Ohjeita graduntekijöille
Ohjeita kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman graduntekijöille
1 Alkuvaihe
Gradun tekemisen voi aloittaa, kun kandiseminaarityö on tehty. Gradulla on kaksi ohjaajaa. Toinen ohjaaja on yksi koulutusohjelman kolmesta professorista ja toista ohjaajaa gradun tekijä voi ehdottaa itse. Ohjaajaa voi graduprosessin aikana myös vaihtaa. Graduaiheesta sovitaan pääaineen professorin kanssa. Tekijä voi itse ehdottaa aihetta. Graduntekijä osallistuu seminaari-istuntoihin. Seminaarissa esiteltäviin aiheisiin ja lukuihin on syytä tutustua etukäteen. Seminaari on olemassa sitä varten, että gradun tekijää tuetaan ja ohjataan. Seminaarissa kannattaa olla aktiivinen. Se ei ole pakollinen istumapaikka. (Läsnäoloa ei kontrolloida.) Lisätietoja seminaarityöskentelystä löytyy koulutusohjelman kotisivuilta.
Gradu on itsenäinen opinnäyte. Katso opinto-opasta! Pro gradutyön suosituspituus on 100 +/- 20 sivua. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa on mahdollista hyväksyä gradun soveltavaksi osuudeksi jokin sellainen kulttuurituote, jota gradun teoreettisessa osuudessa pohditaan ja jonka tuottamisprosessia teoreettisessa osiossa refleksoidaan asiaan kuuluvalla tavalla. Teoreettinen osio voi tällaisessa opinnäytteessä olla suppeampi kuin sellaisessa gradussa, johon ei sisälly soveltavaa osiota. Soveltavan osuuden tulee olla itsenäinen tuote, esimerkiksi julkaisu, dokumentoitu museonäyttely, suunnitelma tms. Tällaisen opinnäytteen ovat tehneet tai sellaista ovat tekemässä esimerkiksi Pirjo Ihamäki, Siiri Juusti, Samuli Saarinen, Kati Kunnas-Holmström. http://hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/tutkimus/opinnayt/
2 Työskentely
Tekijä tekee, ohjaaja ohjaa ja tarkastaja tarkastaa!
Tekijä sopii ohjaajan kanssa ohjaustapaamisista. Yleensä graduntekijän kannattaa toimittaa ohjaustapaamiseen etukäteen sellaista materiaalia, johon ohjaaja perehtyy ja johon hän perustaa ehdotuksensa. Graduntekijän pitää muistaa, että hän on itse vastuussa tutkimuksen tekemisestä. Ohjaajan kommentteja ei siteerata opinnäytteessä lähteinä, eikä ohjaaja ole pro gradu –työn kielen- tai viitteiden tarkastaja! Ohjaaja ehdottaa työhön parannuksia, neuvoo, kommentoi ja vastaa kysymyksiin. Ohjaaja voi kommentoida muutaman kerran keskeneräisen työn osia, mutta tärkeintä on, että ohjaaja kommentoi suhteellisen valmista käsikirjoitusta kokonaisuutena, ennen kuin työ jätetään tarkastettavaksi. Kommentointia varten tulee ohjaajalle varata kohtuullisesti aikaa. Tekijän ja ohjaajan kannattaa sopia kommentoinnille aikataulu. Kommentoitavaksi jätettyä työtä ei kannata radikaalisti muuttaa ennen kommenttien saamista. Kannattaa välttää turhaa työtä! Jokaisen graduntekijän kannattaa käyttää vertaisohjausta. Opponentti ja kommentaattori ovat hyviä vertaisohjaajia, ja työtä kannattaa luetuttaa myös kavereilla. Laitos tukee vapaamuotoisten graduryhmien perustamista. Kuka tahansa gradun tekijä voi ehdottaa tällaisen vertaisryhmän perustamista. Ryhmä voi toimia vapaasti kokoontuvana lukupiirinä tms. Ohjaajilta kannattaa myös kysellä erilaisia gradupolkuja, intensiiviohjausryhmiä tai muita opinnäytteen tekemistä tukevia mahdollisuuksia.
Gradulla on aina kaksi nimettyä ohjaajaa. Soveltavan osuuden tilaaja ei voi olla opinnäytteen ohjaaja. Muulta opetushenkilökunnalta tekijä voi kysellä joitakin vähäisiä opinnäytteeseensä liittyviä asioita, mutta pääasiassa neuvoja tulee kysyä nimetyiltä ohjaajilta. Tiedonhakuasioissa opiskelijaa opastaa kirjastohenkilökunta. Jokainen opiskelija saa tilata graduaan varten 35 euron edestä kaukolainoja. Viimeistään tässä vaiheessa opiskelijan kannattaa opetella myös kirjastotietokantojen käyttö!
Gradun tekijä voi osallistua myös koulutusohjelman ulkopuolella järjestettyihin, työtä tukeviin ryhmiin ja opetukseen, esimerkiksi muiden yliopistojen järjestämiin graduryhmiin ja tukikursseihin.
3 Gradun valmistuminen
Graduntekijän pääaineen professori myöntää kirjallisesti (esim. sähköpostitse) opinnäytteelle kansitusluvan keskusteltuaan ohjaajien kanssa. Graduja ei varsinaisesti esitarkasteta, mutta on suotavaa, että ohjaajat ovat käyneet läpi lähes valmiin käsikirjoituksen. Tässä vaiheessa opiskelijan kannattaa varata aika myös opintoneuvontaa antavan tohtorikoulutettavan vastaanotolle ja käydä varmistamassa, että kaikki maisterintutkintoon vaadittavat suoritukset on tehty ja asianmukaisesti merkitty opintorekisteriin.
Pro gradu –työn tekijän pääaineen professori ehdottaa työn ohjaajien kanssa keskusteltuaan työlle kahta tarkastajaa, jotka laitoksen johtaja nimittää. Tarkastaja antaa työstä arvosanan ja kirjoittaa arviointilausunnon joko yksin tai yhdessä toisen tarkastajan kanssa. Ohjaajista toinen voi olla työn tarkastaja, molemmat ohjaajat eivät.
Tiedekunnan ohjeiden mukaiset gradujen arviointikriteerit löytyvät opinto-oppaasta.
Arviointilausunnoissa on kerrottava, mikäli työtä on arvioitu sellaisena opinnäytteenä, johon sisältyy soveltava osuus. Gradu arvioidaan soveltavan osuuden sisältävänä opinnäytteenä ainoastaan opiskelijan suostumuksella. Opiskelija voi myös päättää, että soveltavan osuuden sisältävän työn teoreettinen osuus arvioidaan tavanomaisin kriteerein ja soveltava osuus hyväksytään ja arvioidaan tutkintoon kuuluvana erillissuorituksena.
Jos arvioitavaan työhön sisältyy soveltava osuus, toinen tarkastajista arvioi työtä ensisijaisesti tutkimukselliselta kannalta ja toinen ensisijaisesti soveltavan osuuden kannalta. Kumpikin tarkastaja arvioi työn molemmat osuudet. Tarkastajat jättävät erilliset lausunnot, joista ilmenee, missä kontekstissa työn soveltavaa osuutta on arvioitu (taiteellisena tutkimuksena, ympäristöselvityksenä, tutkimuksen popularisointina tms.). Työn tilaaja ei voi toimia tarkastajana.
Opinto-oppaasta löytyy tieto töiden arvostelu- ja oikaisupyyntömenettelyistä sekä tarkastuksen ja oikaisupyyntöön liittyvistä aikatauluista.
Anna Sivula
ansivu(at)utu.fi