UUSI TUTKIMUSHANKE TARKASTELEE PORIN PUUVILLAA KULTTUURERINTÖPROSESSINA
Mitä jälkiteollisessa yhteiskunnassa tapahtuu kun tehtaat lakkaavat olemasta tehtaita ja saavat seiniensä suojiin uudenlaiset asukkaat? Tuleeko entisestä tehtaasta mikä tahansa rakennus, kulttuuriperintökohde vai aivan uudenlainen yhteisö? Miten arkipäiväisen ympäristön historialliset merkitykset vaikuttavat muistomerkkien keskellä elettyyn arkeen? Näitä kysymyksiä pohtii juuri käynnistyneessä tutkimusprojektissaan FT, yleisen historian dosentti Anna Sivula.
Sivula tarkastelee Porin Puuvillatehdasta teollisena kulttuuriperintönä ja analysoi tapaustaan kulttuuriperintöprosessina. Tutkimusprojekti tähtää kulttuurituotantoon sovellettavissa olevan humanistisen tiedon tuottamiseen. Tutkimuksen teoreettinen tausta on 2000-luvun alun ranskalaisten teknologiatutkijoiden keskusteluissa vaikuttava uudenlainen tulkinta yhteisöjen aineellisesta välittyneisyydestä.
Erikoistutkija Sivula on kiinnostunut niistä tavoista ja keinoista, joilla menneisyyden jättämät jäljet muuttuvat ja muutetaan historiallisessa ympäristössä toimivan yhteisön resursseiksi ja voimavaroiksi. Tutkijaa kiinnostavat myös ne prosessit, joissa menneisyyden muistomerkit muuttuvat tai tunnistetaan yhteisön toiminnan esteiksi ja rasitteiksi. Tutkimuksen tavoitteena on ensisijaisesti ymmärtää kulttuuriperintöprosessien luonnetta, mutta tavoitteena on myös löytää keinoja edistää historiallisten ympäristöjen yhdistämien yhteisöjen hyvinvointia.
Yhteisöillä ja yksilöillä on omat tapansa elää menneisyyden kanssa. Näitä tapoja kutsutaan historiakulttuuriksi. Sivula kartoittaa Porin Puuvillan kulttuuriperintöprosessia aktiivisuutena, jossa yhdistyvät monet erilaiset tavat käyttää historiaa. Hän yhdistää historiantutkijan kysymykset kulttuuriperinnön tutkimukselle ominaiseen soveltavaan näkökulmaan. Teollisen kulttuuriperinnön ja siihen kytkeytyvän historiakulttuurin tutkimus on Suomessa vasta ottamassa ensi askeliaan, eikä pitkän aikavälin analyysejä suomalaisista teollisen kulttuuriperinnön prosesseista vielä ole tehty. Sivulan hankkeen tutkimustulokset julkaistaan sekä monografiana että artikkeleina.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi kiinteistöjen käyttäjälähtöiseen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Tutkimushanke on käynnistynyt 1.9.2009 ja päättyy 31.8.2010. Projektin ajan Sivula toimii Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella kulttuuriperinnön tutkimuksen erikoistutkijana. Sivula on ollut Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen palveluksessa kahdeksan vuotta, ja hän on tutkimusprojektin ajan virkavapaalla kulttuuriperinnön tutkimuksen lehtorin virasta. Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Renor Oy:n kanssa.
Lisätietoja:
Anna Sivula
Turun yliopisto
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos (Pori)
anna.sivula@utu.fi
p. 040 8649 467