- Minustako jatko-opiskelija?
- Opintojen rakenne
- Tutkijaseminaari
- Tutkijaseminaarin ohjelma
- Tutkijat ja tutkimusaiheet
- Tiedekunnan jatkotutkinto-opas
Suomen historian jatko-opinnot
Suomen historian jatko-koulutus on viime vuosina muuttunut entistä määrätietoisemmaksi. Jatko-opintojen tiiviimmällä suunnittelulla ja ohjauksella pyritään pitämään opiskelijan työskentely eteenpäin vievällä uralla ja välttämään lukkiutumistilanteet ja keskeytykset.
Jatko-opinto-oikeutta haetaan Turun yliopiston humanistiselta tiedekunnalta. Opiskelija täyttää jatko-opintohakemuksen ja -suunnitelman. Tutkimusaiheen lisäksi hakemukseen merkitään ne pääaineen ja muut opinnot, jotka kuuluvat tohtorin tutkintoon. Näiden opintojen yhteinen laajuus on 60 opintopistettä. Jatko-opiskelijat valitsee tiedekuntaneuvosto tutkimuksen koordinaatiotyöryhmän esityksestä.
Jokaisella jatko-opiskelijalle nimetään kaksi ohjaajaa, joista ainakin toinen on oppiaineen professori ja toinen aihepiiriin perehtynyt tutkija, joko Suomen historian omasta piiristä tai oppiaineen ulkopuolelta. Oppiaineen jatko-opintojen ytimen muodostaa tutkijaseminaari, jossa jatko-opiskelijat esiintyvät sekä alustajina että opponentteina. Laajuudeltaan seminaarisuoritus on 8 opintopistettä, mikä edellyttää vähintään kolmea esitelmää ja kolmea opponointia.
Turun yliopiston arkisto
Tutkijaseminaarin ensimmäisen esitelmä on käytännössä niin pitkällä oleva tutkimussuunnitelma, että sillä voidaan tarvittaessa hakea apurahoja tai tutkimusvirkoja. Siitä tulee käydä ilmi tutkimuksen tausta ja tavoitteet, kysymyksenasettelu, keskeisin lähdeaineisto, tutkimusmenetelmät, rajaukset ja alustava sisällysluettelo.
Tutkijaseminaarin toinen esitelmä on metodipainotteinen. Tavoitteena on syventyä väitöstutkimuksen erityisongelmiin, kysymyksenasetteluun ja metodeihin. Kolmas esitelmä on jokin pitkälle kirjoitettu pääluku, josta käy jo ilmi, millaisia tuloksia valittu aihe ja menetelmät tuottavat.
Jatko-opiskelijat voivat toki esittää enemmänkin papereita, esimerkiksi väitöskirjatyöhön liittyvien artikkelien käsikirjoituksia, mikäli tarvetta ja halua on. Lisäksi Suomen historia järjestää jatko-opiskelijoilleen erilaisia keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, joissa kokoonnutaan pohtimaan esimerkiksi metodisia tai teoreettisia lähestymistapoja, tutkimustyöhön liittyviä käytännön pulmia tai jotain tiettyä sisällöllistä teemaa.
Monet Suomen historian jatko-opiskelijoista työskentelevät tutkimusprojekteissa, joissa he saavat ohjaajiensa lisäksi vertaistukea projektin muilta tutkijoilta. Kannustamme jatko-opiskelijoita myös osallistumaan kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin ja julkaisuhankkeisiin. Samalla he voivat sijoittaa jatko-opintoihinsa 12 opintopisteen edestä suorituksia, jotka koostuvat esimerkiksi erilaisista julkaisuista, seminaareista tai tutkijakouluopinnoista.