Kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia - valintakoe 2012
Valintakokeessa haetaan kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian opintoihin, joihin valitut saavat opiskeluoikeuden. Pääaine valitaan opintojen kuluessa. Opiskelijat voivat suorittaa joko historian tai kulttuurihistorian perusopinnot ja kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian aine- ja syventävät opinnot.
(Kiintiö 43)
Valintakoe
maanantaina 21.5.2012 klo 13.00–17.00
ls. X, Luonnontieteiden talo I, 2. krs, Yliopistonmäki
ja
ls. XXI, XXII, Luonnontieteiden talo II, 1. kerros, Yliopistonmäki
Valintakoekirja
Kirsi Vainio-Korhonen, Sophie Creutzin aika. Aateliselämää 1700-luvun Suomessa. SKS, Helsinki 2008.
Valintakokeessa kirjoitetaan valitun kirjan pohjalta kaksi esseevastausta, joista toinen voi olla aineistotehtävä. Vastauksilta edellytetään hyvää lukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien hallintaa. Valintakoekysymykset ovat laajempia kuin ylioppilastutkinnon reaalikokeen tehtävät. Vastausten arvostelussa kiinnitetään erityisesti huomiota olennaisen tietomateriaalin hallinnan lisäksi asialliseen ja selkeään kokonaisnäkemykseen ja esitystapaan. Kummastakin osasta voi saada enintään 30 pistettä. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kummastakin kysymyksestä vähintään 10/30 pistettä. Kokeen enimmäispistemäärä on 60.
------------------------
Kulttuurihistoria
Kulttuurihistoria on sekä historiaa että kulttuuria tutkiva tieteenala, jota kiinnostavat menneisyyden ihmisten ajattelutavat ja elämisen arki, mutta myös historian merkitys nykyajassa. Työsarka on rajaton, sillä tutkimuskohteena on se elämän kokonaisuus, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan muuttivat. Kulttuurihistoria huomioi ihmisten väliset merkitykselliset vuorovaikutussuhteet, niiden ilmenemismuodot ja muuttumisen. Kulttuuri ei ole vain tapoja tai kulttuurituotteita: se on syvällisempi merkityksiä jatkuvasti luova maailma. Kulttuurihistoria on oma erityinen näkökulmansa ihmisen maailmaan.
Oppiaineen tutkimus ulottuu antiikista nykypäivään, ja opiskelija voi jo perusopinnoista lähtien erikoistua johonkin ainepiiriin, maahan tai aikakauteen ja kehittää asiantuntemustaan myös taiteen ja kulttuuriperinteen kysymyksissä. Oppiaineessa on tehty erityisen paljon keskiajan ja uuden ajan alun tutkimusta, mutta kiinnostus on vahvaa myös 1800- ja 1900-lukujen kulttuuriin. Temaattisia vahvuuksia ovat populaari- ja mediakulttuurin tutkimus, tilan, ympäristön ja aineellisen kulttuurin tutkimus sekä sukupuolihistoria. Tärkeä vahvuusalue on myös oman tieteenalan perusteiden tutkimus. Tällä hetkellä oppiaineen toiminta on kansainvälistä: tavoitteena on lähettää opiskelijoita ulkomaille opintojen aikana ja myös kutsua kansainvälisiä opettajia Turkuun.
Kulttuurihistoria kouluttaa asiantuntijoita, joilla on valmiudet toimia opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurielämän moninaisilla kentillä. Kulttuurihistorioitsijat sijoittuvat opettajiksi ja tutkijoiksi, media-alalle ja yrityksiin, museoihin ja arkistoihin, itsenäisiksi taiteilijoiksi ja kirjoittajiksi tai julkisen ja yksityisen sektorin hallinnollisiin tehtäviin. Kulttuurihistorian opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua myös aineenopettajan koulutukseen.