Työskentely graduseminaarissa

Anna Sivula ja Jaakko Suominen

  1. Aiheen esittely ja kommentointi
  2. Luvun esittely ja opponointi
  3. Opponentin muistilista

1. Aiheen esittely ja kommentointi

Graduseminaarin tarkoitus on palvella graduntekoa ja parantaa lopputulosta, gradututkielmaa. Opiskelija tuo graduseminaariin kaksi työtä, aiheen esittelypaperin ja luvun käsikirjoituksen. Graduryhmän vetäjät valitsevat opiskelijoiden joukosta kullekin ideapaperille kommentaattorin ja luvulle opponentin. Graduseminaarissa jokainen opiskelija toimii kerran kommentaattorina ja kerran opponenttina. Kommentaattorin ja opponentin tehtävät ovat erittäin tärkeitä palvelutehtäviä. Opponentin ja kommentaattorin tehtävänä on myötävaikuttaa siihen, että tutkielmasta tulee parempi - ja että se valmistuu.

1.1. Ohjeita aiheen esittelijälle

Aiheen esittelytilaisuudessa esittelijä kertoo, mitä on tutkimassa. Yleisön pitäisi esittelystä ymmärtää, miksi juuri tämä teema on merkittävä ja kiinnostava!

Aiheen esittelijä toimittaa kommentaattorille ja seminaarilaisille viimeistään edellisen viikon torstaina maisteriohjelman sähköpostilistan kautta esitystään pohjustavan työpaperin. Pohjapaperissa tulee kertoa työn alustava otsikko, tutkimuskysymys sekä alustava suunnitelma pääkysymyksen jakamisesta alakysymyksiksi. Tutkimuskysymyksen jakaminen alakysymyksiin kannattaa havainnollistaa dispositioluonnoksella.  Pohtia kannattaa myös metodia ja oman tutkimuksensa näkökulmaa. Lisäksi aihe-esittelyn kirjallisessa osassa tulee olla tutkimusaineiston alustava esittely ja siihen on hyvä liittää suppea luettelo mahdollisesta tutkimuskirjallisuudesta. Aiheen esittelijän kannattaa esittelyssään painottaa niitä näkökohtia, joita toivoo seminaarilaisten pohtivan.

Varsinaisen esittelyn voi rakentaa monella tavoin. Aiheen esittelijä voi valottaa keskeistä tutkimusongelmaansa jollain konkreettisella esimerkillä tai keskittyä vaikkapa teoreettisiin ja metodologisiin pohdintoihin.

1.2. Ohjeita kommentaattorille

Luvun esittelijä toimittaa kommentaattorille ja seminaarilaisille viimeistään edellisen viikon torstaina maisteriohjelman sähköpostilistan kautta esitystään pohjustavan työpaperin. Sekä kommentaattori että seminaarilaiset perehtyvät etukäteen esiteltävään aiheeseen. Kommentaattorin tehtävä on tukea ja palvella aiheen esittelijää esittämällä kysymyksiä aiheen esittelijälle ja suuntaamalla aiheesta käytyä keskustelua. Kommentaattori ei ole opponentti vaan seminaarikeskustelun virittäjä ja herättelijä. Kommentaattori toimii keskustelun puheenjohtajana. Aiheen esittelyn kommentoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitteilla olevan tutkimuksen kysymyksenasetteluun, näkökulmaan, aiheen rajaukseen, mahdollisiin aineistoihin ja tutkimustraditioon. Kommentaattori voi halutessaan esitellä vaihtoehtoisia näkökulmia tai sellaista kirjallisuutta, johon perehtyminen olisi aiheen esittelijälle hyödyksi.

Alkuun

2. Luvun esittely ja opponointi

2.1. Esiteltävän luvun vaatimukset

Opiskelija esittelee ainakin yhden työnsä käsittelyluvuista (vähintään noin 20 sivua tekstiä). Esiteltävä luku on yleensä sellainen, jossa tekijä käyttää ja analysoi varsinaista tutkimusaineistoaan. Jos opiskelija esittelee pelkästään gradunsa taustalukua tai johdantoa, se ei saa olla ainoa gradusta kirjoitettu osa. Hänellä täytyy olla jo käsitystä ja kokemusta työskentelystä varsinaisen tutkimusaineiston kanssa. Luvun tekstin lisäksi esiteltävässä paperissa ovat mukana koko työn otsikko, alustava dispositio, päätutkimuskysymys (ja alatutkimuskysymykset, erityisesti käsiteltävän luvun tutkimuskysymys) sekä koko työn lähdeluettelo, jotta seminaari-istuntoon osallistuvat voivat arvioida lukua koko työn kannalta, työn osana.

2.2. Työskentely seminaari-istunnossa

Työskentely voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: kuvun esittelijä kertoo ensin lyhyesti tutkimustyön lähtökohdista, kokonaisuudesta, tutkimuskysymyksistä sekä mahdollisesti graduprosessin ongelmista ja onnistumisista. Erittäin olennaista on, että luvun esittelijä kertoo, missä vaiheessa hän on gradunteossaan ja mikä on esiteltävän luvun rooli ja tarkoitus suhteessa hänen gradutyöhönsä. Keskeistä myös on, että luvun esittelijä kertoo, mihin hän erityisesti haluaa keskustelussa kiinnitettävän huomiota: millaista apua hän haluaa työnsä eteenpäinviemiseksi. Keskustelu voi liittyä esimerkiksi siihen, onko tekijä käyttänyt työssä tarpeeksi lähdeaineistoa, onko hän onnistunut käymään dialogia tutkimuskirjallisuuden kanssa jne.

Tämän jälkeen opponentti avaa keskustelun liitteenä opponentin muistilistan aihepiireistä  (käsittelyjärjestystä voi jonkin verran vaihdella), jotka ovat samankaltaisia kuin proseminaaritöiden käsittelyssä. Käsittely kuitenkin eroaa proseminaarityön käsittelystä siinä, että lukua käsitellään sekä itsenäisenä esityksenä yksityiskohtaisesti että gradutyön osana.

Seminaari-istunnossa keskustellaan aluksi siis työn yleisistä lähtökohdista ja tuloksista,  syvennytään otsikointiin, dispositioon ja pääkysymykseen, mutta siirrytään sitten tehokkaasti varsinaisen luvun käsittelyyn alaluvuittain ja sivuittain.  Kaikki läsnäolijat ovat tutustuneet työhön ja he osallistuvat aktiivisesti keskusteluun.

Alkuun

3. Opponentin muistilista 

  1. Aihe ja aiheen rajaus
  2. Lähdeluettelo
    1. aineiston valinta, primaari- ja sekundaarilähteet
    2. lähdeluettelon tekninen toteutus
  3. Kielenkäyttö ja esitystapa
  4. Otsikko
    1. muotoilu
    2. rajaus
    3. vastaavuus
  5. Dispositio
    1. dispositiotyyppi
    2. dispositio ja sisältö
    3. jako lukuihin ja alalukuihin
  6. Johdanto
    1. kysymyksenasettelu tai hypoteesi
    2. lähteiden esittely
    3. muut johdannon piirteet
  7. Käsittely pääluvuittain
    1. Käsittelyn johdonmukainen eteneminen
    2. Asiasisältö ja argumentaatio
    3. Lähdeviitteet
      1. sisällön oikeellisuuden ja kattavuuden tarkistaminen
      2. teknisen merkinnän tarkistaminen
      3. lähdeviitteiden sijainti, tarpeellisuus, määrä
  8. Kokonaisarviointi

Alkuun

19.03.2012 08:50 Jaakko Suominen