Turun puretut talot

Rauno Lahtinen

>36,90 €  >200 sivua >ISBN 978-951-29-4100-1  >(2009)

Suomen vanhimman kaupungin Turun katukuva koki 1950?80-luvuilla suurimman muutoksen sitten vuoden 1827 palon. Suuri osa Turun keskustan taloista purettiin modernisaation innossa.

Turun puretut talot kertoo tapahtumien kulun toisen maailmansodan jälkeisistä asuntopulan ja jälleenrakentamisen vuosista aina 1980-luvun alkuun, jolloin turkulaiset nousivat vastustamaan kotikaupunkinsa tuhoa.

Kirjan jälkimmäinen osa esittelee Turun kauppatoria ympäröivien korttelien puretut talot, yhteensä 50 kohdetta. Millaiselta kadonnut, vanha kaupunki näytti?

FT Rauno Lahtinen on kulttuurihistorioitsija ja palkittu tietokirjailija, joka on julkaissut useita teoksia Turun historiasta.

Tie Nikeaan

Veikko Litzen

>30 € >425 sivua >ISBN 978-951-29-3963-3 >(2009)

Mysteerikulttien riitit, katakombien hautakirjoitukset, tähtitaivaan konstellaatiot, runous ja kansanperinne mutta myös roomalainen oikeus, diplomatian koukerot ja poliittisen valtapelin käänteet ovat Veikko Litzenin välineitä hänen kertoessaan, miten kristityistä tuli roomalaisia. Radikaali uskonnollinen liike kesyyntyi kolmen ensimmäisen vuosisadan kuluessa yhteiskuntakelpoiseksi samalla kun sisarien ja veljien yhteydenpito luutui hierarkkiseksi kirkoksi. Viime vaiheessa tapahtumien kulusta määräsi keisari Konstantinus, joka imperiumin hallitsijana oivalsi piispojen verkoston käyttökelpoisuuden. Konstantinuksen koolle kutsuman Nikean kirkolliskokouksen päätösasiakirjaa vuodelta 325 pidetään ensimmäisenä kristillisenä uskontunnustuksena.

Veikko Litzen (1933-) on toiminut Turun yliopiston kulttuurihistorian professorina 1978-1987, Suomen Rooman-instituutin johtajana 1983-1985 ja arkistolaitoksen pääjohtajana 1987-1996. Hän asuu osan vuodesta Roomassa.

Mies puolipäivässä. Veikko Litzenin haastattelu 19.11.1982

Haastattelija Leena Rossi

>2 € >29 sivua >ISBN 978-951-29-4158-2 >(2009)

Leena Rossi keskustelee Veikko Litzenin kanssa tämän kulttuurihistoriallisista  näkemyksistä,  Litzenin ollessa siirtymässä kulttuurihistorian professorin virasta Suomen Rooman instituutin johtajaksi. Turun Ylioppilaslehdessä joulukuussa 1982 osittain ilmestynyt haastattelu on nyt luettavissa kokonaisuudessaan.

Erilaisia tapoja käyttää kylähullua. Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle

Pälvi Rantala

>20 € >344 sivua >ISBN 978-951-29-3937-4 >(2009)

Pälvi Rantalan teos Erilaisia tapoja käyttää kylähullua on kulttuurihistorian ja historiallisen sosiologian kentälle sijoittuva mikrohistoriallinen tapaustutkimus ja analyysi kylähulluudesta. Kohteena on tornionlaaksolainen kylähullu, vuosina 1830-1885 elänyt Kalkkimaan pappi ja ennen muuta hänestä puolentoista vuosisadan ajan kirjoitetut ja kerrotut tarinat, tekstit ja mielikuvat.

Tutkimus perustuu Kalkkimaan papista eri aikoina kerrottuun ja tutkijan eri lähteistä kokoamaan materiaaliin: kirjoituksiin, valokuviin, taideteoksiin, tutkimuksiin ja kansanperinteeseen. Kylähullusta eri aikoina tehdyt tulkinnat kertovat myös aikansa aatteista, mentaliteeteista ja historiakuvista - siitä, mikä kullekin ajalle on ollut tyypillistä ja sallittua.

Puu puisto puutarha Varsinais-Suomessa

Eva Latvakangas & Hannu Laaksonen (toim.)

>36,90 € >229 sivua >ISBN 978-951-29-3233-7 >(2007)

Puu puisto puutarha Varsinais-Suomessa valottaa monipuolisesti Suomen puutarhamaakunnan keskeistä asemaa maamme puisto- ja puutarhakulttuurissa. Puutarhakulttuuri on levinnyt Suomeen pitkälti juuri Varsinais-Suomesta ja Turun seudulta. Lähtökohdat ovat peräisin jo keskiajalta, jolloin Naantalin birgittalaisluostari juurrutti puutarhakulttuurin maahamme. Sittemmin tämän kulttuurin vaalimista jatkoivat varsinaissuomalaiset pappilat ja kartanot. Yhä vankemmalle pohjalle puutarha-alan osaaminen kehittyi, kun Turun akatemian kasvitieteellinen puutarha perustettiin ja Suomen Talousseura käynnisti valistustoimintansa 1700-luvulla.

Kirja käsittelee puistojen ja puutarhojen historiaa, tutkimusta ja kulttuuria, sekä esittelee varsinaissuomalaisia puistoja ja puutarhoja. Kirjassa perehdytään puiden, puistojen ja puutarhojen myyttisiin ulottuvuuksiin, paratiisiin, pyhien puiden muinaisuuteen sekä näiden yhteyteen kuvataiteeseen. Hyöty- ja koristeviljelyn ohella tutustutaan myös lounaisen Suomen kuuluisiin kartanopuistoihin ja maakunnan useisiin muihin puutarhoihin. Omassa luvussaan käsitellään myös seudulla voimakkaana elävää ruusujen ja ruusutarhojen harrastusta.

Teos perustuu laajaan ja monipuoliseen asiantuntemukseen. Artikkelien kirjoittajina on edustava joukko kulttuurihistorian ja kulttuuritutkimuksen asiantuntijoita, sekä puutarha-alan ja sen tutkimuksen sekä kasvitieteen ammattilaisia, tutkijoita ja harrastajia.

Idylliä etsimässä. Identifikaatiot ja itseymmärrys tammisaarelaisessa sivistyneistöperheessä 1880-luvulta 1930-luvulle

Hanna Elomaa

>(29 €) nyt 10 € >443 sivua >ISBN 951-29-3026-9 >(2006)

Millaista oli kuulua maamme ruotsinkieliseen sivistyneistöön aikana, jolloin ruotsin kieli oli menettämässä valta-asemaansa ja hierarkiat niin yhteiskuntaluokkien kuin sukupuoltenkin välillä horjuivat? Hanna Elomaan tutkimus tammisaarelais-helsinkiläisestä Hultmanin perheestä lähestyy kysymystä mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Yksityiskirjeiden ja päiväkirjojen kautta aukeaa yksilötason näköala kielikysymykseen ja yhteiskunnan muutokseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Nykyhetken tuntuessa uhkaavalta Hultmanit etsivät omaa identiteettiään kotiseudusta ja menneisyydestä.

Olavi Virta - Myytin synty

Seija A. Niemi

>18 € >135 sivua >ISBN 951-29-3063-3 >(2006)

Olavi Virta aloitti laulajan uransa yli kuusikymmentä vuotta sitten. Viimeisen levytyksensä "Nyt soita, balalaikka" Virta teki 6.6.1966. Olavi Virrasta on kuluneiden vuosikymmenten aikana kasvanut suomalaisen populaarimusiikin myyttinen henkilö, olennainen osa suomalaisen populaarimusiikin historiaa. Hän on tangon ja iskelmän voittamaton "Mestari", jonka eläytyvät, aidot ja rehelliset laulut lumoavat yhä tänä päivänä.

Tämä kirja pureutuu Olavi Virran julkisuuskuvaan vuosina 1945-72, ensimmäisistä maininnoista lehtien sivuilla hänen kuolemaansa. Tuona aikana Virta kulki julkisuudessa tien lupaavasta taiteilijasta suureksi tähdeksi ja edelleen Ilomantsin skandaalin kautta uran auringonlaskuun. Olavi Virran lahjakkuus ja sodan jälkeinen tähtien kaipuu veivät Virran suosioon, 60-luvun yhteiskunnallinen uudistuminen ja kapinointi skandaalilehtineen ja televisioineen tiputtivat Mestarin röyhkeästi jalustaltaan. Tie loistosta kurjuuteen synnytti myytin Olavi Virrasta.

FL Seija A. Niemi on keskittynyt populaarikulttuurihistorian kysymyksiin ja on tutkinut Olavi Virran elämää ja tuotantoa Turun yliopiston historian laitoksella jo usean vuoden ajan.

Välimuistiin kirjoitetut. Lukuja Suomen tietoteknistymisen kulttuurihistoriaan

Hannu Salmi, Petri Paju, Jussi Parikka, Petri Saarikoski, Tanja Sihvonen ja Jaakko Suominen

>25,00 € >252 sivua >ISBN 951-29-3051-X >(2006)

Informaatioteknologian historia on totuttu esittämään suomalaisena menestystarinana, jonka päätepisteenä on kansainvälisen esikuvan asema. Välimuistiin kirjoitetut on syntynyt yrityksestä katsoa historiaa ja nykyisyyttä toisin ja nähdä menneisyys suoraviivaisen kertomuksen sijasta moniäänisenä, rönsyilevänä ja katkoksellisena. Se palauttaa muistiin sellaisia informaatioteknologian piirteitä, jotka ovat usein unohtuneet.

Teos tarkastelee erityisesti toimijuuden, tunteiden ja tietämisen kysymyksiä. Teemoina ovat informaatioteknologia osana suomalaisen kulttuurin rakentumista 1950-luvulla, televisio ja tietokone tietämisen teknologioina, tietokonelukutaito, koneromanssit, vuosituhannen vaihteen lehtikirjoittelu tietoverkoista sekä digitaaliset onnettomuudet, erityisesti tietokonevirukset.

Välimuistiin kirjoitetut pohjautuu tutkimusprojektiin Tieto-tekniikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen: toimijat ja kokemukset (2002 - 2005), jossa on hahmotettu laajasti Suomen tietoteknistymisen kulttuurihistoriaa.

Blitzistä blairismiin. Englantilainen populaarikulttuuri ja yhteiskunta toisen maailmansodan jälkeen

Kari Kallioniemi

>26,90 € >250 sivua >ISBN 951-29-3049-8 >(2006) 

Blitzistä blairismiin avaa näkökulmia englantilaisen yhteiskunnan ja populaarikulttuurin välisiin suhteisiin toisen maailmansodan jälkeen. Pophistoria limittyy siinä yhteen virallisen historian kanssa. Englantilainen populaarikulttuuri on reagoinut tuona aikana Britannian menneisyyteen monin tavoin. Viktoriaanisen ajan perintö, suhtautuminen toiseen maailmansotaan ja kylmän sodan kauteen, industrialismin ja sen luomien luokkasuhteiden historia sekä miesten ja naisten muuttuvat asemat yhteiskunnassa ovat näkyneet myös populaarikulttuurissa.

Siksi Britanniasta on tullut keskeinen kaupallisen historiakulttuurin tuottaja, jonka yhteydessä perinteet ja moderni populaarikulttuurinen Britannia kohtaavat toisensa. Tämä kirja pyrkii myös erillisten tapaustutkimusten kautta tarkastelemaan näitä kohtaamisia. Sen aiheina ovat sota-ajan elokuva, nuoret vihaiset miehet, uusi nainen 1960-luvun valkokankaalla, svengaava Lontoo, James Bond, kotiinpaluun teemat englantilaisessa rock-kulttuurissa, muutokset rock-tähteydessä, soul-sosialistit, George Orwell ja englantilainen populaarikulttuuri sekä blairismi ja brittipop.

Kari Kallioniemi on populaarikulttuurin historian dosentti ja tutkija Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa.