Opiskelijavalinta
Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineita on kolme: kreikkalainen filologia, latinalainen filologia sekä klassillinen arkeologia, jota voi opiskella sivuaineena perus- ja aineopintojen verran. Opiskelija valitsee pääaineekseen joko latinalaisen tai kreikkalaisen filologian, jolloin toinen näistä tarjoaa luontevan (mutta ei pakollisen) sivuaineen. Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin erityisvahvuus onkin sen "kaksikielisyydessä", joka tarjoaa mahdollisuuden tutkia ja käyttää sekä kreikan- että latinankielisiä lähteitä. Opinnoissa perehdytään antiikin Kreikan ja Rooman henkiseen ja aineelliseen kulttuuriin, etenkin kreikan ja latinan kieliin sekä näillä kielillä kirjoitettuun kirjallisuuteen. Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on kartuttaa eurooppalaisen kulttuurin perusteita koskevaa asiantuntemusta. Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin piirissä tehty tutkimus kohdistuu ennen muuta historian lähdeaineistoon ja toisaalta kieliin ja kielelliseen kulttuuriin.
Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelu vaatii pitkäjänteistä tutkijan kiinnostusta. Laaja-alaisen koulutuksen tavoitteena on edetä antiikin kielten ja niillä kirjoitetun kirjallisuuden sekä antiikin esineellisen jäämistön tuntemuksen kautta kulttuurin piirteiden tarkasteluun – unohtamatta kreikan ja latinan itseisarvoa tutkimuksen kohteena. Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelu antaa tutkijakoulutuksen lisäksi monipuoliset valmiudet kiinnittyä kulttuurielämän eri sektoreille. Latinan opettajien tarvetta on nykyään melko vähän.
Klassillinen arkeologia on yleissivistävä oppiaine, jota voi suositella esimerkiksi kulttuurialan toimijoiksi aikoville opiskelijoille. Aineen opetus toteutetaan yhteistyössä klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin, arkeologian ja kulttuurihistorian oppiaineiden kanssa.
Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin pääainevaihtoehdot ovat kreikkalainen filologia ja latinalainen filologia. Pääaineopiskelijoiden kiintiö on 8, mitä ei etukäteen jaeta kreikkalaisen filologian ja latinalaisen filologian kiintiöihin. Klassillisiin kieliin hyväksytty opiskelija ilmoittaa pääaineensa opintojen alkaessa.
Valintakoe
Kokeessa vastataan kysymyksiin, jotka perustuvat ilmoitettuun valintakoekirjaan: Tiina Hiekkalinna & Minna Seppänen, Philologia classica. Lähteitä, lähestymistapoja ja metodeja. Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri, Turun yliopisto 2010. Saatavissa mm.: Turun yliopiston julkaisumyynti (julkmyynti @ utu.fi).
HUOM! kohta c) ei perustu em. kirjaan vaan testaa yleisesti valmiuksia kielenopiskelijaksi.
Koe koostuu kolmesta osasta:
a) viisi lyhyttä vastausta koskien esimerkiksi terminologiaa, käsitteitä, ilmiöitä, instituutioita ja henkilöitä (15 p).
b) kaksi esseevastausta perustuen joihinkin valintakoekirjan laajempiin teemoihin (20 p).
c) kielioppiterminologian hallintaa ja kielellistä päättelykykyä mittaava aineostotehtävä (15 p). Tämän tehtävän korvaa vuosina 2008–2012 ylioppilastutkinnossa vähintään magna cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu pitkä tai eximia cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu lyhyt latinan tai klassisen kreikan koe. Tämä kohta ei ole sidoksissa valintakoekirjaan, vaan testaa yleisesti valmiutta kielenopiskelijaksi.
Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan pisteitä kaikista osista ja alin hyväksyttävä kokeen pistemäärä on 30 p. Vastausten arvosteluun vaikuttavat myös kokonaisuuksien hallinta, jäsentely ja kirjallinen ilmaisu.
Sivuaineoikeus
Klassillisissa kielissä ja antiikin kulttuurissa voi kreikkalaisen ja latinalaisen filologian lisäksi opiskella klassillista arkeologiaa: tässä aineessa voi suorittaa perus- ja aineopinnot ja se voi siis olla vain sivuaineena.
Kaikki kolme ainetta ovat vapaita sivuaineita: sivuaineopiskelijaksi voi ilmoittautua klassillisiin kieliin syyslukukauden alussa.
Turun yliopiston hakijaportaali: www.utu.fi/sivustot/hae