Audiovisuaalisen musiikin tutkimus
Audiovisuaalisen musiikin tutkimuksen lähtökohtana on se tosiasia, että musiikki esiintyy kulttuurissamme usein audiovisuaalisessa muodossa. Tämä on totta niin historiallisesti kuin tämän päivän mediayhteiskunnassamme.
Musiikkitieteen oppiaineessa tutkitaan kaikkea audiovisuaalista musiikkia: esimerkiksi musiikkivideoita, elokuvamusiikkia, pelimusiikkia, videotaidetta, oopperaa, teatterimusiikkia, performanssia sekä mitä tahansa esitystaidetta, jossa musiikilla tai äänellä on keskeinen rooli. Audiovisuaalisuus on myös näkökulma, joka voidaan suunnata mihin tahansa musiikki-ilmiöön. Esimerkiksi perinteiset konsertit ovat aina myös audiovisuaalisia tapahtumia ja musiikin kokeminen sinänsä on moniaistista.
Audiovisuaalisen musiikin tutkimus ammentaa kulttuurisen musiikintutkimuksen eri suuntauksista, median ja teknologian tutkimuksesta, sukupuolentutkimuksesta, filosofiasta ja kulttuuriteorioista. Audiovisuaalinen musiikki muodostaa kulttuurissamme keskeisen sosiaalisen teknologian, joka muokkaa kulttuurisia käsityksiä todellisuudestamme, kuten sukupuolesta, seksuaalisuudesta, kansallisuudesta, paikallisuudesta ja muista identiteettiä määrittelevistä tekijöistä. Audiovisuaalisen musiikin tutkimus koskee myös muuta soivaa merkityksenantoa kuin sitä, mikä perinteisesti on mielletty musiikiksi: esimerkiksi elokuvien äänisuunnittelua, äänitaidetta ja ylipäätään äänellisen kulttuurin tutkimusta.