Pro gradut
Mesikämmen, Jari:Luonnonjäältä areenoille, intohimosta leipäpuuksi - Ammattilaisuus suomalaisessa jääkiekkokulttuurissa ja kiekkoväen kertomuksissa.
Pro gradu -tutkielma, 133 sivua, 5 liitesivua.
Suomen historia, 2002.
Koko 1900-luvun urheilukulttuuria leimasi laaja murros. Leikki, hauskanpito ja jalon idealistinen kilvoittelu muuttui varsinkin huippu-urheilun osalta isojen koneistojen pyörittämäksi viihdeteollisuudeksi ja vakavaksi työksi. Pelaamisesta ja kilpailemisesta tuli huippu-urheilijoille täyspäiväinen elinkeino. Ammattilaisurheilun läpimurto urheilukulttuurissa on ollut kokonaisvaltainen. Jääkiekko ei maailmanlaajuisesti ole erityisen suosittu urheilumuoto, mutta Suomessa se nousi 1900-luvulla pienten piirien harrastuksesta valtakunnan seuratuimpien lajien joukkoon. Jääkiekkoilu on toiminut suomalaisessa urheilukulttuurissa monella tapaa edelläkävijänä, myös ammattilaisuuden suhteen.
Tämän tutkielman tarkoitus on yksittäisen lajin kehittymistä tarkastelemalla peilata laajemmin koko suomalaisen urheilukulttuurin murrosta sekä ammattilaisurheilun laajaa "kenttää", sen yhteiskunnallisia yms. merkityksiä. Tutkielma käsittelee sitä, mitkä keskeiset tekijät ja ilmiöt ovat edesauttaneet, mahdollistaneet tai toimineet ehtoina suoma-laisen jääkiekkokulttuurin ammattilaistumiskehitykselle. Makrotason muutosten ohella tutkin sitä, miten kiekkokulttuurin keskeiset toimijat - pelaajat, valmentajat ja urheilu-johtajat yms. - ovat muutoksen kokeneet, ja minkälaista kertomusta he siitä tuottavat. Tutkielma pyrkii yhdistämään nämä kaksi tasoa toisiaan täydentäväksi dialogiksi, ja luomaan näin yhtenäisen kokonaiskuvan kotimaisen huippujääkiekkoilun kehityksestä.
Tutkielman keskeisenä lähdeaineistona on käytetty eri aikoina ja eri paikkakunnilla toimineiden suomalaisten jääkiekkovaikuttajien henkilöhaastatteluja. Haastattelujen kvalitatiivisen analyysin tukena aineistona on käytetty kotimaista jääkiekkolehdistöä, sanomalehtiä ja jääkiekkokirjallisuutta. Haastattelujen sekä mediassa ja kirjallisuudessa esitettyjen kiekkoväen puheenvuorojen pohjalta olen luonut kokonaiskuvaa kiekkokulttuurin puhetapojen ja yleisten tulkintojen muuttumisesta, ja toisaalta jonkinasteisesta pysyvyydestä.
Tutkimustyön alussa asetetun hypoteesin mukaisesti suomalaisen huippukiekkoilun historian voi jaotella kolmeen toisistaan erottuvaan ajanjaksoon: amatööriyden, puoliammattilaisuuden ja täysammattilaisuuden aikakauteen. Niitä ei pysty rajaamaan täysin tarkasti, mutta ajanjaksojen välille voi hahmottaa murroskausia, joiden myötä kotimaisen huippukiekkoilun kuva on selvästi muuttunut. Ammattilaistumisen näkökulmasta keskeisiä tekijöitä lajikulttuurin muutokselle ovat olleet olosuhteiden kehittyminen (tekojääradat, jäähallit), lajin kaupallistuminen, sen näkyvyyden ja suosion kasvu (yleisömäärät, harrastajamäärät) sekä ammattilaisuuteen kohdistuneiden asenteiden muutos. Vaikka jääkiekkoilun ammattilaistuminen on pintapuolisesti tarkastellen varsin tuore ja nopeasti syntynyt ilmiö Suomessa, voidaan ammattilaistuminen nähdä myös pitkänä, tasaisena prosessina, jonka juuret ovat vuosikymmenten takana.
Asiasanat: Jääkiekko, urheilukulttuuri, urheiluhistoria, ammattilaisurheilu, ammatillistuminen.