Professorin tervehdys

Lukuvuosi 2011-12 tuo mukanaan oppiaineeseemme paljon uudistuksia ja niin jo tuttuja kuin uusiakin haasteita. Suurimmat uudistukset ovat uusi opetussuunnitelma sekä uudet kasvot henkilökunnan ja tutkijoiden joukossa. Oppiaineen henkilökunta on nyt vakinaistettu, mikä mahdollistaa oppiaineessa pitkäjänteisemmän suunnittelun ja kauaskantoisemmat kehitysmahdollisuudet. Minun lisäkseni oppiaineessa toimii Susanna Välimäki yliopistonlehtorina ja Yrjö Heinonen jatkaa nyt yliopisto-opettajan tehtävässä vetäen aineopintojen seminaaria kuten edellisinä vuosinakin. Vakinaisen henkilökunnan ohella opettajina toimivat dosentit, musiikin tutkijat, jatko-opiskelijat ja tuntiopettajat. Tutkijoiden joukkoon on liittynyt FT Juha Torvinen, joka vetää tämän lukuvuoden keväällä musiikkifilosofia-aiheisen teemaseminaarin.

Uudistetulla opetussuunnitelmalla pyrimme tarjoamaan enemmän sellaista opetussisältöä, joka vastaa musiikkitieteen ajankohtaisia suuntauksia, henkilökunnan tutkimuskiinnostuksia sekä laitoksen painotuksia ja tämän päivän maailman haasteita. Vaikka oppiaine muovautuu nyt yhä selkeämmin kulttuurisen musiikintutkimuksen ympärille, uudistettu opetussuunnitelma tarjoaa myös aiempaa monipuolisempia erikoistumismahdollisuuksia. Erikoistumisreittejä pyritään tarjoamaan myös "paketteina", jolloin samasta teemasta tai aihepiiristä on yhtenä tai peräkkäisinä lukuvuosina useita kursseja, niin kuin tänä vuonna on musiikkiteknologian kulttuurisesta tutkimuksesta. Tämän on tarkoitus tehostaa, helpottaa ja antaa suuntaa opiskelun myöhemmissä vaiheissa, kuten gradun kirjoittamisessa. Jos parin vuoden aikana ei opeteta juuri sitä erikoistumispolkua, joka sinua eniten kiinnostaa, kannattaa siitä esittää toive esimerkiksi ainejärjestö Tritonuksen kautta, tai sitten suorittaa kyseiset opintojaksot kirjatenttinä tai esseenä.

Turun yliopistossa on parhaillaan käynnissä melko suuria muutoksia, kuten laitoksen yhteisen opetuksen määrän lisääminen tulevina vuosina sekä taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän yhteisen valintakokeen suunnittelutyö. Tämä voidaan ymmärtää laajalti positiivisena asiana, siinä määrin kun se mahdollistaa resurssien järkevämpää käyttöä ja eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Motivaatio muutoksiin liittyy epäilemättä myös pyrkimys säästää yliopiston taloudellisia resursseja, joka lienee perusteltua nykyisessä koulutuspoliittisessa tilanteessa. Musiikkitieteen oppiaineen henkilökunta on kuitenkin omistautunut ylläpitämään ja jopa parantamaan koulutustasoa oppiaineessa parhaiden humanististen korkeakouluopetuksen perinteiden hengessä.

Toiset haasteet ovat laajempia ja nivoutuvat yhteiskunnallisiin muutoksiin. Maailmassa, jossa suvaitsevuus ja kulttuuriset arvot ylipäätään ovat yhä enemmän uhan alaisina, musiikkitieteen henkilökunta pitää tärkeänä korostaa etiikan merkitystä niin musiikintutkimuksessa kuin kulttuurissa ja yhteiskunnassa ylipäätään. Tämä on sopusoinnussa taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän profiilin kanssa, jossa pohditaan muun muassa estetiikan ja etiikan yhteistä aluetta. Tämä näkyy ja kuuluu monissa oppiaineemme kursseissa ja tutkimusprojekteissa, kuten ekologisessa musiikintutkimuksessa, musiikin ja postmodernin politiikan sekä musiikin ja sukupuolen tutkimuksessa. Sanomattakin on selvää, että myös oppiaineen kasvavat kansainväliset suhteet ja profilointi ovat entistä tärkeämpiä kansainvälistyvässä maailmassa. Rakennamme parhaillaan kansainvälisiä suhteita esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmien puitteissa, jotka mahdollistavat opiskelijoidemme vaihto-opiskelun muun muassa Norjassa, Italiassa ja Englannissa. Niin ikään tulemme tarjoamaan entistä enemmän opintovaihtoehtoja kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Näistä kehityssuunnista tulevat kaikki osapuolet hyötymään.

Vaikka edessä on paljon haasteita, on tulevaan syytä suhtautua optimistisesti. Musiikkitieteen opiskelu on välillä vakavaa mutta se voi olla myös erittäin hauskaa. Musiikista kirjoittaminen on omasta mielestäni yksi jaloimpia toimia, joilla on elämää rikastuttava vaikutus niin kirjoittajalle kuin yhteiskunnalle. Turun yliopistosta valmistuneet musiikkitieteen opiskelijat sijoittuvat usein hyvin työelämässä. Viimeisten tilastojen mukaan 93% valmistuneista musiikkitieteen opiskelijoista on nyt työsuhteessa, ja heistä 88% katsoo hyödyntävänsä musiikkitieteen opintojaan työssä. Luvut ovat vakuuttavia.

Jotta voisit saada mahdollisimman paljon irti musiikkitieteen opiskelusta, kehotan sinua olemaan aktiivinen. Kannattaa esimerkiksi toimia ainejärjestössä, osallistua oppiaineen, laitoksen ja yliopiston yhteiseen toimintaan ja rientoihin, osallistua opiskelijajäsenenä Suomen musiikkitieteellisen seuran ja Suomen Etnomusikologisen seuran toimintaan sekä muun muassa fanittaa oppiaineen ja Suomen musiikkitieteellisen seuran Facebook-sivuja.

Hyvää lukuvuotta ja tervetuloa opiskelemaan musiikkitiedettä!

John Richardson
professori

 

20.09.2011 16:12 Tilda Junko