Jatko-opiskelijaksi hakeutuminen
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine kuuluu Kieli- ja käännöstieteiden laitokseen, jolla on yhteinen Utulingin tohtoriohjelma. Utulingin sivuilla kerrotaan, miten haetaan jatko-opiskelijaksi ja mitkä ovat jatkotutkintovaatimukset.
Jatko-opiskelijaksi hakeudutaan maisterin tutkinnon valmistumisen jälkeen. Pro gradu -tutkielman ohjaaja voi kannustaa opiskelijaa jatko-opintojen pariin, tai opiskelija voi itse ottaa yhteyttä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen jatko-opinnoista vastaavaan professori Sirkka Saariseen, jonka kanssa on keskusteltava omasta tutkimusaiheesta, opintosuunnitelmasta ja ohjausjärjestelyistä ennen opinto-oikeuden hakemista humanistiselta tiedekunnalta.
Jokaiselle jatko-opiskelijalle on järjestetään ohjaaja. Yleensä oppiaineen professori toimii jatkotutkintovaiheessakin opiskelijan ohjaajana. Ohjaavan professorin kanssa neuvotellaan myös aiheen tarkennuksesta ja alustavasta tutkimussuunnitelmasta. Jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla pääohjaaja, jonka lisäksi ohjaajia voi olla muitakin lähinnä jatko-opiskelijan tutkimusaiheen mukaan.
Opiskelijan on laadittava opintosuunnitelma, johon kuuluvat tutkimussuunnitelma sekä selvitys siitä, miten aikoo suorittaa jatko-opintoihin kuuluvat 60 opintopistettä. Tarkemmin niiden sisällöstä sovitaan ohjaajan kanssa. Yhdessä professorin kanssa selvitetään, mitkä suoritukset ja kurssit voisi sisällyttää opintoihin. Esimerkiksi tieteelliset julkaisut ja kongressiesitelmät voidaan hyväksyä osaksi 60 opintopisteen opintoja. Jatko-opinnot koostetaan niin, että ne tukevat tutkimusta ja monipuolistavat oman erikoisalan tuntemusta.
Jatko-opiskelijaksi haluavan on anottava tiedekunnalta jatko-opintojen suoritusoikeutta. Tätä oikeutta anotaan esittämällä opintosuunnitelma tiedekunnalle hyväksyttäväksi. Jatko-opiskelijoille tarkoitetut, kaikkia tiedekunnan jatko-opiskelijoita koskevat ohjeet saa humanistisesta tiedekunnasta. Haku-ohjeet ja tietoa jatko-opiskelijoiden valinnasta löytää humanistisen tiedekunnan uudesta jatkotutkinto-oppaasta.
Ilmoittautuminen tapahtuu opiskelijapalveluissa sen jälkeen, kun päätös jatko-opinto-oikeudesta on saatu tiedekunnalta. Oikeuden saatuaan opiskelijan on syytä ilmoittaa yhteystietonsa suomen kielen toimistosihteerille.
Opintojen järjestäminen ja ohjaus
Ohjaajan ja jatko-opiskelijan yhteistyö rakentuu varsin yksilöllisesti. Ohjaaja toimii etenkin väitöskirjatyön alkuvaiheessa keskeisenä linkkinä tiedeyhteisöön. Jatko-opiskelijan ja ohjaajan yhteisissä tapaamisissa pohditaan, eteneekö jatko-opintojen harjoittaminen ja tutkimustyö suunnitelmien mukaisesti. Opiskelija saa ohjausta ja tukea tutkimustyön kaikissa vaiheissa ja jatkokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tavallista on, että jatko-opiskelija antaa tekstejään ohjaajan luettavaksi ja saa tältä palautetta.
Jatko-opiskelijat voivat käytännössä olla kokopäiväisiä tai sivutoimisia tutkijoita. Jatko-opiskelijat voivat työskennellä oppiaineessa palkattuna henkilökuntana, apurahatutkijoina tai yliopiston ulkopuolella. Jatko-opiskelijat voivat osallistua oppiaineen tutkimushankkeisiin ja projekteihin.
Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen sekä Åbo Akademin suomen kielen jatko-opiskelijoilla on yhteinen tutkijaseminaari, joka kuuluu kaikkien suomen kielen jatko-opiskelijoiden jatkotutkintoon. Tutkijaseminaari pidetään kerran kuukaudessa yhteisesti sovitun ohjelman mukaisesti. Tutkijaseminaarista ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse seminaarin osanottajille. Myös jatko-opiskelijoiden ohjaajat ja muut kiinnostuneet oppiaineiden tutkijat osallistuvat seminaari-istuntoihin. Tutkijaseminaari tarjoaa jatko-opiskelijoille mahdollisuuden esitellä tutkimustaan ja keskustella siitä yhteisesti. Kaikki seminaarilaiset esiintyvät seminaarissa ainakin kahdesti: ensin tutkimuksen aloitusvaiheessa ja myöhemmin väitöskirjatyön jo edettyä pidemmälle. Esiin voi nostaa myös yksittäisiä ongelmakohtia.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen jatko-opiskelijat osallistuvat myös Turun yliopiston kieliaineiden tutkijakoulun toimintaan. Tutkijakoulun tarkoituksena on tarjota kieliaineiden jatko-opiskelijoille tieteellistä koulutusta ja ohjausta. Tutkijakoulun toiminta koostuu eri teemoja käsittelevistä seminaareista ja vuosittain järjestettävästä kesäkoulusta.
Erilaiset tieteelliset kongressit ja jatkokoulutustapahtumat antavat jatko-opiskelijoille mahdollisuuden saada palautetta ja tehdä tutkimustaan tutuksi. Oppiaineen tutkijat, jatko-opiskelijat ja ohjaajat tekevät yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla.