Tutkija Karoliina Lummaa, FT
Kuva: Janne Mikkonen
Kirjoitan väitöskirjaa linnuista suomalaisessa 1960?1980-lukujen luontoaiheisessa runoudessa. Keskityn työssäni ympäristötietoiseen runouteen, jota tutkimanani ajanjaksona kirjoittivat mm. Anne Hänninen, Hannu Salakka, Sauli Sarkanen, Liisa Laukkarinen ja Pentti Saaritsa. Aineistossani linnut esiintyvät yhä useammin eläiminä lajityypillisissä ympäristöissään, minkä tulkitsen merkiksi luonto- ja runouskäsitysten muutoksesta 1960-luvulla. Eläinkuvausten ohella minua kiinnostaa myös muuntuva lintusymboliikka. Ympäristötietoisessa runoudessa lintuihin liitettyä kuoleman, tunteiden ja enteiden symboliikkaa kirjoitetaan uudelleen kuvaamalla ympäristömyrkkyihin kuolevia siivekkäitä, jotka ennustavat ekokatastrofia ja ilmentävät samalla inhimillisiä pelon, kauhun ja katumuksen tunteita.
Tutkimuksessani kysyn, millaisia tulkinnallisia ongelmia konkreettisemmiksi muuttuvat runolinnut tuottavat. Realistisuuteen pyrkivä kuvaus ja lintujen kuolemaan liittyvä uudenlainen symboliikka tarjoavat myös mahdollisuuksia runouden ja fyysisen ympäristön suhteen pohtimiseen. Työni teoreettisena ja ideologisenakin inspiraationa on ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Vahvimmin kuolevien runolintujen tutkimusta kannattelee kuitenkin rakkaus eläviin lintuihin!