Pohjanlahden rantatie - Ratsupolusta rannikon matkailutieksi
Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki (toim.): Pohjanlahden rantatie - Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15. Turun yliopisto, Pori 2009. 222 sivua. ISBN 978-951-29-3950-3. Verkkojulkaisun ISBN 978-951-29-3993-0.
Pohjanlahtea on kiertänyt tieyhteys jo keskiajalla. Suomessa tietä on kutsuttu Rantatieksi tai Postitieksi, Ruotsissa Norrstigeniksi. Kivisellä tiellä ovat liikkuneet ylimykset, postitalonpojat, sotajoukot ja sankarimatkailijat. Valtatie 8:n valmistuttua vanha rantatie on säilynyt monin paikoin sivutienä.
Keskiaikaisperäisiä valtakunnallisia matkailuteitä ovat meillä Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Pohjanlahden rantatie on näitä karumpi ja merellisempi. Vanhin osuus kulkee Vanhan Rauman maailmanperintökohteen, Ulvilan ja Korsholman kautta. Rannikkokaupunkien välillä tie poikkeaa vanhoissa kylissä, kartanoissa ja ruukeissa.
Rantatien varrelta löytyy purjelaivakauden satama- ja telakkapaikkoja. Tietä vanhempia ovat esihistorialliset muinaisjäänteet, tunnetuimpana Sammallahdenmäen pronssikautinen maailmanperintökohde Raumalla. Länsirannikolla sijaitsevat myös Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohde, Perämeren kansallispuisto ja Selkämeren tuleva kansallispuisto. Tieltä pääsee meren saartamille majakka- ja linnoitussaarille, hyljeluodoille ja dyynirannoille.
Turun yliopisto on käynnistänyt hankkeen Pohjanlahden rantatien saamiseksi valtakunnalliseksi matkailutieksi. Kirja esittelee rantatien vaiheet ja kulun Satakunnassa sekä sen tulevia matkailukäyttöjä. Näitä ovat merellinen kulttuuri- ja luontomatkailu, hyvinvointimatkailu sekä uutta teknologiaa hyödyntävät matkailupalvelut.
Julkaisu on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/46931