Fennougristiikka Turun yliopistossa
Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin v. 1920 valtakunnallisen varainkeräyksen jälkeen, johon osallistui 22 040 lahjoittajaa. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat v. 1922. Aluksi yliopisto koostui vain kahdesta tiedekunnasta, humanistisesta ja matemaattis–luonnontieteellisestä, ja kahdeksasta oppituolista. Ensimmäisten kahdeksan professuurin joukossa oli luonnollisesti suomen ja sen sukukielten professuuri.
V. 1962 suomen ja sen sukukielten professuuri jaettiin kahtia: suomen kieleen ja suomalais-ugrilaiseen kielentutkimukseen. Viron ja muiden itämerensuomalaisten kielten opetus jäi suomen kielen yhteyteen, kun taas fennougristiikan alaksi tulivat kaukaisemmat uralilaiset kielet.
Ensimmäiseksi suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professoriksi Turun yliopistoon tuli Matti Liimola, joka astui virkaansa v. 1964 ja hoiti sitä vuoteen 1970. Ennen hänen nimitystään virkaa hoiti kahden vuoden ajan Paavo Ravila. Liimola oli ugrilaisten kielten, erityisesti mansin eli vogulin äänne- ja muotohistorian sekä etymologian tutkija.
Liimolan jälkeen v. 1971 fennougristiikan professoriksi tuli Alho Alhoniemi, marin ja mordvan tutkija. Alhoniemi on ns. turkulaisen fennistiikan koulukunnan eli syntaksin ja nykykielen tutkimuksen edustaja, joka väitteli tohtoriksi marin kielen tulosijoista. Hän toi syntaksin ja kielen synkronian tutkimuksen myös fennougristiikkaan. Alhoniemi on tutkimuksissaan analysoinut marin ja mordvan paikallissijasysteemiä funktionaaliselta kannalta. Hänen laatimansa marin kielen kielioppi ilmestyi v. 1985 suomeksi ja saksaksi v. 1993.
Fennougristiikan kolmihenkinen henkilökunta (professori, assistentti, unkarin lehtori) laajeni tilapäisesti v. 1979, kun Eeva Kangasmaa-Minn nimitettiin fennougristiikan ja yleisen kielitieteen henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi. Hänen tutkimusalojaan ovat mm. marin kieli, jonka genetiivin funktioista hän kirjoitti väitöskirjansa, sekä syntaksi, derivaatio ja aspektin kategoria suomalais-ugrilaisissa kielissä. Kangasmaa-Minn jäi eläkkeelle v. 1986.
Alhoniemen jäätyä eläkkeelle professorin virkaan valittiin v. 1997 Sirkka Saarinen, joka on tutkinut maria, mordvaa ja udmurttia, etenkin niiden sanastoa ja lauseoppia.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen laitokselle perustettiin v. 1960 unkarin kielen lehtoraatti. Lehtoraatti sisältyi Suomen ja Unkarin väliseen kulttuurivaihtosopimukseen, eli vieraileva lehtori vaihtui joka neljäs vuosi. Unkarin kielen taito on fennougristille välttämätön, ja unkarin opiskelu alkaakin jo perusopinnoissa ja jatkuu syventäviin opintoihin saakka. Koska kiinnostusta unkariin esiintyy myös laitoksemme ulkopuolella, 1986 unkarin kielen opetus organisoitiin erilliseksi Unkarin kielen ja kulttuurin oppiaineeksi, joka on avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Aluksi unkarin kielessä ja kulttuurissa oli mahdollista suorittaa vain perusopinnot, mutta vuodesta 2001 alkaen opetusta on laajennettu myös aineopintoihin; tämän johdosta suurin osa kursseista voidaan järjestää vain joka toinen vuosi. Käytännössä kaikki unkarin kielen opiskelijat täydentävät opintojaan Unkarissa eripituisilla stipendeillä. V. 2009 lehtorin tehtävä vakinaistettiin ja siihen valittiin Judit Varga.
Kun Turun yliopisto v. 1974 muuttui yksityisestä valtiolliseksi, läheisiä oppiaineita yhdistettiin isommiksi laitoksiksi. Silloin perustettiin myös suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, johon kuuluivat suomen kielen lisäksi suomalais-ugrilainen kielentutkimus, fonetiikka, yleinen kielitiede ja logopedia sekä ei-täysmittaiset oppiaineet Unkarin kieli ja kulttuuri, Viron kieli ja kulttuuri ja Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille sekä viittomakieli. Vuodesta 2010 alkaen suomalais-ugrilainen kielentutkimus on osa uuden Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitosta. Suomen kielen ja fennougristiikan oppiaineet yhdistettiin yhdeksi suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineeksi v. 2011: ympyrä on sulkeutunut.
Etäsukukielen opetus on hoidettu syntyperäisten marilaisten, mordvalaisten, udmurttilaisten ja komilaisten harjoittelijoiden tai tuntiopettajien avulla.
Suomessa on vain kaksi suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppituolia, Helsingissä ja Turussa. Vaikka kummassakin yliopistossa harjoitetaan fennougristiikkaa sen koko laajuudessa, Helsingissä tutkimuksen painopiste on Siperiassa puhuttavissa obinugrilaisissa ja samojedikielissä. Turussa on puolestaan keskitytty volgalaisiin ja permiläisiin kieliin, siis Euroopan puolella puhuttaviin suomalais-ugrilaisiin kieliin, jotka ovat rakenteellisesti lähempänä suomea.
Oppiaineen yhteyteen perustettiin v. 1993 Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö. Sen tutkijoina työskentelevät dos. Jorma Luutonen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Turun yliopistoon v. 2012 siirretty fil.lis. Arto Moisio. Ks. tarkemmin Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö.