Teollisuustyöväen ja ammattiryhmien tutkimus
Työväki kansatieteen tutkimuskohteeksiTeollisuustyöväentutkimus Turun kansatieteessä aloitettiin sahatyötä ja -sahatyöläisiä koskevalla koko maahan ulottuvalla aineistonkeruulla v. 1959. Tutkimuskohde valittiin uuden oppiaineen vasta luodun profiilin mukaisesti kansatieteessä silloin modernilta työväentutkimuksen alueelta. Keskeisellä sijalla tässä tutkimuksessa on ollut tehtaan ympärille syntyneen teollisuusyhdyskunnan piirteiden selvittäminen. Tutkimuksen teemakenttiä olivat esimerkiksi asuminen, sosiaalinen kanssakäyminen, vapaa-ajan vietto, ruokatalous ja vaatetus. Tutkimus on kohdistunut myös työprosessien kuvaukseen, palkkaukseen ja työaikaan liittyviin kysymyksiin sekä itse teollisuuslaitoksen historiallisen taustan selvittämiseen.
1960-1970-luvuilla tutkimusta tehtiin maan eri osissa useilla paikkakunnilla ja tutkimuskohteet edustivat useita eri teollisuudenaloja: saha-, lasi-, puu-, massa-, paperi-, rauta-, konepaja-, tekstiili-, nahka-, kenkä-, kivi- ja saviteollisuus. Teollisuustyöväenkulttuurin lisäksi oppiaineessa on laajasti tutkittu myös muiden työalojen ja ammattiryhmien kulttuuria. Näitä ovat sekä kaupunki- että maaseutukäsityöläiset kuten räätälit, ompelijat, vaskisepät, leipurit, kultasepät, uitto- ja metsätyöläiset, rakennus- ja satamatyöläiset, merimiehet ja rautatieläiset. Muistitietoa on koottu niin Posti- ja telelaitoksen eri ammattiryhmistä ja työaloilta kuin myös Huhtamäki-yhtymän eri henkilöstöryhmistä. Haastatteluin on selvitetty myös ydinvoimalan yrityskulttuuria.
1980- ja 1990-luvuilla teollisuustyöväentutkimusta jatkettiin edelleen. Lasiteollisuudesta ilmestyi väitöskirja. Tämä oli sen vuoksi merkittävä virstanpylväs, että se oli ensimmäinen yhtä teollista ammattialaa koko maan laajuisesti kartoittava kansatieteellinen tutkimus. Telakkateollisuudesta on valmistunut lisensiaatintutkimus.
Huomio työntekijän näkökulmaanNykyään teollisuustyöväkeä tutkitaan uudenlaisista näkökulmista käsin. Enää tutkimus ei ole vain ja ainoastaan työprosessien ja objektiivisten kulttuuristen kategorioiden selvittämistä ja kuvailua. Sen sijaan entistä selvemmin nostetaan esille itse työntekijä samalla kun tutkimuksissa sovelletaan kansatieteelle uusia käsitemalleja.
Opinnäytetöissä on esimerkiksi tila-käsitteen avulla tarkasteltu teollisuustyöntekijöiden käsityksiä elinympäristöstään, paperityöläisperheiden elämänstrategioita suhteessa elämäntapa- ja arki-käsitteisiin, sekä työntekijöiden työssään toteuttaman lattiatason tehdaskulttuurin muutosprosesseja.
Opinnäytetöiden tutkimuskohteita ovat olleet sekä perinteisemmät teollisuudenalat ja työntekijäryhmät että myös työntekijäryhmät sellaisissa kohteissa kuin Uudenkaupungin autotehdas ja Nokia Mobile Phones -matkapuhelintehdas. Työväestön arki ja elämäntapa ovat esillä myös Eero Sappisen väitöskirjassa, jossa hän käsittelee raumalaisten elämää 1950-luvulta 1980-luvun alkuun.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuuttaNurmi, Virpi: Lasinvalmistajat ja lasinvalmistus Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla. Kansatieteellinen Arkisto 36. Suomen Muinaismuistoyhdistys: Helsinki, 1989, 186 s.
Grönros, Jarmo: Laivanrakentaja 1938-1988, työ- ja tuotantoprosessin muutos Wärtsilän Turun telakalla. Lisensiaatintutkimus. 223 s., 1992. Käsikirjoitus TYKL, 1867.
Rantala, Taina: Kaipolan tehdasyhdyskunta 1952-1991. Tehdasyhdyskunnan pysyvyys ja muuttuminen tila-käsitteen kautta nähtynä. Laud. 1995, 161 s., 14 liites. Käsikirjoitus TYKL ?.
Siltanen, Mervi: Palkkatyöntekijöiden elämänstrategiat - paperityöntekijäperheet Mäntässä. Laud. 1996, 99 s., 2 liites. Käsikirjoitus TYKL 1977.
Kärkkäinen, Merja: Saabeja liukuhihnalta. Tutkimus Uudenkaupungin autotehtaan kulttuurisesta muutoksesta vuosina 1969-1990. Laud. 1997, 97 s., 1 liites. Käsikirjoitus TYKL 2005.
Valliranta, Jaana: Nokia Mobile Phonesin yrityskulttuurin piirteitä 1990-luvulla. Salon matkapuhelintehtaan työntekijöiden näkemyksiä työnsä ja työyhteisönsä arjesta. Sem. 1996, 25 s., 3 liites. TYKL 2009.
Sappinen, Eero: Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla. Tutkimus suomalaisen työväestön elämäntavoista ja niiden paikallisista Raumalaisista piirteistä. Kansatieteellinen arkisto 46. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki- Vammala 2000.
Lisää tietoa aihepiiriin liittyvistä julkaisuista löytyy oppiaineen julkaisuluettelosta ja opinnäytteistä opinnäyteluettelosta.