, kulttuurihistoria, kirkkohistoria, luonnontieteet ja kielitiede. Näiden muiden tieteiden avulla on mahdollista saada selville monipuolinen kokonaiskuva V-S:n keskiaikaisesta ruokakulttuurista. Tutkimus hyödyttää myös muita keskiaikatutkijoita heidän rakentaessaan kuvaa elämästä keskiajan Suomesta.
Muutamia esimerkkejä tutkimusongelmista:
1. Totuus speltistä. Ikivanhasta muinaisviljasta speltistä on tullut viime vuosina terveysvaikutteinen elintarvike ja suosittu viljelykasvi Suomessakin. Siitä kirjoitetaan paljon, mutta tieto on ristiriitaista. Onko olemassa todisteita, että speltiä olisi viljelty Varsinais-Suomessa keskiajalla kuten muualla Euroopassa?
2. Viikingit oppivat syömään ja viljelemään kaalia Englannissa ja toivat tavan mukanaan Skandinaviaan rautakaudella. Kaalisoppa oli keskiajalla yleisin arkiruoka koko Euroopassa. Mutta milloin kaalin viljely on yleistynyt Varsinais-Suomessa? Ainakin Turun porvarit viljelivät kaalia tonteillaan jo keskiajalla.
3. Papu-sanan sanotaan olevan slaavilainen laina rautakauden lopulta, aikaisintaan 700-luvulta. Jotkut ruotsalaiset lähteet sanovat munkkien tuoneen härkäpavun Skandinaviaan vasta 1200-luvulla Euroopasta. Onko kasvi tullut Suomeen sekä idästä että lännestä käsin?
4. Ruotsalainen tri Sven Isaksson toteaa väitöskirjassaan, että viikingit olivat pääasiassa kasvissyöjiä. Koskeeko tämä väite myös rautakauden lopun suomalaisia?
5. Pettua on löydetty viikinkien haudoista Ruotsissa. Mitä löydöt ja lähteet kertovat petun käytöstä Varsinais-Suomessa?