Pääaineopiskelijat suorittavat kohdan harjoituskurssilla, joka järjestetään kevätlukukaudella.
Sivuaineilijat suorittavat kohdan kirjatentillä ja esseellä. Kirjatentti tehdään laitostenttipäivinä, ja sen voi suorittaa jo syksyllä. Ennen esseen tekemistä pitää olla suoritettuna perusopintojen kohdat P1 Mediakulttuuri ja sen kehitys sekä P2 Johdatus mediatutkimukseen.
Esseeohjeet:
Yleisiä esseen kirjoittamisen ohjeita on mediatutkimuksen verkkosivuilla [linkki esseeohjeisiin] ja ne pätevät soveltuvin osin myös tähän työhön. Tässä annetaan lähempiä ohjeita vain niistä seikoista, jotka jotenkin poikkeavat muista mediatutkimuksen esseetöistä.
Esseen tavoitteena on tutustua mediatutkimuksen tutkimusperinteisiin käytännössä. Sovellat siinä yhtä (tai useampaa) analyysimenetelmää johonkin median tekstiin. Valitset itse sekä tarkastelemasi mediaesityksen että sen tutkimusotteen, jolla sitä lähestyt. Tässä esseessä siis oma empiirinen aineisto on välttämätön, pelkillä lähdekirjoilla et selviä.
Mitä mediaa ja minkälaista aineistoa haluat analysoida? Lähtökohta voi olla esimerkiksi lehti, radio, televisio, elokuva, video, valokuva, sarjakuva, mainos, verkkojulkaisu, teatteriesitys tai mediapuhe. Rajaa aineiston määrä tolkulliseksi: sitä pitää olla tarpeeksi, jotta pystyt tekemään siitä päätelmiä mutta ei liikaa, jotta työ pysyy annetuissa sivumäärissä. Esseen tarkoitus ei ole saada yleistettäviä tutkimustuloksia. Tärkeintä on, että kokeilet itse jotain analyysimetodia johonkin aineistoon.
Aineisto pitää liittää mukaan, kun palautat esseen. Esimerkiksi lehtijutusta käyvät valokopiot, televisio-ohjelmasta video tai DVD. Jos aineisto on verkossa, tarkka linkki riittää.
Sopiva aineiston määrä riippuu myös käyttämästäsi analyysimenetelmästä. Mikä olisi kiinnostava tapa tarkastella valitsemaasi aineistoa? Se voi olla esimerkiksi genre, kerronta/narratiivisuus, diskurssi, metafora, sukupuoli, ideologia tai retoriikka. Erilaisia analyysimenetelmiä on esitelty aiemmilla luennoilla (P1, P2) ja lisää apua löytyy kirjoista. Menetelmäoppaina voit käyttää esimerkiksi luentokursseihin kuuluvia teoksia (Gripsrud) sekä tämän analyysikohdan tenttikirjoja (Kantola, Moring & Väliverronen, Herkman). Käyttökelpoisia voivat olla myös esimerkiksi Hietala: Kuvien todellisuus (1993), Pietilä: Tv-uutisista, hyvää iltaa (1995), Fairclough: Miten media puhuu (1995), Seppänen: Visuaalinen kulttuuri (2005), Herkman: Kriittinen mediakasvatus (2007) ja Mäkelä, Puustinen & Ruoho: Sukupuolishow (2006). Tarpeen mukaan voit etsiä myös muuta kirjallisuutta esseesi lähteiksi (vaikkapa valitsemasi välineen omia analyysioppaita, joita löydät esimerkiksi mediatutkimuksen tutkintovaatimuksista). Valitse kirjat sen mukaan, mitä analyysitapaa aiot soveltaa.
Esseestä pitää sopia etukäteen tentaattorin kanssa. Lähetä sähköposti, jossa kerrot aineiston, käyttämäsi analyysimenetelmän ja lähdekirjat. Sähköposti jaana.teinila@utu.fi.
Analyysikohdan esseen pituus on 10-15 liuskaa. Johdannossa on hyvä perustella, miksi päädyit tähän aineistoon ja tähän analyysitapaan ja miksi käytät juuri näitä lähdekirjoja. Esittele myös hyvin lyhyesti käyttämäsi metodi, aivan pääpiirteittäin, ennen kuin sovellat sitä omaan aineistoosi. Loppupäätelmissä kannattaa arvioida, kuinka sopiva ja hyödyllinen menetelmäsi oli juuri tämän aineiston analysoinnissa. Muista myös tieteellisen esityksen muotoseikat – esimerkiksi tekstin jako erillisiin lukuihin, sisällysluettelo, tekstin lähdeviittaukset ja lähdeluettelo. [linkki lähdeoppaaseen]