Jatko-opinnot
Perustutkinnon jälkeen kulttuurihistoriassa voi suorittaa filosofian lisensiaatin (150 op) ja filosofian tohtorin (240 op) tutkinnot. Kulttuurihistorian jatko-opintojen tavoitteena on antaa korkeatasoinen, kansainvälinen tutkijakoulutus, jonka jälkeen opiskelija on valmis itsenäiseen, uutta tieteellistä tietoa tuottavaan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattavaan tutkimustyöhön.
Jatko-opintojen tehtävä on tieteellisen työn toteuttamisen ohella antaa valmiuksia tutkijan ja yliopisto-opettajan uran rakentamiseen, akateemisten verkostojen ylläpitämiseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Jatko-opintoihin voidaan sisällyttää myös ammatillisia valmiuksia kehittäviä opintoja. Tavoitteena on antaa koulutus, joka takaa kulttuurihistorian tohtoreille lähtökohdat työskennellä laajasti opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä tehtävissä.
Työskentely
Jokaiselle tutkijakoulutettavalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa. Heistä toinen on oppiaineen professori, toinen kyseisen alan asiantuntija joko oppiaineen piiristä tai ulkopuolelta. Perustyöskentely tapahtuu tutkimusryhmissä. Lukuvuonna 2010–2011 kulttuurihistoriassa toimii viisi ryhmää: Populaarikulttuuri ja mediateknologia, Sukupuoli, kirjoittaminen ja tekstuaalisuus, Tila ja aineellinen kulttuuri, Uusimman ajan tutkimusryhmä ja Vanhojen aikojen ryhmä.
Viikoittainen tutkijaseminaari on kulttuurihistorian tutkijayhteisön keskustelun päänäyttämö. Väitöstyön tekijän tulee osallistua seminaari-istuntoihin vähintään 20 kertaa. Jokaisen opiskelijan on esitettävä kolme paperia: tutkimussuunnitelma, johdanto ja käsittelyluku. Tutkimussuunnitelmassa tekijä laajentaa hakuvaiheessa kirjoittamaansa tekstiä perusteellisemmaksi työ- ja toimintasuunnitelmaksi. Johdanto puolestaan tarkastelee työn ongelmanasettelun perusteita sekä teoreettisten ja metodisten lähtökohtien toimivuutta. Käsittelyluvun kautta tarkastellaan, miten valitut teoreettis-metodiset lähtökohdat ja konkreettinen työ kohtaavat toisensa. Paperit voidaan myös hylätä ja palauttaa uudelleen kirjoitettavaksi. Näiden esiintymisten lisäksi jokainen aloittava jatko-opiskelija kertoo aiheestaan vapaamuotoisesti lukukauden alussa.
Keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista sekä post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden esiintymiset ovat olennainen osa tutkijaseminaaria. Lisäksi seminaari kokoontuu vuosittain tammikuussa joulukouluun käsittelemään tieteenalan perusteita ajankohtaisen teeman kautta. Tämän lisäksi tutkijaseminaarilla on joka lukuvuosi erityisteema, jossa paneudutaan tutkijakoulutuksen kannalta keskeiseen kysymykseen. Aiempia teemoja ovat olleet tieteellisen artikkelin kirjoittaminen, tietokirjallisuus, kritiikki, argumentaatio ja tulkinta.
Jatko-opintojen rakenne
Tohtorin tutkintoon vaaditaan 180 op:n laajuinen väitöskirja sekä 60 op:n laajuiset muut opinnot (kohdat J1–J7), joista vähintään 20 op täytyy olla pääainetta. Opiskelija voi suorittaa myös 90 op:n laajuisen lisensiaatintutkimuksen, mutta lisensiaatintutkintoa voi anoa vasta kun muut opinnot, 60 op, on suoritettu. Tällöin niitä ei enää tehdä tohtorintutkintoa varten. Tohtorin tutkintoa suorittava voi saada väittelyluvan vasta, kun muut opinnot on suoritettu. Jatko-opintojen rakenne on seuraava:
J1 Tutkijaseminaari (12 op)
J2 Tutkimusryhmä (8 op)
J3 Tieteellinen kirjoittaminen (8 op)
J4 Tieteelliset ja ammatilliset verkostot (10 op)
J5 Kulttuurihistorian teoriaan ja metodologiaan liittyvät opinnot (10 op)
J6 Temaattiset opinnot (8 op)
J7 Henkilökohtainen ohjaus (4 op)
J8 Lisensiaatintutkimus (0/90 op)
J9 Väitöskirja (180 op)