Säännellyt vapaudet taiteessa ja kulttuurissa 1960-luvulta lähtien - RegLib
'RegLib' on Suomen Akatemian vuosina 2009–2012 rahoittama projekti, jota johtaa naistutkimuksen professori Marianne Liljeström. Monitieteisen projektin kahdeksan tutkijaa selvittelevät vapauden ja sääntelyn välistä monimuotoista suhdetta taiteen ja kulttuurin tuottamisessa. Kiinnostuksen kohteita ovat niin taiteilijan vapaus, taiteen "itsensä" vapaus kuin vapaus taideteoksen teemana tai representaationakin. Yhteisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä vapauden käsitteestä, ja siksi "vapaus" ja "emansipaatio" pyritään paikallistamaan uudelleen.
Projekti kytkeytyy taiteiden tutkimuksen laitoksen laatuyksikkökaudella käynnistettyihin muihin hankkeisiin. Näistä tärkein on elokuussa 2009 toteutettu kansainvälinen 1st Rethinking Art Studies (REARS) Regulated Liberties. Negoating freedom in art, culture and media -konferenssi. Projektin piirissä toimii kahdeksan tutkijaa ja varttuneista tieteenharjoittajista koostuva ohjausryhmä. Molemmissa ryhmissä on edustettuna kaikki laitoksen kuusi oppiainetta.
Pidempi tutkimuskuvaus taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän sivuilla
Projektin tutkijat
FM Virpi Alanen (yleinen kirjallisuustiede)
tekee väitöskirjaa työotsikolla "Socio-political criticism in late 1990's British in-yer-face drama. Mark Ravenhill's Some Explicit Polaroids and Sarah Kane's 4.48 Psychosis."
FM Mikko Carlson (kotimainen kirjallisuus)
tutkii väitöskirjassaan (homo)seksuaalisen identiteetin ja sosiaalisen tilan välistä yhteyttä Christer Kihlmanin romaanituotannossa 1970- ja 1980-luvulla. Miten teoksissa erilaiset tilat muovaavat esitystä seksuaalisuudesta?
FM Marko Gylén (taidehistoria)
aloittaa (väiteltyään) nykytaidetta tarkastelevan ja jälkifenomenologista filosofiaa soveltavan tutkimuksen, jossa paneudutaan vapauteen mahdollisuutena ja jokaisessa hetkessä ammottavana eettisenä haasteena.
FL Kaisa Ilmonen (yleinen kirjallisuustiede)
tekee väitöskirjaa työotsikolla "Caribbean Journeys. Intersections of Female Identity in the Novels of Michelle Cliff." Ristiinluennassa ovat etnisyys, seksuaalisuus, sukupuoli ja luokka.
FM Lotta Kähkönen (yleinen kirjallisuustiede)
aloittaa (väiteltyään) tutkimuksen, joka käsittelee Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa II maailmansodan jälkeen julkaistuja fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä elämäkertoja naisista, jotka ovat esiintyneet miehinä.
FT, dosentti Antti-Ville Kärjä (musiikkitiede)
tarkastelee taiteen sensuuria Suomessa Neuvostoliiton purkautumisen jälkeen. Kuinka sensuuri määrittyy nyt, kun yksi ulkopoliittisesti säätelevä tekijä on poistunut? Aineistoon kuuluu mm. tekstejä Helsingin Sanomien sähköisestä arkistosta.
FT Milla Peltonen (kotimainen kirjallisuus)
tutkii, ulottuiko 1960-luvun "vapautuminen" realistiseen romaaniin. Käsittelyssä ovat realistisen todellisuudenkuvauksen muutokset ja säätely 60-luvun – ja sen jälkeisessäkin – Suomessa esim. kirjasotien ja Hannu Salaman tuotannon kautta.
FM Tommi Römpötti (mediatutkimus)
tekee väitöskirjaa työotsikolla "Nuori tiellä suomalaisessa elokuvassa 1950-luvulta 2000-luvulle." Tutkimus tarkastelee Lasisydämestä (1959) Game Overiin (2005) nuorta kulkijaa tien, auton, liikkeen, vapauden ja yhteiskunnallisen sääntelyn spektaakkelina.