Suomen historian julkaisuja
Sarjan tarkoitus:
Turun yliopiston Suomen historian julkaisuja - sarjassa julkaistaan pääsääntöisesti Suomen historiaan liittyvää uutta tutkimusta sekä kotimaisilla kielillä että mahdollisesti englanninkielisenä. Julkaisut voivat olla monografioita, artikkelikokoelmia tai akateemisia oppikirjoja, mutta yhteistä niille on, että ne kaikki täyttävät tieteelliset kriteerit.
Julkaisusarjalla on toimituskunta, jonka tehtävänä on toimia julkaisujen varsinaisten toimittajien tukena ja hankkia julkaisuille vertaisarvioijat. Sarjalla on jatkuva call for papers- tyylinen avoin foorumi, johon voi ehdottaa sarjassa julkaistavia teoksia. Call for papers- käytännöstä ilmoitetaan sekä valtakunnallisessa historia-verkossa että julkaisusarjan kotisivuilla, jotka ovat tekeillä.
Sarjalla on omat kirjoitusohjeet ja viittausjärjestelmä. Yliopiston strategiset painopistealueet, mm. keskiajan ja uuden ajan alun sekä kulttuuristen vuorovaikutusprosessien tutkimus ovat vahvasti läsnä sarjan imagossa. Julkaisusarja kohdistuu näiden tutkimuksellisten teemojen ja uusien metodisten kysymysten esittelyyn. Lisäksi sarjassa julkaistaan arkistotieteellistä tutkimusta ja oppimateriaalia Turun yliopistossa annettavan akateemisen arkistoalan koulutukseen.
Toimituskuntaan kuuluvat:
FT tutkijatohtori Suvianna Seppälä , TY Suomen historia (puheenjohtaja)
Dosentti Kirsi Salonen, Tenure-track professori, TY
FT tutkija Johanna Ilmakunnas, Helsingin yliopisto (University of Northampton)
FM tohtorikoulutettava Reima Välimäki , TY kulttuurihistoria
FM assistentti, Tiina Lintunen, TY poliittinen historia
FM assistentti, Pekka Tolonen , TY Uskontotiede
FM tutkija Jarkko Keskinen, TY Suomen historia
FM tutkija Suvi Rytty, TY Suomen historia
Yhteystiedot:
Suvianna Seppälä
suvsep@utu.fi
Kirjoja voi tilata Turun yliopiston verkkokaupasta tai ostaa käteisellä historia-aineiden toimistosta (Historicum 1. krs)
Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Arjen ilmiöitä sota-aikana
Evakkomatkalla
Frans Fredrik Björnin aatemaailma
Fundera tar längsta tiden, sa skräddarn, då han sydde byxor
Haluathan tulla todelliseksi naiseksi?
Helmi Arneberg-Pentti Lotta Svärdin rakentajana 1920-29
Horjutettu tasapaino ja kadotettu harmonia. Maaseutuyhteisö, ympäristö ja muutos
Kesytetty kilpailu. Yhteistyö ja kartellisoituminen Suomen puuvillateollisuudessa 1900-1939
Laitilan Valkojärven kuivattamisen ympäristöhistoriaa
Sotilaita ilman vihollisia. Suomalaiset valvontajoukot ja niiden voimankäyttö
Vertaileva tutkimus kauppahuoneiden siirtymisestä teollisuuteen 1800-luvun jälkipuoliskolla
Verotushistoriaa 2
Ympäristöhistorian monet kasvot
Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Arjen ilmiöitä sota-aikana
Jarkko Keskinen, Suvianna Seppälä ja Kari Teräs (toim.)
Sotahistoria on aina kiinnostanut sekä tutkijoita että suurta lukevaa yleisöä. Perinteinen sotatapahtumien historia on 2000-luvun kuluessa saanut itselleen haastajan uudesta sotahistoriasta. Uusi sotahistoria on merkinnyt moniäänisyyden lisääntymistä ennen kaikkea toisen maailmansodan tutkimuksessa. Samalla tutkimuskentälle on ilmestynyt kokonaan uusia näkökulmia sodan yksilöllisestä kokemisesta taistojen tuoksinassa ja linjojen takana. Sotahistorian piirin on noussut aihealueita, joiden avoin käsittely ei aikaisemmin ole ollut joko suotavaa tai sopivaa. Sankaruuden ja urotekojen ohella tutkijoiden katse on kiinnittynyt sodan raadollisuuden eri ilmiöihin, joiden selittämättä jättäminen jättäisi sodasta muodostetun kuvan vajavaiseksi ja silotelluksi.
Teos tarjoaa kahdeksan uutta näkökulmaa sota-ajan arkeen koti- ja sotarintamilla. Sen keskiössä on, miten ihmiset kokivat sodan ja koettivat selviytyä jokapäiväisestä arjesta sodan varjosta huolimatta. Kirjan artikkelit käsittelevät sukupuoliroolien rakentumista sotakirjeenvaihdon näkökulmasta, tanssikieltoa, polttoaineiden säännöstelystä seurannutta puukaasuttimien yleistymistä autoliikenteessä, virallisten taistelukuvaajien ja miehistön itsensä ottamien valokuvien tarjoamaa kuvaa sodasta, lottien komennustöitä kotirintamalla, vankien ja pakolaisten kohtelua sekä sotien seurauksena syntyneen asuntopulan ratkaisuyrityksiä.
Suomen historian julkaisuja 2. Turku 2012. ISBN 978-951-29-4983-0. Hinta 18 euroa.
Evakkomatkalla. Karjalaisten kokemuksia ensimmäiseltä evakkomatkalta (Loppuunmyyty)
Liisa Ahokas
Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu hyvästelemään kotinsa ja kotiseutunsa, kun arki muuttuu matkalla oloksi ja kaikki ympärillä uudeksi ja oudoksi? Entä millaista on palata takaisin kerran menetettyyn kotiin?
Evakkomatkalla-kirja kertoo karjalaisista evakoista, heidän ensimmäisestä evakkomatkastaan ja sen mukanaan tuomista tunteista, kokemuksista ja muistoista. FM Liisa Ahokkaan ansiokkaaseen tutkimukseen perustuvassa teoksessa tarkastellaan ensimmäistä evakkomatkaa hyvin laajana kokonaisuutena lähdön aavisteluista matkalla olon kautta aina kotiinpaluuseen saakka. Aineistona tutkimuksessa on käytetty 1950-luvun alussa kerättyä muistitietoa.
Keskiössä ovat aiemmassa tutkimuksessa sivurooliin jääneet tavalliset karjalaiset ja heidän kokemuksensa sodan keskellä. Mukana kulkevat myös laajemmat tapahtumat: sodan vaiheet, viranomaisten toimet sekä evakuoinnin käytännön järjestelyt. Kirja tuo evakkomatkan ja sillä olleet ihmiset lähelle lukijaa sekä antaa selkeän yleiskäsityksen karjalaisten ensimmäisestä, talvisodan aiheuttamasta, evakkomatkasta.
Suomen historian julkaisuja 1. Turku 2009. ISBN 978-951-29-4139-1. Hinta 15 euroa.
Frans Fredrik Björnin aatemaailma
Pia Mattila-Lonka
Minkälainen ihminen oli Frans Fredrik Björni - mies, jota kutsuttiin aikanaan Yläneen karhuksi ja jonka sanottiin 1900-luvun alkuvuosina olleen Suomen suurin talonpoikainen maanomistaja. Mitä hän ajatteli maataloudesta, naisista, raittiusseuroista, sosialisteista, uskonnosta tai yläneläisistä?
Minkälaista oli elämä Uudenkartanon kauniin tornitalon suojissa ja entä miksi kirkkoherra ja kartanonherra ajautuivat riitoihin keskenään?
Näihin kysymyksiin ja moniin muihinkin vastaa Pia Mattila-Longan pro gradu -tutkielma "Frans Fredrik Björnin aatemaailma".
Mentaliteettihistorian näkökulmasta tehty tutkielma selvittää vuonna 1850 Eurassa syntyneen ja 1930 Yläneellä kuolleen Björnin aatemaailmaa. Samalla tarkastellaan hänen aatemaailmansa heijastumista Yläneen kunnan vaiheisiin. Tuona aikana Björni omisti kaksi Yläneen suurinta kartanoa ja vaikutti aktiivisesti sekä kotikuntansa että koko Varsinais-Suomen asioihin.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 41. Turku 1996. ISBN-951-29-0849-2. Hinta 10 euroa.
Fundera tar längsta tiden, sa skräddarn, då han sydde byxor
Ulla Heino ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.)
Yrkeshantverket och skråna var en del av Europas historia allt från medelitiden till medlet av 1800-talet. Författarna till denna bok kartlägger detta nästan tusenåriga fenomen ur ett nordiskt perspektiv. I boken behandlas hantverket i sydvästra Finland - Åbo stad, Satakunda och Loimijokiområdet - samt allmänna verksamhetbetingelser för skråna i Sverige. Som specialfrågor lyfts fram källkritiska problem vid forskning av lanthantverket, hur yrket gick i arv samt hantverkarhustrurs livscyklar. Tidsmässigt omspänner artiklarna från medeltiden till slutet av 1800-talet.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 42. Turku 1997. ISBN-951-29-0944-8. Hinta 10 euroa.
Haluathan tulla todelliseksi naiseksi? (Loppuunmyyty)
Tiina Männistö
Mitä on sukupuoli? Entä naisruumis? Millaisia muutoksia nämä kaksi ovat kokeneet Suomessa vajaan sadan vuoden kuluessa? Tämä tutkimus tarkastelee sukupuolta ruumiin historian näkökulmasta. Aineistona ovat nuorille naisille suunnatut elämäntapaoppaat. Niiden neuvojen kautta kurkistetaan naiseksi varttuvien tyttöjen elämän suuriin kysymyksiin.
Selville saadaan muun muassa, miten kuukautisiin suhtauduttiin vuosisadan vaihteen Suomessa, miten ahkeran ja kunnollisen tytön sopi pukeutua sota-aikana sekä miten uusi seksuaalinen vapautuminen näkyi populaarikulttuurissa kasvavan teinitytön elämässä.
Tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia ja yllättäviä. Sääty-yhteiskunnasta nuoreksi valtioksi ja kansainvälistyväksi hyvinvointiyhteiskunnaksi muuttuvassa Suomessa sukupuolijärjestelmä koki monia muutoksia. Muutosten takaa paljastuu silti sitkeän jatkuvuuden linjoja.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 63. Turku 2003. ISBN-951-29-2605-9. Hinta 15 euroa.
Helmi Arneberg-Pentti Lotta Svärdin rakentajana 1920-29 (Loppuunmyyty)
Annika Latva-Äijö
Annika Latva-Äijön pro gradu -tutkielma tuo lottahistoriaan uuden hahmon. Fanni Luukkosen ja Hilja Riipisen rinnalle nousee Helmi Arneberg-Pentti, joka toimi kahdesti Lotta Svärdin puheenjohtajana. Helmi Arneberg-Pentti johti järjestöä vuosina 1921-22 ja 1925-29. 1920-luku oli lottajärjestölle muotoutumisen aikaa. Vuosikymmenen kuluessa pienistä paikallisesti toimivista yksiköistä kasvoi valtakunnallinen organisaatio. Tässä kehityksessä Helmi Arneberg-Pentin rooli oli keskeinen.
Kuka oli siis Helmi Arneberg-Pentti? Millainen hän oli ihmisenä ja lottajärjestön johtajana? Mikä oli hänen panoksensa Lotta-Svärdin rakentamisessa? Tähän vastaa Annika Latva-Äijön tutkimus. Se piirtää vaikuttavan kuvan unohdetusta lottajohtajasta, jonka historia jätti Fanni Luukkosen varjoon.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 47. Turku 1998. ISBN-951-29-1323-2. Hinta 10 euroa.
Horjutettu tasapaino ja kadotettu harmonia. Maaseutuyhteisö, ympäristö ja muutos
Kimmo Jalonen (toim.)
"Horjutettu tasapaino ja kadotettu harmonia - maaseutuyhteisö, ympäristö ja muutos" on toinen Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen maaseutuyhteisön ja ympäristöhistorian tutkimusryhmän julkaisema artikkelikokoelma. Ensimmäinen teos "Myrkyn kylvöä vai puhdasta luontoa - maaseutu, ympäristö ja historia" ilmestyi kesällä 1999.
Nimensä mukaisesti kirjan punaisena lankana on muutos, siihen suhtautuminen sekä sopeutuminen eri aikoina. Ajallisesti ja aihepiireiltään artikkelit tarjoavat lukijalle edustavan otoksen suomalaisen yhteisö- ja ympäristöhistoriallisen tutkimuksen kirjosta. Osa artikkeleista on painottunut ympäristöhistoriallisesti, niissä tarkastellaan ihmisen luonto- ja ympäristösuhteiden muutoksia yleisemmällä tasolla. Toinen osa artikkeleista painottuu yhteisöhistoriallisesti - kirjoituksen kohteeksi nousee esimerkiksi kyläyhteisön sopeutuminen 1690-luvun nälkävuosiin. Kolmannen ryhmän muodostavat muun muassa margariinisotaa tai kasvinsuojeluaineiden markkinointia suomalaisille viljelijöille käsittelevät artikkelit. Kaikki artikkelit sivuavat kirjoittajiensa pro gradu -töiden ja väitöskirjojen tutkimustuloksia tai -ongelmia.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 57. Turku 2000. ISBN-951-29-1783-1. Hinta 10 euroa.
Kesytetty kilpailu. Yhteistyö ja kartellisoituminen Suomen puuvillateollisuudessa 1900-1939
Mika Kallioinen
Suomen teollisuus kartellisoitui lähes kokonaan 1900-luvun alussa. Yritysten välinen organisoitu yhteistyö muutti lyhyessä ajassa talouden rakenteita ennen kokemattomalla tavalla. Myös liiketoiminnan kulttuuri mullistui, kun vanhat kilpailijat totuttelivat istumaan saman pöydän ääressä ja sopimaan yritystoiminnan ehdoista. Kartellin perustaminen ei ollut yksinkertaista, eivätkä varhaiset kartellit olleet erityisen vakaita rakennelmia. Tämä kirja analysoi Suomen kuuden puuvillatehtaan yhteistyötä, joka lukuisten konfliktien ja vaiheiden kautta päätyi tiiviin ja organisoidun kartellin perustamiseen 1930-luvulla. Miten kilpailijat onnistuivat voittamaan yhteistyön esteenä olleen keskinäisen epäluottamuksen?
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 65. Turku 2006. ISBN 951-29-3030-7. Hinta 15 euroa.
Laitilan Valkojärven kuivattamisen ympäristöhistoriaa
Manne Pärkö
Manne Pärkön "Laitilan Valkojärven kuivattamisen ympäristöhistoriaa" kertoo, miten järvenlasku sopii kuvaamaan ihmisen ja luonnon suhdetta. Valkojärven kuivatus liitetään Suomelle tyypilliseen järvenlaskuilmiöön ja ihmisen pyrkimykseen päästä luonnon herraksi. Käsittelyssä yhdistyvät ihmisten tarpeet, toiminta, käsitykset ja mielikuvat luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Valkojärven kuivatus oli pitkään olennainen osa paikkakunnan elämää, jolloin ihmisten ajatuksilla oli aikaa syntyä, kypsyä ja muuttua. Tutkielman tavoitteena on valaista, miten laitilalaiset suhtautuivat pitäjässä keskeisen järven kuivattamiseen, eli kertoa ihmisten tarpeista ja toiveista suhteessa ympäröivään luontoon.
Ympäristöhistorian näkökulmasta tehty tutkielma vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi hankkeeseen ryhdyttiin? Palkitsiko työ tekijänsä, vai koettiinko pettymyksen ja epäonnistumisen hetkiä? Miten koettiin maiseman muuttuminen? Millainen asema annettiin ympäristölle ylipäänsä?
Järvenlaskut ovat osa maatalouden tuottamaa ja ihmisten toimesta suoritettua ympäristömuutosta. "Laitilan Valkojärven kuivattamisen historiasta" selviää, miksi ihminen on menetellyt tietyllä tavalla, mitä hän katsonut voivansa tehdä ja mitä hänen toimistaan on seurannut.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 45. Turku 1998. ISBN-951-29-1293-7. Hinta 10 euroa.
Sotilaita ilman vihollisia. Suomalaiset valvontajoukot ja niiden voimankäyttö
Jani Suominen
Suomella on merkittävä osuus rauhanturvaamisen historiassa. Yksittäiset suomalaiset naiset ja miehet ovat lähteneet Suomesta rauhanturvatehtäviin jo yli 36.000 kertaa, kohteina ovat olleet Egypti, Kypros, Golan, Libanon, Namibia ja entisen Jugoslavian alue. Lisäksi suomalaisia sotilastarkkailijoita on toiminut eri puolilla maailmaa.
Rauhanturvajoukkojen voimankäyttö eli aseellisten tai aseettomien voimakeinojen käyttö jotain osapuolta vastaan on yksi rauhanturvaamisen vaikeimmista kysymyksistä. Jani Suomisen pro gradu -tutkielma "Sotilaita ilman vihollisia - suomalaiset valvontajoukot ja niiden voimankäyttö" selvittää, miten voimakeinojen käytöstä annetut määräykset, voimatoimien soveltaminen käytäntöön ja valvontajoukkojen valmiudet voiman käyttämiseen ovat kehittyneet suomalaisen rauhanturvahistorian alkupäivistä 1950-luvulta nykypäivään.
Tutkielma pohjautuu ensisijaisesti valvontajoukkojen toimittamiin tilannekatsauksiin ja toimintakertomuksiin sekä entisten valvontajoukkojen komentajien haastatteluihin. Voimankäyttöön liittyvien kysymysten ymmärtämisen helpottamiseksi teoksessa käydään lisäksi läpi kaikkien suomalaisten valvontajoukkojen toimialueiden päätapahtumat.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 46. Turku 1998. ISBN-951-29-1321-6. Hinta 10 euroa.
Vertaileva tutkimus kauppahuoneiden siirtymisestä teollisuuteen 1800-luvun jälkipuoliskolla
Mika Kallioinen
Suomen talouden rakenne mullistui perinpohjaisesti 1800-luvun jälkipuolella, kun tehdastuotanto syrjäytti ikiaikiset käsityön ja vaihdannan muodot. Muutoksen kärjessä kulkivat vanhastaan kauppaan ja merenkulkuun keskittyneet kauppahuoneet, jotka siirsivät pääomiaan tehtaisiin. Kauppahuoneet rakentuivat tällä tavoin sillaksi agraarisen ja teollistuvan Suomen välillä. Tässä kirjassa tarkastellaan vertailevasti seitsemän keskeisen kauppahuoneen läpikäymää strategista muodonmuutosta. Millaisia olivat ne valinnat, joiden avulla kauppahuoneet onnistuivat tässä vaikeassa ja riskejä sisältäneessä toimialan vaihdoksessa?
Turun yliopisto, Suomen historia. Turku 2004. ISBN-951-29-2575-3. Hinta 10 euroa.
Verotushistoriaa 2
Jussi T. Lappalainen (toim.)
Kansikuvat edustavat suomalaisen verotuksen kahta ääripäätä. Koukku, jolla mies ylemmässä kuvassa kyntää, tuli keskiajalla myös yhdeksi veroyksiköksi, ja 1500-luvun talonpoika saattoi verona tekemissään päivätöissä joutua kruununkartanossa myös kyntämään. Alemman kuvan punaiset kentät taas kertovat, miten kärkkäästi meidän aikamme verottaja tulee osille, kun kansalainen ostaa uuden auton.
Verotushistoriaa 2 lähtee vielä koukkuakin varhemmista ongelmista: miten Suomeen muualta kulkeutui ajatus, että vapaa mies yleensä oli velvollinen maksamaan veroja - vai oliko se jo kotoinen keksintö? Kokoomateoksen kaksi ensimmäistä artikkelia käsittelevät tätä perusteellisesti maallisen ja kirkollisen verotuksen osalta.
Keskiajan verotusta koskeva artikkeli osoittaa, miten joustavasti verotus jo tuolloin sopeutui yhteiskunnan talouteen ja kuinka varovainen on oltava kuvattaessa edes yhden maakunnan keskiaikaisia vero-oloja vain yhden ajankohdan ja yhden lähteen tiedoilla. Myös Vaasa-kauden Suomen päivätöistä kirjoittava tutkija tähdentää monipuolisuutta, joustavuutta ja yhden veronmaksutavan korvattavuutta toisella.
Entä millaisilla veroilla ja millä parseleilla eli veroesineillä isonvihan ajan venäläiset miehittäjät rasittivat suomalaisia? Oliko venäläinen verokarhu omaa ankarampi vai lievempi?
Valmisteverot ovat Suomen itsenäisyyden aikana tuottaneet valtiolle noin 10-20% verotuloista. Mihin kaikkeen tuotantoon kekseliäs verottaja kulloinkin on silmänsä iskenyt, ja mihin muihin tavoitteisiin kuin tuloihin silloin on pyritty? Ja lopulta teoksessa tullaan tieliikenteen verotukseen. Senkin tullista käyttömaksuun ulottuva historia on ehtinyt olla vaiheikas ja monilla eri tavoin perusteltu.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 58. Turku 2000. ISBN-951-29-1858-7. Hinta 5 euroa.
Ympäristöhistorian monet kasvot
Toim. Anna Saukkonen
Maaseutuyhteisön ja ympäristöhistorian tutkimusryhmän kolmannessa artikkelikokoelmassa tarkastellaan erilaisten uutuuksien tuloa maaseudun elämän menon ja ympäristönkäytön muuttujina. Kirjan aikajänne ulottuu esihistoriasta nykypäivään. Artikkeleissa käsitellään ympäristön asemaa suomalaisessa historiantutkimuksessa, keskiaikaisen pienyhteisön muutoksia, autiotilojen asuttamista isonvihan jälkeen, metsäopetuksen käynnistymistä, öljykasvien ja luomuviljelyn tuloa Suomen pelloille, ympäristön vaikutusta keskiaikaiseen veronmaksuun, Kuhmon uudisasukkaille 1920- ja 1930-luvulla tarjottuja asumusten ihannemallien ja karun todellisuuden ristiriitaa sekä yleensä maaseudun modernisoitumista.
Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 62. Turku 2002. ISBN 951-29-2327-0. Hinta 10 euroa.