Sukupuolentutkimuksen työelämärelevanssi
Useat akateemiset opinalat, kuten sukupuolentutkimus, eivät valmista opiskelijoita tiettyyn yksittäiseen työtehtävään. Nais- ja sukupuolentutkimusta opiskelleiden työelämään sijoittumista tutkittaessa kuitenkin havaittiin, että sukupuolentutkimusta opiskelleet ovat sijoittuneet työelämään hyvin (Åberg 2008). Suurin osa työelämään sijoittuneista on työskennellyt jo opiskeluaikanaan jossakin oman alansa tehtävissä, ja valtaosa myös työllistynyt töihin, jotka vastaavat koulutusta hyvin. Opiskeluaikaisella toiminnalla näyttää siis olevan merkitystä työllistymisessä.
Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma pätevöittää erityisesti valtion, kunnan, yritysten, median, koulutusalojen ja kulttuuri- sekä taidejärjestöjen tehtäviin, joissa edellytetään kykyä eritellä sukupuolieron vaikutuksia ja merkitystä. Ohjelma tarjoaa ammatillisia valmiuksia työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvotyöhön. Maisteriohjelman taitoja tarvitaan yhä enemmän myös erilaisissa kansalaisjärjestöissä. Taiteen, kulttuurin ja viestinnän eri aloilla on kysyntää kriittisestä asiantuntemuksesta, jota maisteriohjelmassa opiskelu tuottaa. Millä tahansa alalla toimivan on hyödyllistä ymmärtää sukupuolen merkitys yhteiskunnassa ja kulttuurissa.
Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto, HILMA, teetti 2009 naistutkimuksen opiskelijoiden valtakunnallisen työelämäselvityksen. Raportti on luettavissa HILMAn sivuilta:
http://www.hilmaverkosto.fi/tyoelamaan
Aluminitoiminta
Sukupuolentutkimuksen oppiaine (ent. naistutkimus) järjesti 22.4.2009 ensimmäisen alumni-illan, jossa naistutkimuksen opiskelijoilla oli mahdollisuus tavata työelämässä olevia entisiä naistutkimuksen opiskelijoita. Tilaisuudessa kolme Turun yliopiston naistutkimuksen alumnia kertoivat naistutkimuksen opintojen suhteesta työelämään.
Sukupuolentutkimuksen alumnit:
- tiedottaja Katariina Kantola, Sub
- toimittaja Niina Pitkänen, Satakunnan Kansa
- tutkija Anna Moring, Helsingin yliopisto