FAQ - Foire aux questions
Tälle sivulle pyrimme keräämään usein esitettyjä kysymyksiä ranskan kielen opiskelusta.
Pyrkiminen ja opiskelun aloittaminen
Opiskelu
Yhteydenotot
Valmistuminen
Pyrkiminen ja opiskelun aloittaminen
Mitkä olisivat suositeltavia aineyhdistelmiä? Mikä minusta tulee isona?
VASTAUS: Opettajiksi haluavien kannattaisi valita sivuaineeksi jokin toinen kieli (englanti, saksa, ruotsi, espanja, italia) sekä kasvatustiede. Ranskan kielestä valmistuneet voivat toimia myös esim. kääntäjän tehtävissä ja erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä. Katso myös vuonna 2003 laadittu työllistymiskartoitus (pdf-tiedosto).
Järjestetäänkö sivuainekoe vain syksyllä?
VASTAUS: Kyllä, sivuainekoe järjestetään vain kerran lukuvuodessa, elokuun lopussa.
Millä kielellä opetetaan?
VASTAUS: Ranskalaiset lehtorit opettavat ranskaksi, suomalaiset opettajat perusopinnoissa pääasiassa suomeksi, aine- ja syventävissä opinnoissa pääasiassa ranskaksi.
************************************
Kuva: Laura Keihäs
Opiskelu
Onko pää- ja sivuaineopiskelijoiden kursseissa eroja?
VASTAUS: Proseminaaria lukuunottamatta pää- ja sivuaineopiskelijat suorittavat kaikki samat kurssit.
Onko pääaineen vaihtaminen helppoa?
VASTAUS: Humanistisen tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa voi anoa sitten, kun sekä nykyisestä pääaineesta että uudeksi pääaineeksi aiotusta sivuaineesta on suoritettu perusopinnot hyvin tiedoin. Pääaineen vaihtoa anotaan tiedekunnan lomakkeella.
Pitääkö vuodessa suorittaa joku tietty määrä opintopisteitä, jotta opinto-oikeus säilyisi?
VASTAUS: Opiskelijoilta ei vaadita mitään tiettyä opintopistemäärää, jotta opinto-oikeus säilyisi.
Mikä on HOPS? Kuinka usein sitä pitää päivittää ja tarkistaa?
VASTAUS: HOPS on henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka avulla suunnitellaan opintoja ja oman tutkinnon sisältöä. Se auttaa myös opintojen edistymisen seurannassa ja ajankäytön suunnittelussa. Opiskelijat kutsutaan HOPS-keskusteluun 1., 2. ja 4. opiskeluvuotena, mutta opiskelijat voivat niin halutessaan ottaa yhteyttä HOPS-neuvojaan useamminkin. 1. ja 2. vuoden opiskelijat käyvät HOPS-keskustelun tohtorikoulutettavan kanssa, 4. vuoden opiskelijat professori Eija Suomela-Salmen tai professori Marjut Johanssonin kanssa.
Tentit
Mikä ero on laitos- ja tiedekuntatenttipäivällä?
VASTAUS: Laitostentti kestää 3 tuntia, tiedekuntatentti 4 tuntia. Laitostenteissä tentitään luentokurssien rästitenttejä sekä perusopintojen kirjatenttejä. Tiedekuntatenteissä suoritetaan aine- ja syventävien opintojen kirjatenttejä sekä tutkinnon kypsyyskokeita.
Mistä tenttikirjoja saa/voi ostaa?
VASTAUS: Turun kirjakaupoista, esim. Turun yliopiston kirjakauppa, Kansallinen kirjakauppa, Akateeminen kirjakauppa. Tenttikirjoja kannattaa kysellä myös yliopiston eri kirjastoista.
Voiko tenttejä uusia ja arvosanoja korottaa rajattomasti?
VASTAUS: Arvosanoja voi tietenkin korottaa, mutta ei kuitenkaan enää sen jälkeen kun jakso on kiinnitetty opintokokonaisuuteen ja kokonaisuudesta on haettu merkintä. Luento-/harjoituskursseista järjestetään kurssin päätteeksi kolme tenttikertaa, jotka opettaja ilmoittaa. Näiden jälkeen kurssin voi tenttiä sitten, kun ko. kurssi järjestetään seuraavan kerran, mikäli opiskelija ei syystä tai toisesta ole osallistunut tai onnistunut tentissä näinä kolmena kertana. Jos opiskelija reputtaa kurssin tentissä kolme kertaa, pitää kurssi suorittaa uudestaan.
Kirjatenttejä voi suorittaa ja niiden arvosanoja korottaa rajattomasti - muistaen, että opiskeluaika on nykyään rajattu viiteen vuoteen. Mikäli kirjatentin vaihtoehtona on luento-/harjoituskurssi eikä opiskelija ole onnistunut kirjatentissä kolmannellakaan kerralla, pitää jakso suorittaa kurssina.
Miten tenttikuori täytetään ja mihin se palautetaan?
VASTAUS: Tenttikuorella ilmoittaudutaan laitos- ja tiedekuntatentteihin, joissa suoritetaan joko kirjatenttejä tai luentokurssien rästitenttejä. Tenttikuori palautetaan 10 päivää ennen tenttiä joko suoraan tentaattorille tai oppiaineen toimistoon. Kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan kuitenkin aina humanistisen tiedekunnan kansliassa. NettiOpsun kautta voi myös ilmoittautua joihinkin tentteihin.
Voiko joitain kursseja suorittaa kirjatenttinä?
VASTAUS: Opinto-oppaassa on jokaisen kurssin kohdalla maininta suoritustavasta. Osa jaksoista on mahdollista suorittaa ainoastaan luento- tai harjoituskurssina, mutta useimmat on mahdollista korvata kirjatentillä tai esseellä. Tenttikirjat löytyvät tenttikirjallisuuslistasta .
Läsnäolo / poissaolo
Ranskan kielen luento keväällä 2007. Kuva: Maija Österlund
Onko luennoilla läsnäolopakko? Mitä "vapaus ja vastuu" ovat käytännössä? Mitkä ovat laitoksen yleiset säännöt esim. myöhästymisten ja poissaolojen suhteen?
VASTAUS: Akateeminen vapaus ei tarkoita sitä, että opiskelija voisi osallistua kursseille vain silloin, kun se sattuu häntä huvittamaan. Kieliä ei voi myöskään opiskella etäopiskeluna. Ranskan kielessä useimmilla kursseilla on 75 % läsnäolopakko, sillä kurssit sisältävät luentojen lisäksi myös erilaisia harjoituksia. Lisätietoja löytyy oppiaineen säännöistä ja eettisestä oppaasta (pdf-tiedosto).
Kokonaisuusmerkinnät
Mikä on opintokokonaisuuden loppumerkintä?
VASTAUS: Opintokokonaisuuksia ovat perus-, aine- ja syventävät opinnot. Niistä haetaan kokonaisuusmerkintä (eli loppumerkintä) sitten, kun kaikki kokonaisuuteen kuuluvat jaksot on suoritettu hyväksytysti eikä opiskelijalla ole enää tarkoitus korottaa opintojaksojen arvosanoja. Kokonaisuusmerkinnän tallentamisen jälkeen kokonaisuuteen kiinnitettyjä yksittäisiä arvosanoja ei voi enää korottaa.
Kokonaisuudet arvostellaan asteikolla 0-5 painotetun keskiarvon mukaan. Voidakseen jatkaa seuraavan kokonaisuuden opintoja opiskelijan pitää saada kokonaisuudesta vähintään arvosana 3. Pääaineopiskelijan pitää lisäksi saada proseminaarista (10 op) vähintään arvosana 3 voidakseen saada aineopintojen kokonaisuudesta arvosanan 3.
Miten kokonaisuusmerkintää haetaan?
VASTAUS: Merkintää haetaan ilmoitustaululta ja nettisivuilta saatavalla lomakkeella (yhdistetty HOPS- ja kokonaisuusmerkintälomake). Lomake palautetaan tai lähetetään toimistoon. Lomakkeita ei palauteta takaisin opiskelijalle, vaan ne arkistoidaan oppiaineessa. Merkintä näkyy opiskelijan opintosuoritusrekisteriotteessa eikä siitä tule opiskelijalle tietoa erikseen. Perus- ja aineopinnoista merkinnän antaa prof. Johansson, syventävistä opinnoista prof. Suomela-Salmi.
Vaihto-opiskelu
Onko vaihtoon helppo päästä? Milloin kannattaisi lähteä vaihtoon?
VASTAUS: Ranskan kielellä on vaihtosopimus 6 eri yliopiston kanssa ja yleensä niistä löytyy paikka kaikille halukkaille. Vaihtoon kannattaisi hakeutua aineopintojen vaiheessa ja mielellään koko lukuvuodeksi (9 tai10 kk).
************************************
Yhteydenotot
Kenen puoleen tulee kääntyä, jos opiskeluissa on ongelmia ja epäselvyyksiä?
VASTAUS: Oppiaineen henkilökunnan puoleen voi aina kääntyä! Jos et pääse vastaanotolle, ota sähköpostilla yhteyttä ja sovi toinen aika. Opettajat neuvovat omiin kursseihinsa liittyvissä asioissa ja assistentilta saa yleisen opintoneuvonnan lisäksi apua myös esim. sivuainevalinnoissa. Toimistosihteerin puoleen voi kääntyä esim. opintosuoritusrekisteriin liittyvissä epäselvyyksissä. Lisäksi neuvoja ja ohjeita saa tiedekunnan opinto-ohjaajalta ja opintopäälliköltä. Opiskelijoiden käytössä on myös opintopsykologi, joka on perehtynyt oppimisen psykologiaan ja opiskelijoiden ohjaamiseen.
VASTAUS: Opetuksesta voi ja kannattaa antaa palautetta jo kurssin aikana ao. opettajalle suoraan tai esim. palautelomakkeella kurssin päätyttyä. Nettisivuillamme on myös palautelomake, jolla voi lähettää palautetta oppiaineeseen joko omalla nimellään tai anonyyminä. Oppiaineen toivomus olisi tietysti saada avointa palautetta mielellään kasvotusten.
************************************
Valmistuminen
Miten kauan opinnot kestävät? Kuinka nopeasti on mahdollista valmistua?
VASTAUS: Kielten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa FM-tutkinto noin 5 vuodessa. Ensin suoritetaan HuK-tutkinto (n. 3 vuotta) ja sitten maisterin tutkinto (n. 2 vuotta). Vaihto-opiskelu ja opettajan pedagogiset opinnot saattavat hieman pidentää opiskeluaikaa.