Oppiaineen luonne
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine harjoittaa suomen sukukielten vertailevaa tutkimusta ja lukeutuu siten keskeisiin kansallisiin tieteisiin. Toisaalta Turun yliopiston fennougristiikan suuntautuminen erityisesti Volgan-Kaman alueen kielten tutkimukseen antaa sille aluetutkimuksen piirteitä. Historiallisesti vertaileva ja alueellinen näkökulma olivat nähtävissä jo fennougristiikan syntyvaiheissa 1800-luvulla: tutkijat pyrkivät kuvaamaan suomen kielen sukulaisuussuhteet, mutta toisaalta haluttiin myös selvittää samalla alueella puhuttujen kielten vaikutusta toisiinsa.
Päämäärät
Yleinen päämäärä.
Oppiaineen ja sen yhteydessä toimivan Volgan alueen kielten tutkimusyksikön yhteinen päämäärä on tarjota korkeatasoista ja innostavaa yleisen fennougristiikan ja yksittäisten sukukielten opetusta sekä olla Suomen tärkein ja maailmanlaajuisestikin keskeisin Volgan-Kaman alueen kielten vertailevaa tutkimusta harjoittavista instituutioista.
Opetus.
Oppiaine kouluttaa tutkijoita ja opettajia, jotka hallitsevat perinteisen historiallis-vertailevan fennougristiikan metodit ja joilla on erityisasiantuntemusta Volgan-Kaman alueen kielten alalta. Opetuksessa ollaan kiinteässä yhteydessä suomen kielen oppiaineeseen ja tarjotaan opiskelijoille lähisukukieliä laajemmalle ulottuva historiallinen kehys.
Tutkimus.
Oppiaine pitää yllä ja kehittää yleistä uralilaisten kielten historiallis-vertailevaa tutkimusta, joka on fennougristiikan perinteinen ydinalue. Oppiaineen yhteydessä toimiva Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö edistää yksittäisten suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta siten, että painopiste on Volgan-Kaman alueen kielissä (mari, mordva ja udmurtti). Yksikkö kehittää myös Volgan-Kaman seudun tutkimusta alueellisesta näkökulmasta (areal studies) lähtien, mikä tuo tutkimuskohteiksi myös alueen turkkilaiskielet (tšuvassi, tataari ja baškiiri) ja venäjän kielen vaikutuksen vähemmistökieliin.
Keinot päämäärien saavuttamiseksi
Opetus.
Opiskelijoille tarjotaan tasapainoisesti sekä teoreettis-historiallinen näkökulma sukukieliin että mahdollisuus opiskella näitä kieliä käytännössä syntyperäisten opettajien johdolla. Historiallisen näkökulman opetuksessa lähtökohtana on oppimista motivoiva vertailu yhtäältä äidinkieleen ja toisaalta unkariin, jota kaikki fennougristit opiskelevat käytännön kielitaito tähtäimessään. Lisäksi opiskelijat tutustutetaan etäsukukieliä puhuvien kansojen kulttuuriin ja vähemmistökielten asemaan liittyvään problematiikkaan. Syntyperäisten etäsukukielten opettajien lisäksi kansainvälisyyttä tuovat Euroopan yliopistoista saapuvat vierailevat luennoitsijat, ja oppiaineen omat opettajat myös antavat ajoittain opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Omia opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon, ja oppiaine ottaa lukukausittain vastaan useita jatko-opiskelijoita Volgan-Kaman alueen yliopistoista. Suomalais-ugrilainen kielentutkimus on myös mukana ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatussa Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa.
Tutkimus.
Oppiaineen yhteydessä toimii Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö, jonka työssä on tieteellisen tutkimuksen lisäksi keskeisellä sijalla tutkimuksen infrastruktuurin pitkäjänteinen kehittäminen. Tämä tarkoittaa elektronisten tutkimusmateriaalien ja niihin liittyvien tietokoneohjelmien tuottamista sekä Volgan-Kaman alueen yliopistoihin suuntautuvan tutkimusyhteistyön kehittämistä. Oppiaine pyrkii mahdollisimman hyvin hyödyntämään sen synergiaedun, johon tieteellinen vaihto luo edellytykset. Suomalais-ugrilainen kielentutkimus ottaa vastaan vieraikseen Volgan-Kaman alueen yliopistojen tutkijoita, joiden kanssa pyritään synnyttämään yhteistyöprojekteja. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen henkilökuntaan kuuluu parin vuoden välein vaihtuva etäsukukansaa edustava harjoittelija, joka paitsi opettaa äidinkieltään, myös toimii avustajana tutkimusprojekteissa.