Tutkija Kukku Melkas, FT
Nykyinen tutkimus: Palvelustyttö kirjallisuudessa – neuvottelu uudesta yhteiskuntajärjestyksestä
Palvelustytön tai palvelijattaren hahmolla on pitkä ja rikas perinne suomalaisessa kirjallisuudessa. 1900-luvun alussa hahmosta tuli merkittävä symboli erilaisissa luokkaa, sukupuolta ja moraalia koskevissa keskusteluissa sekä kirjallisuudessa että suomalaisen politiikan kentällä. Hahmoa ja sen historiaa ei kuitenkaan ole tarkasteltu saati analysoitu kotimaisessa kirjallisuudentutkimuksessa, vaikka se on erittäin keskeinen monien kirjailijoidemme tuotannossa eri vuosikymmenillä. Tutkimuksessani tarkastelen sitä, miten hahmoa on representoitu eri kirjailijoiden teoksissa aina 1900-luvun alusta 1940-luvulle saakka sekä sitä, miten eri tavoin hahmo kytkeytyy kyseisen ajankohdan kulttuurisiin ja poliittisiin muutoksiin. Pääasiallisena tarkastelukohteenani on valikoitu kaunokirjallisuus ja kaunokirjallisuuden sekä kulttuurisen kentän väliset neuvottelut 1900-luvun alusta 1940-luvulle. Erilaisten kontekstualisointien avulla nostan esille kysymyksiä kuten: miksi palvelijan hahmo oli niin monen eri kirjailijan suosiossa näinä vuosikymmeninä, minkälaisiin kulttuurisiin keskusteluihin "palvelijaromaanit" osallistuivat ja mitä tarkoitusta varten kirjailijat hahmoa käyttivät
Tutkimusmateriaalinani on kaunokirjallisuuden lisäksi useita eri kulttuurilehtiä, mutta myös yhteiskunnallisesti orientoituneita lehtiä, joiden sivuilla arvosteltiin ajan kaunokirjallisuutta. Jäljitän näitä arvosteluja ja keskusteluja seuraavista: Valvoja (1901-1922, myöhemmin Valvoja-Aika -1940), Naisten Ääni, Palvelijatarlehti (1905-1906) ja sen jatkaja Työläisnainen (1906-1917 ja 1919 – 1923), Toveritar (1922-1943), Finsk Tidskrift ja Koti ja yhteiskunta. Varsinaiseksi tutkimuskohteekseni olen rajannut kirjailijoiden teoksia, joiden pääasiallisena tarkastelun kohteena tai kerronnan katalysaattorina on palvelustytön tai piian hahmo. Maila Talvion Pimeänpirtin hävitys (1901) ja Muuan äiti (1904), Marja Salmelan "Murusia" (1904) ja Syvistä hetteistä (1910), Eino Leinon Jaana Rönty (1907), Hilda Tihlän Leeni (1907), Maria Jotunin "Hilda Husso" (1905), Arkielämää (1909), Palvelustytön romaani (1922/1966), "Käärme paratiisissa" (1927) ja Huojuva talo (1935/1963), Ain’Elisabet Pennasen Palkkapiian päiväkirja (1918), F.E.Sillanpään Hiltu ja Ragnar (1923) ja Nuorena nukkunut (1931), Arvid Järnefeltin Greta ja hänen herransa (1925), Aino Kallaksen "Ingel" (1905) ja Sudenmorsian (1928), Iris Uurron Ruumiin ikävä (1931), Hella Wuolijoen Juurakon Hulda (1937) ja Niskavuoren leipä (1938) sekä Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä (1941).
Tutkimushypoteesini on, että palvelijan hahmo ilmestyy kuvaamaan tiettyä yhteiskunnallisen kriisin kokemusta. Tällöin kysymys on 1900-luvun alkupuolella uuden järjestyksen ja uusien siveellisyyskoodien esiin murtautumisesta sekä yhteiskunnallispoliittisesta suuresta murroksesta. Myöhemmässä suomalaisessa kirjallisuudessa (1925 – 1941) palvelijan hahmo vaikuttaisi nousevan esiin neuvotteluissa uudesta sukupuolijärjestyksestä ja avioliittoinstituution murroksesta.
Tuoreimmat julkaisuni
Apokalypsista uuteen luonnonjärjestykseen. Aino Kallas ja ekofeminismin juuret. Äänekäs kevät. Ekokritiikki kirjallisuudentutkimuksessa. Toni Lahtinen ja Markku Lehtimäki (toim.) Helsinki, SKS. (2008)
Sivistynyttä kirjailemishalua. Naiskirjailijana 1900-luvun alussa. Hiidenkivi (2007) 3:6.
Sexi on in? Taivaallista seksiä. Kristinusko ja seksuaalisuus. Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen, Päivi Salmesvuori (toim.) Helsinki, Tammi. Kulttuurintutkimus 24 (2007):3
Piika – aina valmiina! Köyhän naisen työn historiaa. Marjatta Rahikainen & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.): Työteliäs ja uskollinen. Naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään. Helsinki: SKS. Naistutkimus (2007)3:4.
Naisten historiaa, ja vähän miestenkin. Suffragettien sisaret. Minna Hagner ja Teija Försti. Unioni Naisasialiitto, Helsinki. Hiidenkivi (2007)1:6.
Toisen palveluksessa. Palvelijat porvarillisen perheen ja työväen luokan välissä. Rajanylityksiä. Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen. Olli Löytty (toim.) Helsinki, Gaudeamus. (2005)
Yhteystiedot
FT, tutkijatohtori (Suomen Akatemia)
Kukku Melkas
Kotimainen kirjallisuus
20014 Turun yliopisto
kukmel(at)utu.fi
puh: 02 - 3336553