Maaseudun kulttuurin murros teollistumiskaudella
Alkuun makrotutkimusta kyselyilläTeollistumiskaudella tapahtuneiden maaseudun kulttuurin muutosten tutkiminen oli yksi niistä aihepiireistä, joiden tutkimisen Ilmar Talve nosti vastaperustetun kansatieteen laitoksen tavoitteeksi 1960-luvun alussa. Kaikkien silloin tutkimuksen kohteeksi valittujen aihepiirien tarkoituksena oli Suomessa vähän tutkittujen kansankulttuurin osa-alueiden kartoittaminen; työ oli siten uusia uria aukovaa.
Alkuvaiheissa maaseudun kulttuurin murrosta tutkittiin pääasiassa makrotasolla koko maassa. Tämä toteutettiin kyselylehtisten avulla. Työ alkoi yhteistyössä sosiologian laitoksen kanssa vuonna 1958 jo ennen ensimmäisen kansatieteen professorin nimittämistä virkaansa. Kyselyillä koottiin aineistoa esimerkiksi tapakulttuurista, asumisesta, liikenneyhteyksistä, vaatetuksesta, lasten kasvatuksesta ja perhesuhteista. Aineiston pääpaino oli kulttuurin ajallisissa ja alueellisissa muutoksissa.
Säännöllistä kyselytoimintaa jatkettiin 1970-luvun loppuun asti. Aineistoa on hyödynnetty opinnäytetöissä, usein täydentämällä sitä haastatteluin. Materiaali ja siihen pohjautuvat käsikirjoitukset on koottu Turun yliopistoon kansatieteen oppiaineen arkistoon (TYKL). Ilmar Talve on käyttänyt niitä hyväkseen teoksessaan Suomen kansankulttuuri.
Huomio kyläyhteisöihinVuonna 1968 käynnistyi Turun yliopiston poikkitieteellinen kylätutkimusprojekti. Aloitteentekijänä oli silloinen kansatieteen assistentti, FT Veikko Anttila. Muut mukana olleet tieteenalat olivat Suomen historia, folkloristiikka ja uskontotiede, sosiologia sekä maantiede. Tutkimuksessa kohdistettiin huomio makrotason sijasta kyläyhteisöjen tutkimiseen. Tutkitut kylät olivat Pyhämaan Ketteli, Hauhon Hyömäki, Merikarvian kirkonkylä ja Valkealan Vuohijärvi. Kansatiteellinen aineisto koottiin kenttätöiden avulla. Kymmenvuotisesta projektista ilmestyi loppuraportti vuonna 1980.
Kyläyhteisöjä tutkittiin myös kansatieteen laitoksen omassa kansankulttuurin muuttumista Suomen maaseudulla käsittelevässä esitutkimuksessa vuonna 1976. Keskeiseksi tutkimuskohteeksi siinä nostettiin kansankulttuurin muuttuminen sosiaalisessa kentässä ja kysymykset innovaatioiden leviämisestä. Arkistoaineistoa ja kirjallista tietoa kerättiin Kokemäeltä, Saarijärveltä, Juvalta ja Nivalasta. Esitutkimukseksi jääneestä projektista on ilmestynyt raportti vuonna 1976. Maaseudun muuttumista tutkittiin myös ns. asemaseutuprojektissa, johon liittyen kerättiin kenttätöiden avulla aineistoa Karinaisten Kyröstä, Vehmaan Vinkkilästä ja Piikkiöstä.
Yhteistyössä Lapin maakuntamuseon kanssa aloitettiin v. 1987 Rovaniemen maalaiskunnan kylien kansankulttuurin muutosta koskeva tutkimus. Tavoitteena oli täydentää aiempien tutkimusten tietoa alueellisesti siten, että koottava aineisto vastaisi kysymyksenasettelultaan aiempaa maaseudun muuttumista ja myös kaupunkikulttuuria koskevaa aineistoa. Kaikista tutkituista kylistä on ilmestynyt osaraportti.
Oppiaineen monia tutkimuksia kokoavana hankkeena kansatieteessä on vuonna 1998 käynnistetty kansainvälinen maaseudun kulttuurin modernisaatiota Väli-Euroopassa selvittävä projekti. Suomi kuuluu tähän idän ja lännen väliseen kulttuurin siirtymäalueeseen, joten siinä mielessä kaikki Suomen koskevat tutkimuksemme kuuluvat tähän. Äskettäin alkanut suomalais-unkarilainen Szegedin yliopiston kanssa yhdessä toteutettava kylätutkimushanke kuuluu myös tähän. Tästä on enemmän tietoa jäljempänä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuuttaTalve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 514. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1990. 437 s.
Tommila, Päiviö - Heervä, Ismo: Muuttuva kylä / Turun yliopiston kylätutkimusryhmän loppuraportti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1980. 293 s.
Leimu, Tuula - Talve, Ilmar: Kansankulttuurin muuttumisesta Suomen maaseudulla n. 1880-1940. Raportti esitutkimuksesta v. 1976. Turun yliopisto, Kansatieteen monistesarja 12, Turku 1976. 207 s.
Lisää tietoa aihepiiriin liittyvistä julkaisuista löytyy oppiaineen julkaisuluettelosta ja opinnäytteistä opinnäyteluettelosta.