Yliopistonlehtori Susanna Välimäki, FT
Musiikkitieteen dosentti, Helsingin yliopisto
Puhelin: 02-333 5218
Sähköposti: susanna.valimaki(at)utu.fi
Vastaanotto: ti 16-17
Aloitin Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorina elokuussa 2011. Aiemmin olen toiminut tutkijana ja opettajana Helsingin yliopiston Musiikkitieteessä, Semiotiikan verkostoyliopistossa ja Jyväskylän yliopiston Musiikin laitoksella. Akateemisen työn ohella toimin musiikkikirjoittajana ja teen musiikkiohjelmia Yleisradiolle. Pianistina en enää toimi mutta opettelen edelleen satunnaisesti uusia soittimia; viimeisin villitykseni on (bluegrass-)banjo.
Tämänhetkinen tutkimukseni
Kulttuurisena musiikintutkija kiinnostun mistä tahansa soivasta merkityksenannosta. Tällä hetkellä tutkin varsinkin audiovisuaalista musiikkia (erityisesti 2000-luvun elokuvamusiikkia) sekä postmodernia nykymusiikkia (erityisesti suomalaista). Metodologisesti olen viime aikoina pyrkinyt kehittämään musiikin queer- ja transsukupuolista kuuntelua, ekomusikologiaa sekä ylipäätään kulttuurista musiikkianalyysia. Työn alla on kirja Muutoksen musiikki: queer, ekologia ja postmoderni utopia audiovisuaalisessa nykykulttuurissa.
Yksi tärkeä toimintakenttäni on vuonna 2006 yhdessä Kai Lassfolkin ja Juha Torvisen kanssa perustamani projekti ja yhteistyöverkosto Sonic Culinarism. Se yhdistää kulttuurista musiikintutkimusta musiikkiteknologian ja akustiikan tutkimukseen kehittääkseen uusia käsitteellistämisen tapoja soinnin tutkimiseen (syksyn 2011 seminaarin teema on Stratocaster-saundi). Muista yhteistyöverkostoista mainittakoon vaikka Music, Sound and the Moving Image -lehti (2006?).
Aiempia tutkimuksiani
Miten sota soi? (2008) -kirjani tarkastelee sitä, miten sotaelokuvan musiikki ja äänisuunnittelu soittavat sodalle, väkivallalle ja kuolemalle erilaisia merkityksiä. Tutkimukseni keskittyy kriittisiä viestejä rakentaviin toisen maailmansodan taisteluelokuviin (Tuntemattomat sotilaat, Rautaristi, Das Boot, Tule ja katso sekä Veteen piirretty viiva).
Väitöskirjani Subject Strategies in Music (2005) hahmottelee psykoanalyyttisen musiikkianalyysin mallin jälkistrukturalistisen psykoanalyysin, erityisesti Julia Kristevan subjektiteorian, ja uushermeneutiikan pohjalta. Kirjassa kuunnellaan melankoliaa, kammottavaa ja akustisia peilejä Tshaikovskin, Schubertin, Chopinin, Sibeliuksen, Nordgrenin ja k.d. langin musiikeissa.
Musiikki-lehteä päätoimitin vuodet 2004?2007.
Erikoisalueeni
Kulttuurinen musiikintutkimus, musiikkianalyysi, audiovisuaalisen musiikin tutkimus, äänellisen kulttuurin tutkimus, musiikkihermeneutiikka ja -semiotiikka, musiikki ja sukupuoli (erityisesti queer- ja transsukupuolisuuden tutkimus), ekomusikologia, psykoanalyyttinen taiteiden tutkimus, musiikkifenomenologia, musiikki ja sota, musiikkikritiikki, musiikkitieteen tieteenteoria, taiteidenvälisyys ja semiotiikka sekä nykymusiikki, klassinen, populaari- ja elokuvamusiikki.
Kuva: Hanna Oksanen