Kansainvälistyvä tutkimus
Väli-EurooppaEuroopan yhdentyminen toisaalta ja Neuvostoliiton hajoaminen toisaalta ovat madaltaneet kansallisia raja-aitoja ja avanneet kansatieteellekin uusia mahdollisuuksia tutkimuskohteensa laajentamiseen. Pekka Leimu on tässä tilanteessa tarkentanut oppiaineemme fokukseksi kansainvälisesti Väli-Euroopan (Middle Europe). Se on Lapista Balkanille ulottuva siirtymäalue itä- ja länsieurooppalaisen kulttuurin välillä.
Ensimmäinen tätä vyöhykettä koskeva tutkimusprojekti tosin alkoi jo 1980-luvulla Matti Räsäsen johdolla. Se oli suomalais-virolais-venäläinen vertaileva Loviisa-Võru perhetutkimus, jossa kohteena olivat Võrun virolaiset ja venäläiset sekä Loviisan suomalaiset ja suomenruotsalaiset perheet. Se toteutettiin vuosina 1988-1991, eli projektin alkaessa toinen kaupunkikohteista kuului vielä Neuvostoliittoon ja sen päättyessä vastaitsenäistyneeseen Viroon. Kenttätöitä näissä kohteissa ovat oppiaineestamme johtaneet Timo J. Virtanen ja Markku Teinonen.
Oppiaineemme teki 1990-luvun lopulla Pohjois-Inkerissä Toksovan seurakunnan alueella kenttätöitä useana vuonna. Niitä johtivat lehtori Timo J. Virtanen ja assistentti Markku Teinonen. Täällä yhteistyökumppanina oli Pietarin yliopiston etnologian ja antropologian laitos, mutta mukana oli myös virolainen osapuoli. Neljän pro gradu -tutkielman lisäksi hankkeesta ilmestyi SKS:n julkaisema kirja Ingrians and Neigbours (ks. alla). Hanke on jatkunut mm. paluumuuttajatutkimuksena Turun inkeriläisten keskuudessa.
Tällainen välieurooppalaiseen alueeseen kohdistunut tutkimus oli myös Marjut Anttosen Pohjois-Norjan suomalaisia koskenut väitöskirjatyö. Finnmarkissa eli Ruijassa vaikutusvallasta taistelevat norjalaiset, suomalaiset ja saamelaiset. Myös sikäläiset suomalaiset jakautuvat eri ryhmiin. Vanha 1700-luvulla Pohjois-Suomesta ja -Ruotsista jo 1700-luvulla muuttaneet kveenit kohtaavat täällä 1950- ja 60-luvuilla muuttaneiden ryhmän ja nämä molemmat vielä aivan viimeaikoina muuttaneet. Ketkä saavat edustaa suomalaisuutta Ruijassa ja onko kveeni yhä halventava nimitys? Marjut Anttonen asui kenttätöitä tehden useita vuosia Tromssassa ja työskenteli sen yliopistossa 1990-luvun alkupuolella. Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa vuonna 1999.
Edelleen tähän vyöhykkeeseen kohdistunut hanke on ollut Hannelena Savolaisen Unkarin museolaitokseen kohdistunut tutkimus. Siinä kohteena on Opusztaszerin historiallinen muistomerkkipuisto ja ulkomuseo Szegedin kaupungin lähellä. Unkarin valtion 1900-luvun poliittisen historian mullistukset ovat heijastuneet myös museon toiminnassa ja näitä muutoksia tässä puolittain museologisessa tutkimuksessa seurataan. Tätä koskeva lisensiaatintutkielma hyväksyttiin syksyllä 2005 ja tutkimus jatkuu väitöskirjatyönä. Vuonna 2006 oppiaineemme on yhteistyössä Szegedin yliopiston kansatieteen laitoksen kanssa aloittanut vertailevan kylä-kaupunki tutkimusprojektin, jonka ensimmäisenä kohteena on Deszkin kylä Szegedin lähistössä. Hanketta johtavat assistentti Lászlo Mód Szegedistä ja lehtori Timo J. Virtanen Turusta. Opiskelija Maria Kauppinen on tätä kirjoitettaessa (talvella 2006) tekemässä kylässä pro gradu -tutkielmansa kenttätöitä.
Avautuva itä1990-luvulla avautunut itärajamme mahdollisti myös Helena Ruotsalan Lapin poronhoitoa koskeville tutkimuksille vertailun samaan ammattiin Kuolan niemimaalla. Tutkimuksessa vertailtiin poronhoidon sopeutumista markkinatalouteen kummassakin kohteessa. Suomen osalta kyse oli lappilaisten mutta ei saamelaisten poronhoidosta. Kuolassa poroja hoitivat saamelaiset ja komit. Helena Ruotsalan väitöskirja hyväksyttiin vuonna 2002.
Tämän jälkeen laitoksemme kenttätyöt on ulotettu entistä kauemmas itään, Shorunzhan kylään Marin tasavallassa Keski-Venäjällä. Kenttätöitä on tehty kesäisin vuodesta 2002 alkaen dosenttiemme Ildikó Lehtisen ja Helena Ruotsalan johdolla. Jälkimmäinen tekee siellä omaa post doc -tutkimustaan naisen paikasta marilaisesta kylästä, ja ryhmiin osallistuneet opiskelijat omia pro gradu -tutkielmiaan, joista ensimmäinen jo tätä kirjoitettaessa edennyt esitarkastusvaiheeseen.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuuttaEveryday life and ethnicity. Urban families in Loviisa and Võru 1988-1991. Eds. Anna Kirveennummi, Matti Räsänen & Timo J. Virtanen. Studia Fennica Ethnologica 2. SKS. Helsinki-Pieksämäki 1994.
Ingrians and Neighbours. Focus on the eastern Baltic Sea region. Eds. Markku Teinonen and Timo J. Virtanen. Studia Fennica Ethnologica 5. SKS. Helsinki-Tampere 1999.
Marjut Anttonen: Etnopolitiikkaa Ruijassa. Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla. SKS:n toimituksia 764. Helsinki-Vammala 1999.
Hanneleena Savolainen: Museo pustalla. Tapaustutkimus kansatieteellisestä museotoiminnasta Unkarissa. TYKL, käskirjoitus n:o 2489. 2005.
Helena Ruotsala: Muuttuvat palkiset. Elo, työ ja ympäristö Kittilän Kyrön paliskunnassa ja Kuolan Luujärven poronhoitokollektiiveissa vuosina 1930-1995. Kansatieteellinen arkisto 49. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki-Vammala 2002.
Pekka Leimu: Breaking cultural borders - Central Europe and Middle Europe. - Making and Breaking of Borders. Ethnological Interpretations, Presentations, Representations. Eds. Teppo Korhonen, Helena Ruotsala & Eeva Uusitalo. Studia Fennica Erthnologica 7. SKS. Helsinki 2003.
Informaatio 2/2002 (94). Turun yliopisto, Kansatiede. Marinmaa-teemanumero. Toim. Pekka Leimu & Hanneleena Savolainen. Kirjoittajat Helena Ruotsala, Ildikó Lehtinen, Mari Aaltonen, Tomi Heikkilä, Mari Immonen, Elina Vesanen, Jenni Sourama, Veera Marjamaa ja Tiina Ynnilä.