Tietoja ja ohjeita

Ohjeita opintojen suorittamiseen

Opintojaksojen suorittaminen

Opintojaksoja voi suorittaa (1) osallistumalla opetukseen, (2) suorittamalla kirjatentin tai (3) kirjoittamalla esseitä tai muita opettajan kanssa sovittuja kirjallisia tehtäviä. Suoritustapoja on siis monia, ja vaihtoehdoista voi neuvotella opintojakson vastuuopettajan kanssa. Ks. tarkemmat ohjeet alla.

Perusopinnot suositellaan suoritettavaksi ensisijaisesti opetukseen osallistuen. Aineopintojen seminaari on pakollinen pääaineopiskelijalle sekä syventäviin opintoihin jatkavalle sivuaineopiskelijalle. Pro gradu -seminaari on pakollinen FM-tutkintoa suorittavalle pääaineopiskelijalle.

Opintokokonaisuuksien suorittaminen

Peruslähtökohtana on suorittaa opintokokonaisuudet (perus-, aine- ja syventävät opinnot) järjestyksessä. Opiskelijat voivat kuitenkin suorittaa myös osia ylemmästä opintokokonaisuudesta jo ennen kuin alempi opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu, mikäli ei toisin ilmoiteta. Edellinen opintokokonaisuus tulee suorittaa vähintään keskiarvolla 3 ennen kuin saa oikeuden suorittaa ylemmän opintokokonaisuuden.

Opintokokonaisuuksien loppumerkinnät

Opintokokonaisuuksien loppumerkintähakemuksessa ilmoitetaan opintokokonaisuuteen käytettävät opintojaksot suorituspäivämäärien ja laajuuksien kera. Opiskelijan on hyvä keskustella kokonaisuuden sisällöstä vastuuopettajan kanssa ennen hakemuksen täyttämistä. Opintokokonaisuuksien vastuuopettajat: Yrjö Heinonen (perusopinnot), Susanna Välimäki (aineopinnot) ja John Richardson (syventävät opinnot). Vastuuopettajan allekirjoittama loppumerkintähakemus palautetaan musiikkitieteen toimistosihteerille, Tilda Junkolle, joka vie loppumerkinnän rekisteriin. Loppumerkintäkaavakkeet löytyvät oppiaineen verkkosivuilta osoitteesta http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/opiskelu/, aivan sivun alalaidasta.

Suoritusten arviointi

Opintojaksojen suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5, toisinaan myös hyväksytty/ hylätty.

Opintokokonaisuuksien arvosanat (1–5) määräytyvät opintojaksojen arvosanojen painotetun keskiarvon mukaan.

Pro gradu -tutkielmat arvioidaan seitsenportaisella asteikolla: improbatur (hylätty), approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pro gradu -tutkielman arvosanakohtaiset arviointiperusteet.

Kirjatentit

Opiskelija voi suorittaa useita opintojaksoja kirjatentteinä. Perus- ja aineopintojen jaksoja voi tenttiä laitostenteissä ja syventäviä opintoja tiedekuntatenteissä. Tentit ajoittuvat humanistisessa tiedekunnassa perjantaipäiville (poikkeuksena keskiviikko 11.12.2012).

Tenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella kymmenen päivää ennen tenttiä (eli ilmoittautuminen on tehtävä tenttiperjantaita edeltävän viikon tiistaina). Toimistosta voi kysyä neuvoja ja tenttikuoria (Tilda Junko / Minerva 1 krs. Huone E125). Täytetty tenttikuori palautetaan toimistoon tai toimiston ulkopuolella olevaan postilaatikkoon. Useissa opintojaksoissa on valinnan varaa tentittävien kirjojen suhteen; valitse tällöin kirjallisuus mieluummin oman kiinnostuksesi kuin helpoimman saatavuuden mukaan. Vaihtoehdoista sovitaan kuulustelijan kanssa. Joidenkin opintojaksojen kohdalla tentittävästä kirjallisuudesta on aina sovittava opintojaksossa vastuussa olevan opettajan kanssa.

HUOM! Ilmoittaudu kirjatentteihin ainoastaan siinä tapauksessa, että aiot varmasti osallistua tenttiin ja olet lukenut sitä varten. Tenttikysymyksiä tehdään usein erityisesti tietylle opiskelijalle ja ne vievät opettajan työaikaa. On kohteliasta myös ilmoittaa tentaattorille jos muutat mieltäsi, etkä tule osallistumaan tenttiin.

Sähköinen tenttiin ilmoittautuminen

NettiOpsua voivat käyttää kaikki yliopiston sähköpostitunnuksen ja sähköpostisalasanan omistavat opiskelijat. NettiOpsu mahdollistaa helpon tentti-ilmoittaumisen esim. etäopiskelijoille!

NettiOpsun kautta on mahdollista:

  • Ilmoittautua kaikkiin kirjatentteihin laitos- ja tiedekuntatenttipäivinä sekä kesätenttipäivinä.
  • Myös omien tentti-ilmoittautumisten selaaminen sekä tenttien peruminen (ennen ilmoittautumisajan päättymistä) sujuu NettiOpsun kautta.
  • NettiOpsussakin ilmoittautuminen päättyy aina tiistaina, kymmenen päivää ennen tenttiä, MUTTA vasta klo 24:00!
  • NettiOpsua ei ole pakko käyttää. Ilmoittautumisen voi yhä tehdä myös vanhaan tapaan, tenttikuorta käyttämällä.

HUOM! Muista merkitä myös NettiOpsu-ilmoittautumiseen tentittävä kirjallisuus! Lisätietokentässä on ilmoitattava mikäli kyseisestä opintojaksosta on jo jokin osa suoritettuna (esim. luentokuulustelun tai esseen muodossa) tai jos tentaattorin kanssa on jokin erikoissopimus.

Humanistisen tiedekunnan tenttipäivät 2012–2013

Kirjatentin vastauksen laatiminen

Kirjatentit on yksi keskeinen tapa oppia tuntemaan musiikintutkimuksen erityisaloja, suuntauksia, teorioita, käsitteitä, menetelmiä, keskeisiä kysymyksiä ja tutkimusongelmia sekä musiikkitieteen oppihistoriaa ja klassikkoja.

Tenttivastauksessa opiskelijan tulee osoittaa tenttikirjallisuuteen liittyvien asiakokonaisuuksien hallintaa, käsitteiden ja teorioiden ymmärtämistä ja sovelluskykyä. Tenttivastauksen tulisi osoittaa opiskelijan lukeneen juuri kyseisen tentittävän kirjan; tenttivastauksien tulee keskittyä ja rajautua tehtävänannon kannalta olennaisiin asioihin tenttikirjallisuutta hyödyntäen. Vastauksen arvioinnissa ei ratkaise pituus vaan sisältö: tenttikirjallisuudesta hankitun tiedon määrä ja omaksumisen aste.

Tenttiin lukiessasi selvitä, jäsennä ja pohdi kirjan rakennetta ja tarkoitusta. Perehdy hyvin sisällysluetteloon, johdantoihin ja esipuheisiin. Lue tentittävä kirja kokonaan ja rakenna siitä kokonaiskuva; mistä oikein on kysymys ja miten luvut liittyvät toisiinsa? Tenttikirjallisuus on usein vieraskielistä. Tällöin on hyvä suomentaa kirjan sisällysluettelo ja tehdä kustakin luvusta muutaman lauseen tiivistetty muistiinpano siitä, mitä luvussa käsiteltiin, mikä tuntui tärkeälle, mitä käsitteitä luvussa oli ja mitä niillä tarkoitetaan. Ylipäätään muistiinpanojen tekeminen on suositeltava lukutekniikka.

Opettele termit ja teoriat. Tieteellinen ajattelu tapahtuu käsittein; on tärkeää omaksua tentittävän kirjallisuuden käsitteet ja osoittaa niiden hallintaa. Käytä siis musiikkitieteellistä sekä ylipäätään tieteellisiä käsitteitä vastauksissasi. Sitähän kaikessa yliopisto-opiskelussa nimenomaan opetellaan; miten käydä käsitteillä maailman – esimerkiksi musiikillisten ilmiöiden – kimppuun.

Vastaus kirjoitetaan esseemäisesti eli suorasanaista hyvää asiaproosaa harjoittaen; ranskalaiset viivat kuuluvat vain muistiinpanoihin ja dispositioihin. Laadi ensin dispositio: selvitä, miten rakennat vastauksen ja mitä asioita, teorioita, käsitteitä, nimiä ja esimerkkejä vastauksen tulisi sisältää. Pyri jäsentyneeseen esitykseen. Monesti perinteinen jäsennystapa on käyttökelpoinen: (1) lyhyt johdanto, (2) asian varsinainen käsittely, (3) lyhyt yhteenveto / näköalojen laajentaminen / loppukommentti.

Pohdi ja sovella! Jokin itse keksitty sovellusesimerkki ilmentää syvällistä asiakokonaisuuksien, käsitteiden ja teorioiden omaksumisen asetta. Vastauksissa voi myös ilmaista omia näkemyksiä tai esittää kritiikkiä. Asioiden omaksumisessa voi olla hyvinkin tärkeää, että tenttiin lukiessa miettii asioita omien kokemusten, ajatusten ja sovellusten kautta. Siten asiat sisäistää ja muistaakin paremmin; tällöin tentittävät asiakokonaisuudet myös muodostuvat musiikkitieteelliseksi pääomaksi ja pysyvät muistissa kauemminkin kuin vain tenttipäivän.

Pyri tarkkuuteen! Kirjoita hyvää suomea selkeällä käsialalla. Kirjoita rohkeasti myös vierailla kielillä, silloin kun siihen on mahdollisuus. Vieraalla kielellä kirjoittaessa arvostelussa ei ratkaise kielelliset seikat vaan pelkästään sisältö.

Ohjeita kirjallisten tehtävien tekemiseen

Yleistä

Kirjoittaminen on yliopisto-opiskelun ja kaiken akateemisen toiminnan keskeisimpiä työskentelymuotoja. Usein ajatukset selviävät kirjoittajalle itselleenkin paremmin, kun niitä joutuu esittämään kirjallisessa muodossa. Kirjoittamisen kautta opiskelija oppii jäsentämään ajatuksiaan ja välittämään niitä myös muille. Akateemisessa kirjoitustavassa on omat käytäntönsä, sääntönsä ja sanastonsa, jotka mahdollistavat vaikeasti sanallistettavien asioiden, kuten musiikin, käsitteellistämisen, kriittisen tarkastelun ja tieteellisen ymmärtämisen. Tästä huolimatta akateemista kirjoittamista määrää pitkälle myös aivan samat hyvän kirjoittamisen perusperiaatteet kuin muissakin kirjoittamisen tavoissa, kuten yleistajuisessa asiakirjoittamisessa tai kaunokirjallisuudessa. Jos osaa ilmaista asioita selkeästi akateemisen kirjoittamisen muodossa, niin se usein onnistuu myös muilla kirjoittamisen kentillä. Monissa ammateissa, joihin musiikkitieteilijät valmistumisensa jälkeen työelämässä sijoittuvat, arvostetaan nimenomaan kykyä kirjoittaa hyvin ja jäsentää vaikeitakin ajatuksia selkeästi. Hyvällä kirjoitustaidolla on siis suuri merkitys myös yliopiston ulkopuolisessa maailmassa. (Samaa koskee myös suullisia viestintätaitoja, joita opetellaan seminaarityöskentelyssä.)

Seuraavassa annetaan yleisohjeita yleisimpien kirjallisten tehtävien ja opinnäytetöiden tekemiseen. Viime kädessä kirjallisten tehtävien tarkat vaatimukset määrää kuitenkin opintojakson vastuuopettaja tai kurssin vetäjä. Kirjallisten tehtävien yksityiskohtaiset vaatimukset vaihtelevat myös opintojen vaiheen mukaan. Siten esimerkiksi aineopinnoissa edellytetään enemmän omaa kriittistä pohdintaa kuin perusopinnoissa ja vastaavasti syventävissä opinnoissa enemmän kuin aineopinnoissa.

Kirjoita hyvää suomea, ole tarkka ja huolittele tekstisi hyvin. Mutta kirjoita rohkeasti myös vierailla kielillä, silloin kun siihen on mahdollisuus. Se on hyvää harjoitusta. Kuten tenttivastauksienkin kohdalla, vieraalla kielellä kirjoittaessa arvostelussa ei kiinnitetä huomiota oikeakielisyyteen vaan sisältöön.

Aikataulu ja työn arvioitavaksi jättäminen

Työt on jätettävä sovitussa aikataulussa (jättämispäivämäärä) ja sovitulla tavalla (esim. sähköpostin liitetiedostona tai printtinä lokeroon).

Opiskelija- ja opintojaksotiedot

Liitä aina kirjalliseen työhön selvästi nimesi, opiskelijanumerosi sekä suoritettavan kurssin ja/tai opintojakson nimi sekä päiväys.

Mitoitus

Kirjallisten töiden mitoitus (ohjepituus) lasketaan ns. standardiliuskan mukaan. Yksi standardiliuska on korkeintaan 250 sanaa. (Voit vaihdella tekstinkäsittelyohjelmassasi asetuksia saadaksesi sivusi vastaamaan standardiliuskaa.) Mitoitusta on noudatettava; älä kirjoita enempää tai vähempää. Tekstin tarkka mitoittaminen kuuluu hyväksi kirjoittajaksi oppimiseen, ja mitoitusohjeet toimivat myös kirjoittamisen apuvälineinä. Vajaamittaiset kirjoitelmat kertovat siitä, että pohdinnassa on syventämisen ja täsmentämisen varaa, kun taas ylipitkät tekstit antavat aiheen miettiä rajausta ja jäsennystä uudelleen.

Tekstiasetukset

  • Times New Roman
  • kirjasinkoko 12 pt
  • riviväli 1,5
  • marginaalit 2,5 cm (joka suuntaan)

Viitetekniikka

Kirjallisuusviitteet sijoitetaan tekstiin muodossa "(Henkilö vuosi, sivu[t])". Numeroituja viitteitä on syytä käyttää säästeliäästi. Ne sijoitetaan alaviitteiksi tekstinkäsittelyohjelman viiteautomatiikkaa hyväksi käyttäen. Jos tekstinkäsittelyohjelma ei sisällä viittausautomatiikkaa, voi numeroidut viitteet sijoittaa tekstin loppuun luetteloksi, jolloin viitteen paikka tekstissä ilmaistaan ilmauksella "(viite 10)".

Lähdeluettelo

Lähdeluettelon on oltava mahdollisimman täydellinen ja noudatettava seuraavaa muotoa:

Chion, Michel 2009. Film, A Sound Art. Käänt. Claudia Gorbman. New York: Columbia University Press.

Fuller, Sophia ja Lloyd Whitesell (toim.) 2002. Queer Episodes in Music and Modern Identity. Chicago: University of Illinois Press.

Hyvärinen, Tero 2005. Put put ja mur – vanha keskimoottori ja nostalgia. Teoksessa Kuultava menneisyys. Toim. Outi Ampuja ja Kaarina Kilpiö. Turku: Turun historiallinen yhdistys. 22–37.

Salmi, Hannu 1996. Musiikin eeppinen ekspansio. Musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin antiikkispektaakkeleissa. Lähikuva 2: 31–45.

Scott, Derek B. 1997. Orientalism and Musical Style. Critical Musicology, <http://www.leeds.ac.uk/music/info/critmus/articles/1997/02/01.html> (luettu 22.10.2003).

Varttina Forum 2002. Your Five Favourite Värttinä Songs? Forum.varttina.net, <http://forum.varttina.net/cgi-bin/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic&f=9&t=000001> (luettu 5.12.2002).

Jos kyseessä on teos, nimi kursivoidaan; artikkelien otsikoita ei kursivoida (lähteenä käytetyt pro gradu -työt vertautuvat teoksiin, seminaarityöt artikkeleihin). Englanninkielisten kirjoitusten ja julkaisujen nimet kapitalisoidaan, jos näin on tehty itse julkaisussa. Jos lähteenä oleva kirjoitus on julkaistu lehdessä tai vastaavassa (kausijulkaisut, tutkimusraportit ym.), julkaisun nimi kursivoidaan, volyymi ilmaistaan arabialaisella numerolla ja julkaisun numero sijoitetaan kaarisulkeisiin. Volyymia ei eräissä tapauksissa tarvitse ilmoittaa vaan voidaan käyttää esim. muotoja "Musiikki 1/1995" tai vain "Musiikki 1". Kaksoispisteen jälkeen merkitään sivut ja piste. Jos kirjoitus on jonkin teoksen artikkeli, kirjoitetaan "Teoksessa teoksen nimi". Kustantajan kotipaikka merkitään julkaisun mukaisessa asussa, tämän jälkeen kaksoispiste ja kustantaja ja loppuun piste.

Internet-lähteissä viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään liitetään URL-osoite: <http://www.jokinosoite.fi> tekstinä (ei linkkinä). Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (luettu pp.kk.vvvv). Tekstiin sijoitetussa lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa, jotka myös ovat lähdeluettelon perustana (esim. Scott 1997; Varttina Forum 2002).

Myös äänitteet, audiovisuaalinen aineisto ja muut tallenteet sekä nuotit, joihin tekstissä viitataan, kuuluvat lähdeluetteloon. Usein kyseessä on tutkimusaineisto, jolloin lähdeluettelossa voi käyttää seuraavanlaista jaottelua:

Lähteet

1. Tutkimusaineisto [TAI ESIM. Äänitteet ja nuottiainesito]

Paleface 2010. Helsinki–Shangri-La [cd-levy]. XO Records / Exogenic Music Group XOCD003.

2. Kirjallisuus

Chion, Michel 2009. Film, A Sound Art. Käänt. Claudia Gorbman. New York: Columbia University Press.

Lähdeluettelon malleja voi katsoa vaikka jostakin Musiikki-lehden tai Etnomusikologian vuosikirjan numerosta .

Muita muotoseikkoja

Kursiivilla merkitään julkaisujen (lehtien, kirjojen, äänitteiden jne.) nimet ja sellaiset sävelteosten nimet, jotka ovat erisnimiä (esim. Pastoraalisinfonia, vrt. kuitenkin 6. sinfonia; Bruce Springsteenin Born to Run -levy ja sen ensimmäinen raita Thunder Road). Sävelteosten osien nimiä ei kursivoida. Kursiivilla merkitään vieraskieliset termit. Muita korostuksia on käytettävä harkiten. Otsikoita ei tarvitse lihavoida.

Vieraskieliset lainaukset suomennetaan ja alkukielinen versio sijoitetaan tarvittaessa alaviitteeksi. Suomentaja mainitaan alaviitteessä.

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjassa referoidaan ja pohditaan luennolla tai kurssilla käsiteltyjä aiheita. Referoinnissa opiskelija esittää kiteytetysti luentojen keskeisen sisällön. Pohdinta tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden nostaa esille häntä itseään kiinnostavia teemoja, selkeyttää, mitä uutta hän on oppinut sekä tarkastella, miten hänen ennakkokäsityksensä ovat muuttuneet. Pohdinnan voi rakentaa omien kysymysten varaan ja siinä voi käyttää aineistona konkreettisia esimerkkejä, omia kokemuksia sekä lähde- ja tutkimuskirjallisuutta. Oppimispäiväkirjan yksi tehtävä onkin auttaa oman ajattelun ja oppimisen reflektoinnissa. Vapaamuotoisuudesta huolimatta päiväkirjan tulee vankasti pohjautua luennolla tai kurssilla käsiteltyihin asioihin sekä noudattaa luennoitsijan mahdollisesti antamia lisäohjeita.

Oppimispäiväkirjan ohjepituus vaihtelee kurssista riippuen ja annettua ohjepituutta tulee noudattaa. Tekstin tulee olla sujuvaa ja yhtenäistä asiaproosaa. Arviointiperusteet: luentojen tai kurssin sisällön pääkohtien asianmukainen referointi, oma pohdinta ja omien näkökulmien perustelu sekä selkeä rakenne ja sujuva kieli.

Referaatti

Referaatti on lyhennelmä eli tiivistetty kirjoitelma jonkun toisen kirjoittajan kirjoittamasta tekstistä. Keskeistä on osoittaa ymmärtäneensä asian ja kirjoittaa se omin sanoin. Referaatti on oivallinen tapa harjoitella tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen asiakokonaisuuksien, teorioiden ja väitteiden tiivistettyä selostamista sekä lähdeviitekäytäntöä. Referaatti otsikoidaan ja sen alkuun sijoitetaan tarkat tiedot referoitavasta tekstistä. Mikäli käyttää muitakin lähteitä, liitetään alkuun sijoitettujen tekstitietojen sijaan referaatin loppuun lähdeluettelo.

Perusreferaatissa pelkästään toistetaan omin sanoin tekstin ydinsisältö muttei oteta kantaa tekstin argumentteihin eikä esitetä omia näkemyksiä.

Kommentoivassa referaatissa esitetään luetun tekstin pääajatukset omin sanoin mutta luettua myös kommentoidaan eli siihen otetaan jollakin lailla kantaa.

Yliopisto-opinnoissa tulee aluksi opetella perusreferaatti mutta sen jälkeen – etenkin syventävissä opinnoissa – pyrkiä kirjoittamaan kommentoivia referaatteja. Referaatti voi olla kirja-arviomainen: kriittinen eli perusteltu pohtiva ja arvioiva esittely jostakin tieteellisestä erillisteoksesta, artikkelikokoelmasta tai artikkelista. Mallia voi katsoa tieteellisten lehtien (esim. Musiikki, Musiikin suunta, Tieteessä tapahtuu, Tiede ja edistys) sisältämistä kirja-arvioista.

Referaatin voi myös tehdä jostakin spesifistä näkökulmasta, jolloin ei tarvitse referoida koko kirjaa/artikkelia mahdollisimman tasapuolisesti, vaan voi keskittyä tiettyihin osuuksiin, kysymykseen tai teemaan ( "mitä tämä kirja sanoo tästä ja tästä asiasta"). Valittu näkökulma ja tarkoitus tulee tällöin näkyä referaatin otsikosta.

Esseen ja kommentoivan referaatin raja on liukuva. Useimmiten referaatilla tarkoitetaan kuitenkin suppeampaa työtä, joka keskittyy yhteen lähteeseen esitellen sen olennaisimpia asioita kun taas essee pohjautuu laajempaan ja yhdistelevämpään useamman lähteen käyttöön.

Essee

Essee on eräänlainen minitutkielma, joka tehdään joko kirja/kirjallisuus-lähtöisesti tai aihe/ongelma-lähtöisesti. Usein se on pohdiskeleva teksti jostakin kurssiin ja/tai valittuun kirjallisuuteen liittyvästä aiheesta tai ilmiöstä. Esseen tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee kurssin ja/tai valitun kirjallisuuden asiasisällön ja kykenee jäsentämään sen ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Olennaista on esittää oma perusteltu tulkinta käsiteltävästä aiheesta.

Hyvä essee on temaattisesti yhtenäinen ja kielellisesti selkeä. Ennen kirjoittamiseen ryhtymistä on hyvä suunnitella esityksen dispositio eli kokonaisjäsennys, jotta olisi selvillä, mitä aikoo sanoa ja mikä on keskeistä. Esseen voi rakentaa esimerkiksi seuraavasti:

  • Alku (johdanto) – aiheen, ongelman tai kysymyksen lyhyt esittely. Käytettävän aineiston ja tarkastelutavan ilmoitus.
  • Keskikohta (käsittely) – aiheen, ongelman tai kysymyksen varsinainen käsittely sitä eri teemoihin, taustatietoihin, osa-alueisiin ja -kysymyksiin tai näkökulmiin jäsentäen. Mahdollisesti eri teorioiden tai näkökohtien välistä keskustelua sekä havainnollistavia esimerkkejä ja pohdintaa.
  • Loppu (päätös) – kokoava tiivistys tehdystä tutkielmasta (lyhyt yhteenveto), pohdintaa ja loppukommentti, joka voi sisältää esimerkiksi näkymiä jatkokysymyksistä.

Esseessä noudatetaan lähdeviitekäytäntöä ja loppuun sijoitetaan lähdeluettelo, ellei toisin mainita.

Tyyliltään ja muodoltaan essee voi kuitenkin olla vapaampi kuin esimerkiksi tiukkaan opinnäytetyyliin pyrkivä seminaariesitelmä. Joskus essee voi myös olla referaattia ja seminaariesitelmää selvästi kaunokirjallisempi työ (vrt. "esseistisyys"). Essee on itsenäinen työ, jossa kirjoittajan liikkumavara on kaikin tavoin suurempi kuin referaatissa.

Esseen aiheesta sovitaan opintojakson vastuuopettajan tai kurssin vetäjän kanssa. Etenkin perusopinnoissa aihe on yleensä opettajan antama tai opettaja antaa 2–3 vaihtoehtoista aihetta, joista valita. Mitä pitemmälle opinnot etenevät, sitä vapaampaa aiheen ja näkökulman valinta on. Pyri tällöin valitsemaan esseen lähtökohdaksi sellainen aihe/kirja, näkökulma, tarkastelutapa tai kysymyksenasettelu, joka sinua itseäsi kiinnostaa. Mitä enemmän itse suunnittelet kirjallisista töistäsi sinua kiinnostavia, sitä mukavammin kirjoittaminen sujuu ja sitä enemmän opiskelusta on sinulle hyötyä ja iloa myös myöhempiä opintoja ajatellen.

Käsitesanasto

Käsitesanasto on kurssin yhteydessä luentojen ja kirjallisuuden perusteella laadittava kurssin aihepiiriin liittyvä tieteellinen "minisanakirja" käsitemääritelmineen ja lähdeviitteineen. Yhden käsitteen selittämiseen käytetään 1–8 riviä (esim. kenen esittelemä tai minkä yhteydessä syntynyt käsite alun perin, mitä tarkoittaa ja mahdollinen sovellusesimerkki). Selityksen perään liitetään kirjallisuusviite/viitteet, jonka/joiden perusteella selitys on laadittu. Viitteenä voi toimia myös kuultu luento mutta sen oheen pyritään löytämään myös kirjallisuusviite. Sanaston loppuun sijoitetaan lähdeluettelo, johon myös luennot, joihin on viitattu, sijoitetaan. Käsitteet on tarkoitus selittää omin sanoin; jos joudut lainaamaan suoraan lähdetekstiä, lainaus tulee erottaa lainausmerkein. Käsitesanaston tarkoitus on omaksua jokin musiikintutkimuksen erikoisala tai menetelmä sen peruskäsitteiden kautta sekä harjaannuttaa käsitteellistä ajattelua. Samalla harjoitellaan tieteellistä viitetekniikkaa sekä monipuolista kirjallisuuden käyttöä, esimerkiksi kirjojen hakemistoja, sanastoja ja muita tiedonetsimistekniikoita hyväksi käyttäen. Kurssin jälkeen käsitesanastosta on hyötyä aiheeseen liittyviä seminaaritöitä ja opinnäytteitä kirjoittaessa.

Kuuntelupäiväkirja

Kuuntelupäiväkirjassa kirjoitetaan sovituista musiikkinäytteistä (esim. kurssiin kuuluvasta kuunteluohjelmistosta) lyhyet kuvaukset, jotka valottavat ja/tai erittelevät musiikkinäytteiden luonnetta ja keskeisiä piirteitä kurssilla ja/tai kirjallisuudesta opittuja tietoja ja näkökulmia kuulokokemukseen yhdistäen. Samalla pohditaan omaa kuulokokemusta ja kuuntelun tapaa. Eri kursseilla kuunnellaan musiikeissa eri asioita, joten kuuntelupäiväkirjoissa käytetyt musiikin kuvaustavat vaihtelevat kursseittain. Kuunteluohjelmistot löytyvät mp3-tiedostoina musiikkitieteen kirjaston opiskelijatietokoneista.

Kurssiportfolio

Kurssiportfolio (portfolio = kansio) on useasta erityyppisestä dokumentista (tehtävästä) ja niiden arvioinnista rakentuva suoritustapa, jonka avulla opiskelija tuo esille kurssin sisältöä koskevaa osaamistaan. Musiikkitieteen opinnoissa kurssiportfolio voi sisältää esimerkiksi seuraavia dokumentteja: luento- tai oppimispäiväkirja, oheiskirjallisuuteen perustuva referaatti tai essee, käsitesanasto, kuuntelupäiväkirja sekä kurssin sisältöä erityisesti oman oppimisen kannalta arvioiva kooste.

Seminaari- ja kongressiraportti

Seminaari- tai kongressiraportti kirjoitetaan kuten luento- tai oppimispäiväkirja tai katsaustyyppisesti. Mallia voi katsoa esimerkiksi Musiikki-lehden Katsauksia-osion raporteista.

HuK-tutkielma ja kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

Kandidaatintutkielmalla tarkoitetaan aineopintojen seminaarityön pohjalta korjattua, viimeisteltyä ja puhtaaksikirjoitettua seminaarityötä. Aineopintojen seminaarityön ohjepituus on noin 20 liuskaa, ja sen voi rakentaa esimerkiksi seuraavan mallin mukaan:

  • Johdanto – aiheen ja sitä koskevan aikaisemman tutkimuksen lyhyt yleistajuinen esittely, tutkimuksen yleiset tavoitteet
  • Teoreettiset lähtökohdat ja täsmällinen ongelmanasettelu – tutkielmassa käytettyjen teoreettisten käsitteiden esittely aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta ja tutkimuskysymysten esittäminen valittujen teoreettisten käsitteiden avulla
  • Aineisto ja menetelmät – tutkimusaineiston keruu- ja analyysimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus
  • Tulokset – kerätystä aineistosta valituilla analyysimenetelmillä saatujen tulosten esittely; voidaan esittää tutkimuskohteesta riippuen esimerkiksi teemoittain, kronologisessa järjetyksessä tai tutkimuskysymysten mukaisesti jäsennettynä
  • Päätelmät ja arviointi – tulosten arviointi suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen: mitä uutta tutkimus toi, mitä sillä on merkitystä, mihin voi jatkaa?

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte tehdään aineopintojen seminaarin yhteydessä tehdystä HuK-tutkielmasta tiedekuntatentissä. Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä annetusta aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä tai tuloksia.

Kokeen jälkeen kypsyysnäytteen kieliasun arvioi ensin suomen tai ruotsin kielen tarkastaja. Tämän jälkeen kokeen sisällön arvioi työtä ohjannut oppiaineen edustaja. Seminaarin ja Huk-tutkielman arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu.

Humanistisen tiedekunnan ohjeistukset tutkielmien kirjoittamiseen löytyvät osoitteesta: http://www.hum.utu.fi/opiskelu/perustutkinnot/tutkielmat/index.html

Pro gradu

Pro gradu on kirjalliseen muotoon laadittava opinnäyte, joka osoittaa tekijänsä taitoa itsenäisesti ja kriittisesti muodostaa tietoa sillä tieteenalalla, jolla opinnäyte tehdään. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kehittää tekijänsä valmiuksia tiedonhakuun, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen sekä kirjalliseen esitystaitoon. Tutkielma tehdään ohjaajan tukemana.

Kansilehden keskelle tulee työn koko nimi. Oikeaan alareunaan muut tiedot järjestyksessä:

Oma Nimi
Pro gradu -tutkielma´
Turun yliopisto
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Musiikkitiede
Toukokuu 2012

Tiivistelmäsivun teossa tulee noudattaa tiedekunnan laatimaa esimerkkiä (http://www.edu.utu.fi/opiskelu/perustutkinto/gradu/tiivistelmasivu.pdf).

Oikean reunan marginaali on 2 cm, vasemman reunan marginaali sidonnan takia 4 cm. Hyvä, luettava riviväli on 1,5. Hyvä kirjasinlaji on esim. Times New Roman kirjasinkoko 12. Alaviitteet voit halutessasi kirjoittaa 1-rivivälillä ja kirjasinkoolla 10.

Uusi pääluku (esim. 3) aloitetaan uudelta sivulta. Väliotsikot (esim. 3.1) voi aloittaa sivun keskeltä. Käytä uuden kappaleen alussa mielellään sisennystä. Älä turhaan jätä tyhjää riviä kappaleiden väliin. Käytä aina kappaleissa tavutusta.

HUOM! Oppiaineen nettisivuilta löytyy syksyn 2010 alusta sähköinen graduopas, joka kannattaa käydä lukemassa läpi. Oppaassa on tietoja ja ohjeita pro gradun tekemisestä ja ohjauksesta, mutta ne soveltuvat myös muiden kirjallisten töiden tueksi.

Graduopas:

http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/opiskelu/graduopas.html

HUOM! Ks. Muita opiskeluun liittyviä ohjeita ja tietoja ks. Vertaistukiryhmä gradun tekijöille

Opiskeluetiketti

Jotta opiskelu luennoilla ja kursseilla olisi tehokasta ja miellyttävää, on noudatettava yleisiä hyviä käytöstapoja ja luentoetikettiä.

Poissaoloista

Kursseilla aletaan työskennellä heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta lähtien. Tällöin sovitaan aikataulu, työskentelytavat ja tavoitteet, joten kurssin ensimmäiseltä kerralta ei tule jäädä pois kuin pakottavasta syystä. Jos joutuu olemaan pois ensimmäiseltä kerralta, on siitä erikseen neuvoteltava opettajan kanssa. Ellei kurssitiedoissa erikseen mainita kurssin aloituspäivää, alkaa opetus heti kyseisen periodin ensimmäisellä viikolla.

Opetuksen sisältö rakentuu usein edellisen opetuskerran varaan. Jo muutama poissaolo saattaa pudottaa opiskelijan kärryiltä ja tehdä ryhmätoiminnan epätasaiseksi ja vaikeasti ohjattavaksi. Vain säännöllinen opetukseen osallistuminen takaa asian omaksumisen. Monet kurssit edellyttävät aktiivista läsnäoloa myös siksi, että musiikkiesimerkkien kuuntelu on niissä avainasemassa. Erikoiskursseilla kuunnellaan sellaisia näytteitä, joita opiskelijan on mahdoton mistään muualta saada.

Poissaoloista on ilmoitettava ja mahdollisista korvaavista suorituksista on neuvoteltava opettajan kanssa.

Kurssisuoritusten aikatauluista

Pysy sovituissa kurssikohtaisissa aikatauluissa; opintosuoritukset tulee palauttaa annettuun päivämäärään mennessä.

Suunnittele omat opinnot niin, että kukin kurssitehtävä valmistuu ajallaan. Kurssin opettajalla on oikeus hylätä myöhästynyt suoritus tai sakottaa myöhästymisestä sen arvosanaa laskemalla. Kurssikohtaisesti on mahdollista erityisen painavasta syystä neuvotella poikkeavasta palautusajasta.

Muut luentokäytännöt

Pyri tulemaan ajoissa luennolle. Usein tärkeimmät kurssia koskevat tiedotukset opettaja kertoo juuri luentojen alussa.

Osallistu luennoilla käytäviin keskusteluihin ja anna muillekin osallistujille puheenvuoro.

Ota aina kanssaopiskelijasi huomioon. Älä häiritse opetusta, muiden opiskelua ja työskentelyä. Pidä siis kännykkä kiinni tai ainakin äänettömällä. Älä keskustele kaverisi kanssa niin että se häiritsee muita. Älä surffaa netissä tai pelaa peliä tms. Älä syö opetuksen aikana.

Jos huomaat jonkun harjoittavan luennon yhteydessä häirintää, syrjintää tai muuta epäeettistä toimintaa, ilmoita siitä kurssin vastuuopettajalle tai jollekin muulle oppiaineen opettajalle.

Tee omat kurssitehtäväsi itse, älä plagioi esim. internetistä. Plagiointi on jonkun toisen idean esittämistä omana; pahimmillaan lause- tai sivukaupalla suoraa lainausta, joka esitetään omana tekstinä, eli lainauksen laatua ja lähdettä ei kerrota vaan piilotetaan. Opettaja yleensä huomaa, jos teksti ei ole opiskelijan kirjoittamaa: sen voi päätellä kirjoituksen tyylistä ja sen sisältämän asiantuntemuksen luonteesta sekä todentaa helposti verkkoetsinnällä. Plagiointia voi seurata kyseisen opintojakson kokonaismitätöinti tai erityisen vakavissa tapauksissa jopa opiskeluoikeuden menettäminen. Suurin osa plagioinneista ei ole kuitenkaan tarkoituksellista vaan akateemisen kirjoittamisen sääntöjen huonoa tuntemusta (vrt. esim. viitekäytäntö). Niinpä kannattaa seurata kursseilla annettuja ohjeita tarkasti ja opetella lähdetekstien lainaamiseen liittyvät tieteellisen kirjoittamisen säännöt jo opintojen alkuvaiheessa.

Seminaarikäytännöistä

Seminaarien tarkoitus on oppia tutkimuksentekoa, tieteellistä kirjoittamista sekä tieteellistä keskustelua ja argumentointia. Seminaarin suorittaminen edellyttää aina aktiivista läsnäoloa ja osallistumista keskusteluihin ja muihin seminaarin työskentelymuotoihin. Oman seminaarityön valmistamisen ohella yhtä tärkeää on muiden seminaarilaisten töiden lukeminen ja kommentointi. Kriittinen tarkastelu ei tarkoita, kuten arkikielen harhauttamina usein kuvitellaan, kritiikin kohteesta väkisinkin virheitä ja puutteita etsivää toimintaa, vaan kohteena olevan työn keskeisten tieteellisten ratkaisujen selvittämistä, pohtimista ja arviointia. On myös osattava nostaa esiin niin töiden ansiot ja kiinnostavimmat puolet kuin ne, joissa on parantamisen varaa ja kehittämisen tarvetta.

Seminaarityöt on toimitettava sovitussa aikataulussa ja sovitulla tavalla muille osallistujille sekä opettajalle.

Seminaariopetuksen onnistumisesta ovat opettajan lisäksi vastuussa myös seminaariin osallistuvat opiskelijat. Rakentava eli rento, osallistuva ja kannustava keskusteluilmapiiri syntyy seminaarilaisten omasta aktiivisuudesta ja asenteesta. Kyselyyn, ihmettelyyn ja keskusteluun kannattaa alkaa heti ensimmäisestä kerrasta alkaen, jotta osallistumiskynnys pysyisi matalana. Mitä vilkkaammin keskustelua käydään, sitä enemmän tieteestä opitaan.

Vastaanotoilla käynti ja ohjaustapaamiset

Kun tulet opettajan vastaanotolle tai ohjaustapaamiseen, varaa mukaasi ja ota heti esille muistiinpanovälineet. Kuuntele mitä opettaja tai ohjaaja sanoo, ja tee siitä muistiinpanot, joita käytät myöhemmin itsenäisesti hyväksesi. Kysy, jos on asioita, joita et ymmärrä. Ohjauksen ydin on juuri sen vuorovaikutuksellisuudessa.

Jos et pääse sovittuun ohjaustapaamiseen, pyri ilmoittamaan siitä mahdollisimman ajoissa. Sähköpostiviesti riittää, mikäli sen lähettää viimeistään ohjausaikaa edeltävänä päivänä.

Käy vastaanotolla, jos sinulla on epäselvyyttä suoritettavissa opintojaksoissa, varsinkin jos asiaa ei voi ratkaista helposti sähköpostiviestillä. Henkilökunta pyrkii vastaamaan sähköpostiviesteihin viimeistään viikon sisällä (poikkeuksena loma-ajat sekä tutkimusmatka-jaksot) eikä jätä tarkoituksellisesti vastaamatta viesteihin.

Opettajien vastaanotoilla voi käydä keskustelemassa kaikenlaisista musiikkitieteen opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Jos asia vaatii enemmän aikaa (esimerkiksi opinnäytetöihin liittyvät asiat), on suotavaa varata erillinen aika.

Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta (http://www.hum.utu.fi/opiskelu/oppaat/) ilmenee, kenen opettajan vastuulla mikäkin opintojen osa on. Monia opiskeluun liittyviä käytännön asioita voi myös hoitaa opettajan kanssa sähköpostitse. Opinto-oppaassa ilmoitettu vastaanottoaika koskee opetusperiodeja, muulloin vastaanottoajasta on sovittava etukäteen opettajan kanssa.

Muita opiskelua koskevia ohjeita ja tietoja

Sähköpostilista

Oppiaineen sähköpostilistalla, musiikkitiede(at)utu.fi, tiedotetaan kaikista oppiaineen toimintaan liittyvistä asioista. Huom! Uusien opiskelijoiden tulee käydä ilmoittautumassa ja antamassa yhteystietonsa toimistoon heti syksyn alussa. Toimiva yhteydenpito oppiaineen ja opiskelijan välillä edellyttää ajantasaisia yhteystietoja.

Tuutorointi

Musiikkitieteen opiskelijatuutoreina toimivat lukuvuonna 2011–2012 Rosanna Paukola ja Susanne Troberg. Opettajatuutorina toimii yliopisto-opettaja Yrjö Heinonen. Myös toimistosihteeri Tilda Junko antaa opintoneuvontaa. Opettajatuutorointiin osallistuminen on pakollista pääaineopiskelijoille ja siitä sovitaan tarkemmin Opiskeluvalmiudet-kurssilla.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Musiikkitieteen pääaineopiskelijat laativat ensimmäisen opiskeluvuoden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jossa opiskelija suunnittelee opintojen etenemistä osatavoitteiden kautta. HOPS laaditaan ohjaajan kanssa ensin kandidaatintutkintoa (HuK) varten ja päivitetään opiskelijan siirtyessä suorittamaan filosofian maisterin (FM) tutkintoa. Suunnitelmaa seurataan vuosittain kunkin opintokokonaisuuden (perus- ja aineopinnot, syventävät opinnot) vastuuopettajan kanssa, mutta opiskelija vastaa itse suunnitelmansa päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta.

Musiikkitieteen pääaineopiskelijat laativat HuK-vaiheen HOPSin ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä Opiskeluvalmiudet-kurssin (P1.b.) yhteydessä. FM-vaiheen opintosuunnitelma laaditaan aineopintojen seminaarin (A6.) yhteydessä.. Perusopintojen HOPS-vastaavana toimii yliopisto-opettaja Yrjö Heinonen, aineopintojen HOPSeista vastaa yliopistonlehtori Susanna Välimäki ja syventävien opintojen HOPS-vastaava on professori John Richardson.

Vierailuluennot ja luentopassi

Oppiaineen vieraaksi tulevien tutkijoiden ainutkertainen opetusanti on tarkoitettu kaikille opiskelijoille opintojen vaiheeseen katsomatta. Opiskelija voi kerätä merkintöjä musiikkitieteen ja muiden oppiaineiden vierailuluennoista luentopassiin. Kuunneltuaan 10 luentoa ja kirjoitettuaan niistä luentopäiväkirjan (2 liuskaa/luento, riviväli 1,5) opiskelija saa kolme opintopistettä. Passiin voi sisällyttää merkintöjä myös Åbo Akademin sekä taiteiden tutkimuksen seminaarien ja vierailuluentojen seuraamisesta. Luentopassin ja sitä koskevat ohjeet saa toimistosta. Luentopassi ei koske opetusta muissa oppilaitoksissa.

Vertaistukiryhmä gradun tekijöille

Musiikkitiede järjestää myös ns. graduklinikan, jossa opiskelijoiden on mahdollista saada vertaistukea gradunsa tekemiseen. Graduklinikan istunnot ovat kerran kuussa, ja ne on sijoitettu iltapäivään klo 16-18 (keskiviikkoisin), jotta päivätyössä käyvillä olisi myös mahdollisuus osallistua. Graduklinikkaa suositellaan kaikille pro gradu -seminaarin suorittaneille opiskelijoille, joiden gradu on työn alla. Graduklinikka toimii eräänlaisena jatko-graduseminaarina. Tämä koskee myös opintonsa aiemmin keskeyttäneitä tai pitkään jonkinlaisella opiskelutauolla olleita opiskelijoita, joilta on jäänyt gradu kesken ja jotka eivät ole mahdollisesti pitkään aikaan työskennelleet sen parissa. Jos aiot osallistua graduklinikkaan, ilmoita siitä sähköpostitse John Richardsonille.

Musiikkitieteen tilat

Musiikkitiede muutti keväällä 2010 Sirkkalan kasarmin remontoituihin tiloihin. Musiikkitieteen oppiaineen tilat sijaitsevat Artium-rakennuksessa (ns. valkoinen talo). Musiikkitieteen kontaktiopetus tapahtuu pääasiallisesti luentosali Hovissa. Hovia voi tarvittaessa varata toimistosta luentoaikojen ulkopuolella esim. ryhmätöiden tekemiseen tai flyygelin soittamiseen (klo 16 jälkeen). Seminaarihuone Salongissa opiskelijat voivat lukea ja työskennellä silloin, kun siellä ei ole opetusta.

Musiikkitieteessä on myös erillinen harjoittelu- ja työskentelytila (V118), jossa opiskelijat voivat soittaa mm. kitaraa ja pianoa sekä editointihuone (V117), jonka kaksi tietokonetta ovat käytettävissä kuvan ja äänen editointiin. Harjoitteluhuoneen ja editointihuoneen varauslistat ovat huoneiden ovenpielessä. Opiskelija tarvitsee erillisen avaimen sekä Hoviin että harjoitteluhuoneeseen ja editointihuoneeseen. Avaimia voi kysyä Tilda Junkolta, huone E125.

Toisessa taideaineiden rakennuksessa, Minervassa (ns. ent. esikuntarakennus), on myös opiskelijatiloja: ne sijaitsevat kunkin kerroksen päädyssä, viimeinen huone vasemmalla. Ovet ovat auki klo 9–16, jonka jälkeen pääsy sähköavaimella (avainten tiedustelu Tilda Junkolta). Myös näissä tiloissa on mahdollista tehdä ryhmätöitä, lukea tenttiin tai pitää kokouksia. Sirkkalan auditorio Janus sijaitsee Minervan ja Artiumin nivelosassa.

Kirjasto

Musiikkitieteen kirjaston lainattava kokoelma sijaitsee 7.1.2013 alkaen Signumin kirjastossa. Laina-aika on 14 vuorokautta.

Hakuteokset, sanakirjat, kurssikirjat, aikakausilehdet ja opinnäytetyöt sekä äänitteet ja partituurit ovat edelleen Sirkkalan tiloissa. Ne ovat lähinnä tutkijoiden käytettävissä. Sirkkalassa ei siis ole enää kirjastopäivystystä.

Signumin kirjaston aukioloajat:

ma:10–17
ti-pe: 9-16

Käyntiosoite: Koskenniemenkatu 4, 2. krs.
Puhelin: 333 8744

Tietokannat

Erilaisten tietokantojen käyttö on keskeinen osa opiskelutekniikkaa, kirjallisten töiden ja opinnäytteiden tekoa sekä ylipäätään musiikintutkimusta, joten jollet jo osaa niin opettele heti käyttämänään ainakin seuraavia tietokantoja:

Alma Åbo Akademin kirjaston tietokanta
Arsca Taideyliopistojen tietokanta
Arto Kotimainen artikkeliviitetietokanta
Aura Turun ammattikorkeakoulun kirjaston tietokanta
Fennica Kansallisbibliografia
Grove Music Online Musiikkitietosanakirja käytettävissä yliopiston Nelli-portaalin kautta
Linda Yliopistokirjastojen yhteistietokanta
Naxos Music Library Turun seudun kirjastojen kortinhaltijoiden käytössä oleva verkkomusiikkipalvelu
Nelli Portaali kaikkiin yliopistolle ostettuihin verkkoaineistoihin
Rilm Répertoire international de littérature musicale, kansainvälinen musiikkitieteellisen kirjallisuuden tietokanta (ks. Nelli)
Vaski Turun seudun kirjastojen tietokanta
Viola Musiikkiaineistojen tietokanta, jossa mm. Suomen kansallisdiskografia
Volter Turun yliopiston kirjaston tietokanta

Turun yliopiston verkkoaineistot sisältävät pääsyn moniin sähköisiin tietokantoihin, lehtiin ja aineistoihin.

AMK ja musiikkitieteen opinnot

Uudessa tutkintojärjestelmässä musiikinalan AMK-tutkinnon tai sellaisen pian valmiiksi saava opiskelija voi hakeutua Turun yliopiston musiikkitieteen maisteriopintoihin suoritettuaan ensin täydennysopinnot (25 op), ts. AMK-tutkinto rinnastuu alempaan korkeakoulututkintoon eli HuK-tutkintoon. HUOM! Haku suoraan maisteriopintoihin on vain kerran vuodessa maalis-huhtikuussa. Haun päättymispäivämäärästä tiedotetaan humanistisen tiedekunnan sivuilla.

Ohjeet täydennysopintojen sisällöstä ja suorittamisesta saa toimistosta ja oppiaineen www-sivuilta. Jos opiskelija suorittaa musiikinalan tutkintoa AMK:ssa samanaikaisesti musiikkitieteen opintojen kanssa, kirjataan kukin suoritus vain toisen oppilaitoksen rekisteriin; yhdellä suorituksella ei voi kartuttaa opintopisteitä kuin yhdessä tutkinnossa. Musiikinalan AMK-tutkinnon ja musiikkitieteen opintojen yhdistämisestä tulee keskustella professorin kanssa.

Opetushallituksen tutkinto

Musiikkioppilaitosten rehtorin tehtävään edellytetään erillistä opetushallinnon tutkintoa. Tutkinnosta saa tietoa opetushallituksen www-sivuilta. Tarkempia tietoja rehtorien sekä musiikkioppilaitosten opettajien virkojen ja toimien pätevyysvaatimuksista, kuten myös opetushallinnon tutkinnosta, saa oppiaineen toimistosta.

Muuta hyödyllistä

Musiikkitieteelliset seurat

Suomen musiikkitieteellisen seuran jäseneksi voit liittyä lähettämällä seuran sihteerille (annaelena.paakkola(at)gmail.com) nimi- ja osoitetietosi, tai maksamalla jäsenmaksun suoraan seuran tilille 800017-202840, jolloin yhteystiedot tulee ilmoittaa maksun viestikentässä. Yhdistyksen jäsenmaksu on perustutkinto-opiskelijoille 15 euroa ja muille 35 euroa. Maksua vastaan jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Musiikki-lehden, syksyllä ja vuoden alussa lähetettävän Musetti-jäsentiedotteen, sekä mahdollisuuden osallistua seuran järjestämiin tapahtumiin.

Suomen etnomusikologisen seuran vuosijäsenmaksu on opiskelijoille 10 euroa. Jäsenmaksua vastaan opiskelija saa seuran julkaiseman Musiikin suunta -lehden (neljä numeroa vuodessa) ja Musetti-jäsentiedotteen (yhteinen Suomen musiikkitieteellisen seuran kanssa). Seura julkaisee myös verkossa vapaasti luettavissa olevaa Etnomusikologian vuosikirjaa. Jäseneksi liitytään suorittamalla jäsenmaksu tilille: 800014-1884128. Maksun viestikenttään tulee kirjoittaa oma nimi ja osoitetiedot. Seuran sähköpostiosoitteet löydät seuran www-sivuilta, paperiposti osoitteella SES, Sihteeri, Musiikkitiede, PL 35, 00014 Helsingin yliopisto.

Suomen akustisen ekologian seura ry on vuonna 1999 perustettu yhdistys. Seuran tarkoituksena on edesauttaa ääniympäristön merkityksen tiedostamista ja ääniympäristön laatua. Yhdistys edistää äänimaisemiin liittyvää koulutusta, suunnittelua ja tieteellistä tutkimusta. Musiikkitieteen opiskelija voi liittyä seuran jäseneksi maksamalla 15 euron vuosimaksun. Jäsenetuihin kuuluu julkaisu Soundscape: The Journal of Acoustic Ecology, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lisää seuran toiminnasta voi tiedustella osoitteesta info(at)akueko.com.

Musiikkitieteellistä luettavaa

Musiikki on Suomen vanhin yhä ilmestyvä musiikkitieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen suomalaiseen musiikkitieteeseen, ja eräät vanhat numerot kuuluvat myös kurssikirjallisuuteen. Suomen musiikkitieteellisellä seuralla on lisäksi kaksi julkaisusarjaa: suomalaisia väitöskirjoja ja muita kotimaisia tutkimuksia käsittelevä Acta Musicologica Fennica sekä käännöskirjallisuutta sisältävä Musiikkitieteen kirjasto.

Etnomusikologian vuosikirja on vuosittain ilmestyvä tieteellinen vertaisarviointikäytäntöä noudattava, verkossa ilmestyvä ja vapaasti luettavissa oleva artikkelikokoelma etnomusikologian ja yleisemminkin kulttuurisensitiivisen musiikintutkimuksen alalta. Musiikin suunta on etnomusikologian eri aspekteja populaarilla tavalla käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Suomen etnomusikologisen seuran julkaisusarjassa julkaistaan vuosittain 1-2 etnomusikologian alaan kuuluvaa kirjaa (monografiaväitöskirjoja, muuta tutkimuskirjallisuutta, oppikirjoja).

Synteesi on poikkitieteellinen taiteen tutkimuksen lehti, jossa ilmestyy myös musiikkia käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita.

Kiinnostavia musiikkitieteen opiskelijalle ovat myös mm. Lähikuva, Kulttuurintutkimus, Naistutkimus ja Avain.

Tritonus ry

Musiikkitieteen opiskelijoiden ainejärjestö Tritonus ry. järjestää monenlaista toimintaa jäsenilleen, mm. illanviettoja, konserttimatkoja ja musiikki-iltamia. Lisäksi Tritonus ajaa opiskelijoiden etuja oppiaineessa ja pyrkii kehittämään yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Tritonus tiedottaa toiminnastaan järjestön omalla sähköpostilistalla (tritonus(at)utu.fi) sekä verkkosivuilla (www.tritonus.fi). Vuoden 2010 hallituksen puheenjohtajana toimi Atte Häkkinen (aahakk(at)utu.fi). Hallituksen tavoittaa sähköpostitse osoitteesta tritonus-hallitus(at)utu.fi. Lisää tietoa Tritonuksesta ja hallituksesta löydät verkosta.

Turun filharmonisen orkesterin konsertit

Opiskelijaliput tämän vuoden sinfoniakonsertteihin maksavat konserttipäivänä ostettuina vain 3 euroa. Lisätietoja esimerkiksi kausikorttien hinnoista löytyy orkesterin kotisivuilta.

Sibelius-museon konsertit

Sibelius-museon keskiviikkosarjan konsertteihin Turun yliopiston musiikkitieteen opiskelijat pääsevät ilmaiseksi ilmoittamalla opiskelupaikkansa lippukassalla.

Konsertit, festivaalit ja kulttuuritapahtumat

Musiikkitieteen opiskelijan tulisi käydä jatkuvasti mahdollisimman paljon kaikenlaisissa konserteissa, festivaaleilla ja kulttuuritapahtumissa sekä ylipäätään kuunnella niin paljon kuin mahdollista elävää musiikkia laidasta laitaan, aina populaarista klassiseen, elokuvamusiikista äänitaiteeseen, kansanmusiikista performanssiin ja äänimaisemasta katusoittoon. Konserttien ja ajankohtaisten musiikkitapahtumien seuraaminen kartuttaa musiikkitieteilijälle ensiarvoisen tärkeää eri musiikin lajien, ohjelmistojen ja kulttuurikäytäntöjen tuntemusta, kasvattaa musiikillista yleissivistystä sekä tutustuttaa musiikkitieteilijää todennäköiseen tulevaisuutensa työkenttään. Opiskelijaliput ovat yleensä hyvin edullisia ja monet tapahtumat ovat ilmaisia.

Sivun alkuun

Musiikkitieteen etusivulle

11.01.2013 15:24 Laura Salmi