Suomi toisena kielenä -tutkimus Turun yliopistossa
Sen jälkeen kun Suomeen on muuttanut yhä enemmän ulkomaalaisia, on myös suomi toisena kielenä -tutkimus alkanut viritä; tosin tätä ennen erityisesti Åbo Akademissa on tehty suomi toisena kotimaisena kielenä -tutkimusta. Suomen eri yliopistoissa vuoteen 2005 mennessä on tehty vasta neljä alan väitöskirjaa, joista järjestyksessä toinen on tehty Turussa. Kirsti Siitosen väitöskirja Agenttia etsimässä. U-verbijohdokset edistyneen suomenoppijan ongelmana. (Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 63. Turun yliopisto.) ilmestyi vuonna 1999.
Pro gradu -tutkielmia suomi toisena kielenä -alalta on alettu tehdä Turun yliopistossa 1990-luvulla. Ensimmäisten joukossa olivat seuraavat: Minna Numminen-Jalavan tutkielma Suomi toisena kielenä: persoonan ilmaiseminen thaimaalaisen spontaanioppijan välikielessä vuodelta 1994 ja Maarit Obradovizcin tutkielma Suomi toisena kielenä: finiittiverbin funktiossa esiintyvät ilmaukset viiden somalin suomen kielessä vuodelta 1996.
Eräitä muita alan pro gradu -tutkielmia ovat esimerkiksi Elina Närvän Suomi toisena kielenä: sanaston oppiminen eri opetusmenetelmien avulla vuodelta 2002 ja Sari Pennasen Suomi toisena kielenä: opiskelijoiden imperfektin oppimisprosessi vuodelta 2005.
Suomi toisena kielenä -alaa lähellä ovat myös suomalaisten siirtolaisten suomen kielen tutkimus ja kaksikielisyystutkimukset ja myös osaltaan kontrastiiviset tutkimukset. Siirtolaisten suomea on tutkinut esimerkiksi Riia Hirviniemi pro gradu -työssään Sademetsässä, saremehtästä, saremessähän: havaintoja kolmen alenevan sukupolven australiansuomen puhujan kielestä vuodelta 2000.
Ei-äidinkielisen suomen osaajan näkökulma suomi toisena kielenä -tutkimukseen on erittäin tervetullut. Tällaisesta tutkimuksesta osoituksena on suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja -sarjassa vuonna 2002 ilmestynyt nide Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. (Toim. Maija Järvenpää ja Kirsti Siitonen.) Teoksen kirjoittajat ovat Suomen kieli ja kulttuuri -opintokokonaisuuden aineopintoja vuosituhannen vaihteessa opiskelleita.