Suomen Akatemialta rahoitus prof. Kirsi Vainio-Korhosen arkistoinstituutioita käsittelevälle tutkimushankkeelle
Suomen Akatemian on päättänyt rahoittaa professori Kirsi Vainio-Korhosen johtaman tutkimushankkeen "Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa - suomalaiset arkistoinstituutiot vallan verkostoina ja muistin paikkoina" (2011–2015). Hankkeeseen tulee viisi väitöskirjatutkijaa, kaksi post doc -tutkijaa ja yksi vanhempi tutkija. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (dosentti Ulla-Maija Peltonen) sekä Svenska Litteratursällskapet i Finland (arkistonjohtaja Mikael Korhonen).
Tutkimushankkeen intressit liittyvät historian ja kulttuuriperinnön ja niihin liittyvän vallankäytön ja henkilöverkostojen suhteisiin. Keskeisiä käsitteitä ovat 1) vallan verkostot ja 2) muistin paikat.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kansallisten arkistoinsituutioiden kompleksisesta todellisuudesta ja selittää arkistoihin liittyviä kulttuurisia ilmiöitä. Tavoitteena on tutkia arkistoalan toimijoita ja heidän valintojaan 1800-luvulta nykypäivään. Tuon tavoitteen voi kiteyttää seuraaviin kysymyksiin:
- kenen historia on ollut ja on säilyttämisen arvoista?
- miten ja millä perustein pysyvästi säilytettävät aineistot on valittu ja valitaan?
- kenen aineistot tai ilmiöt on sivuutettu tai unohdettu tai sivuutetaan ja unohdetaan?
- miten aineistot ovat tutkijoiden tavoitettavissa?
Yleensä ajatellaan, että kansalliset arkistot koostuvat ensikädessä ja ainoastaan neutraaleista historiallisista asiakirjoista. Näin ei kuitenkaan ole ja siksi tutkijoiden tulisi etsiä vastausta siihen, miksi ja miten arkistot ovat syntyneet ja miten niitä käytetään. Tähän yhteyteen tulisi liittää pohdinnat ideologioista ja vallasta. Mielenkiintoista on etenkin arkiston historian, tutkijoiden aineistontarpeen ja valtion historian välinen suhde. Tässä kontekstissa uusi arkistotieteellinen tutkimus haluaa kyseenalaistaa arkistoinstituutioiden näennäisen neutraalin aseman.
Samalla tavalla 1990-luvulla virinnyt keskustelu kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksistä edellyttää tutkimustietoa menneisyyden tulkitsemisen edellytyksistä. Yhteiskunnalliset muutokset, migraatio sekä globalisaatio ja kansainvälistyminen edellyttävät myös kansallisten arkistoinstituutioiden perusteiden arviointia.
Arkistoteoreetikko T. R. Schellenbergin 1950-luvulla esittämät pohdinnat arkistojen perustamisen syistä ja niihin liittyvästä vallankäytöstä ovat yhä ajankohtaisia. Arkistojen perustamisen viralliset ja käytännön syyt pohjautuvat viranomaisten asiakirjojen tarpeeseen ja hallinnon tehostamiseen. Kulttuuriset syyt puolestaan painottavat asiakirjojen kansallista ja historiallista arvoa. Nämä arvot ovat kuitenkin erilaisia eri aikoina, ja tässä kontekstissa vallankäyttäjinä ovat olleet ja ovat edelleen arkistojen työntekijät. Erityisessä portinvartijanroolissa ovat olleet kansalliset arkistot ja näiden arkistojen johtajat. Viime kädessä he ovat päättäneet, kenen historia on ollut säilyttämisen arvoista. Lisäksi on syytä pohtia, miten arkistojen menneinä vuosikymmeninä tekemät ratkaisut, arkistoaineistojen keruu, indeksointi, kuvailu ja luettelointi, ohjaavat tämän päivän tutkimusta.