Tutkija, jatko-opiskelija
Mona Mannevuo, FM
Väitöskirjan työotsikko: Suomalainen yliopisto ja akateeminen vapaus 2000-luvulla
Valmistuin filosofian maisteriksi tammikuussa 2009 kulttuurihistorian oppiaineesta pitkänä sivuaineenani naistutkimus. Pro gradu -työni (Nomadinen etiikka ja "elämä" World Press Photo 2006 -valokuvanäyttelyssä) käsitteli katastrofiestetiikkaa, tutkijan paikantumista ja länsimaista suhdetta elämään. Tutkimuksessani ehdotin länsimaisen käsityksen "elämästä" perustuvan jatkuvalle katastrofin hallinnalle, jolloin erilaisista kriiseistä muodostuu kapitalistisen ja narsistisen länsimaisen subjektin elinehtoja. Työni teoreettisina lähtökohtina toimivat feministinen postkoloniaalinen teoria sekä Gilles Deleuzen, Rosi Braidottin ja Brian Massumin kapitalismikriittiset kirjoitukset.
Jatko-opintoni aloitin heti maisteriksi valmistumiseni jälkeen. Sain kuitenkin maaliskuussa 2009 tyttäreni Hertan, joten tutkimussuunnitelmaani tein lastenhoidon lomassa. Tästä huolimatta sain melko nopeasti korkeakoulupolitiikkaa käsittelevälle väitöstutkimukselleni rahoituksen Jenny ja Antti Wihurin rahastolta, joten päätoimisen tutkimuksen teon aloitin jo tammikuussa 2010 – samaan aikaan kun uusi yliopistolaki astui voimaan. Ajoitus oli minulle mitä sopivin, sillä väitöskirjassani tarkastelen uuden yliopistolain aiheuttaman keskustelun innostamana suomalaista yliopistoa ja akateemista työtä 2000-luvulla. Kiinnostavan korkeakoulupoliittisesta keskustelusta tekee sen ristiriitaisuus: yhtäältä suomalainen yliopisto on koko kansakunnan ylpeys ja hyvinvointiprojektin huipentuma. Toisaalta yliopisto saa säännöllistä kritiikkiä huonona työnantajana sekä kehnosti johdettuna ja takapajuisena instituutiona, joka tuottaa muuttuvalle työelämälle hyödyttömiä "putkimaistereita".
Tutkimuksessani lähestyn korkeakoulupoliittista keskustelua feministisen tieteenkritiikin näkökulmasta. Suhtaudun kriittisesti sekä niin sanottuun yliopistokapitalismiin että siihen, mitä etuoikeuksia akateemisen vapauden nimissä voi 2000-luvulla vaatia. Lisäksi historiallistan keskustelua autonomiasta ja kysyn kuinka se käsitteenä liittyy luokkaan ja sukupuoleen. Pohdin myös sitä, minkälaista teoriaa työtä tekevästä subjektista nimenomaan akateemiseen työhön voi soveltaa. Tavoitteenani on tarkastella rahan, tutkimuksen ja vallan sekä subjektin ja instituution välisiä kytköksiä erityisesti humanistisen tutkimuksen näkökulmasta. Tässä yhteydessä pohdin myös kysymyksiä immateriaalioikeuksista ja tiedon yhteisöllisestä luonteesta sekä tietotyöläisyyden johtamisesta.
Tutkijan työni ohella toimin sukupuolentutkimuksen perusopintojen sivutoimisena tuntiopettajana. Tässä yhteydessä olen opettanut feminististä tieteenkritiikkiä (P3) sekä naistutkimuksen klassikkoja (P5). Tammikuusta 2011 alkaen työskentelen vuoden mittaisessa naistutkimuksen valtakunnallisen tohtorikoulun tohtorikoulutettavan työsuhteessa. Kaudellani keskityn erityisesti tietotyöläisyyden, projektiyhteiskunnan sekä luokan ja sukupuolen problematiikkaan. Vapaa-ajallani remontoin avopuolisoni kanssa puutaloasuntoa, kiertelen kirpputoreja ja haaveilen loma-asunnosta Italiassa.
Julkaisut