Pro gradut
Kulmala, Nina:Kiehkuroita kerrakseen. Nykyaikaisen kampaamoalan synty Suomessa 1920- ja 1930- luvuilla..
Pro gradu -tutkielma, 101 sivua, 10 liitesivua.
Suomen historia, 2006.
Tutkielmani aiheena on nykyaikaisen kampaamoalan synty Suomessa ja ajallisesti tutkimus sijoittuu 1920- ja 1930-luvuille. Tarkastelen kampaamoalan syntyvaiheita muodin muuttumisen, kosmetiikan kehityksen ja kampaamoalan tuoteuutuuksien kautta. Pääasiallisena lähteenä olen käyttänyt työssäni Kähertäjä-lehteä. Lehti toimi vuonna 1917 perustetun Suomen Kähertäjä- ja parturimestarien keskusliiton äänenkannattajana.
Kampaamopalveluja oli saatavissa Suomessa jo 1800-luvun lopulta lähtien, mutta suurimmissa kaupungeissa sijanneissa kampaamoliikkeissä ei vielä tuolloin saanut nykyaikaisiin kampaamoihin verrattavaa palvelua. 1900-luvun alussa yhteiskunnassa tapahtui monitasoista murrosta muun muassa naisten työssäkäynnin, palveluiden ja muodin suhteen. Myös kosmeettinen kemia kehittyi voimakkaasti viime vuosisadan alussa ja kampaamoalalle keksittiin uusia tuotteita kuten permanenttiaineet ja kestovärit. Tutkimushypoteesin mukaan nämä kaikki tekijät vaikuttivat osaltaan nykyisen kaltaisen kampaamoalan syntyyn. Naisten muodissa tapahtui 1920-luvulla radikaaleja muutoksia niin vaatteiden kuin hiustenkin suhteen. Vuosikymmenen muotivillitys oli leikkotukka, jota suosivat varsinkin nuoret kaupunkilaisnaiset.
Naisten lisääntynyt työssäkäynti vaikutti kauneudenhoitoalan palveluiden kysynnän lisääntymiseen: naiset huolehtivat ulkonäöstään aiempaa enemmän ja heillä oli siihen myös varaa. Kauneudenhoitoalan palveluiden kysynnän lisääntyessä naisasiakkaat toivoivat palvelua nimenomaan muilta naisilta ja tämä seikka vaikutti osaltaan siihen, että nykyaikainen kampaamoala muotoutui alusta alkaen naisvaltaiseksi alaksi. Kampaamoalalla tapahtuneen kysynnän lisääntymisen myötä alalle pyrki paljon lyhyesti kurssitettuja kampaajia, mikä vaikutti alan hintakilpailun kiristymiseen. Tämän lisäksi keskustelua kampaamoalalla aiheutti liikkeiden aukioloajat. Vuonna 1934 liikkeille saatiin aikaan uusi sulkemisaikalaki, joka lopetti sunnuntaityöt kampaamoissa.
Hypoteesin mukaisesti tutkimus osoitti, että yhteiskunnassa tapahtunut murros, muodin muutokset sekä kosmeettisen kemian kehittyminen loivat pohjan nykyaikaiselle kampaamoalalle. Alan syntyvaihe sijoittuu selkeästi sotien väliseen aikakauteen ja siihen liittyy tiiviisti myös kampaamoalan järjestäytyminen ja koulutuksen kehittyminen.
Asiasanat: Suomi, 1900-luku, kampaamo, kampaaja, parturi, kähertäjä, muoti, hiusmuoti, kauneudenhoito, ehostus, kosmetiikka, permanentti, kestovärit