Opinnäytetyöt
TURUN YLIOPISTO
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
Näkymätön kulttuuriperintö näkyväksi. Luvian luotojen elämä muisteltuna 1900- ja 2000-luvuilla.
Pro gradu, 120 sivua, 4 li liitesivua.
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Kulttuuriperinnön tutkimus 2009.
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia ja analysoida luvialaista kalastajakulttuuria sekä sen muutosta 1900-luvulta nykyhetkeen. Keskeistä tutkimuksessa on, miten kalastajakulttuuri Luvialla on muuttunut saaristolaisten muistitiedossa ja miten he sitä muistelevat. Erityisenä tarkastelun kohteena on ihmisen ja luonnon välinen suhde. Työni perustuu Luvian kalastusmuseon selvityshankkeeseen, mikä toteutettiin keväästä 2006 maaliskuuhun 2007. Toimin hankkeessa projektisihteerinä. Pro gradu-tutkimuksessani käytän selvityshanketta varten kerättyä haastatteluaineistoa muun aineiston ohella. Tutkimukseni olen jakanut eri aikasarjoihin, jotta luvialaisen kalastajakulttuurin muutos olisi helpommin havaittavissa.
Lähtökohtana tutkimuksessa ovat olleet muistelijoiden yksilölliset kokemukset ja muistot, joiden pohjalta on analysoitu yksilöllisen muistin rinnastettavuutta yhteisesti jaettuihin käsityksiin. Haastateltaessa luvialaisia kalastajayhteisön jäseniä, onkin havaittu yksilöllisen muistin usein jollain tavalla kietoutuneen kollektiiviseen muistiin.
Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa on ekonostalgia. Nostalgia on kaipuuta menneisyyteen. Se voi olla myös tyytymättömyyttä nykytilanteeseen, joka koetaan vaikeasti jäsennettäväksi. Voidaankin kysyä, onko nostalgia kaipuuta siihen menneisyyteen, jolloin ihmisellä oli läheisempi yhteys luontoon. Tutkimusta varten olen ottanut käyttöön termin ekonostalgia. Termillä tarkoitan tässä tutkimuksessa menneisyyden kaipuuta ihmisen ja luonnon väliseen yhteyteen. Tämän avulla pyrin läpi tutkimuksen analysoimaan, tuntevatko kalastajayhteisön jäsenet nostalgiaa omaan menneeseen luontosuhteeseensa.
Kalastajakulttuurilla tarkoitan tässä tutkimuksessa kaikkea sitä, mikä tapahtuu tai on tapahtunut muistelijan ympärillä ja jossa hän on itse osallisena. Muistelijalla on siis mahdollisuus kokea kulttuuri. En ymmärrä enkä pyrikään ymmärtämään luvialaista kulttuuria kokonaisvaltaisesti, vaan keskityn kulttuurin kokemiseen. Valitsemieni käsitteiden ohella tutkimuksessani on tärkeää se, mitä kalastajayhteisön jäsenet haluavat kertoa ja muistella. Kalastajakulttuuri on ennen kaikkea jatkuvaa vuoropuhelua menneisyyden ja nykyisyyden välillä.
Asiasanat:
Luvia, luotolaisuus, kalastajakulttuuri, muistitieto, ekonostalgia, yksilöllinen muisti, kollektiivinen muisti