Muut kokoelmat

 

Oppiaineen muihin kokoelmiin kuuluvat laajat sanasto- ja nimistökokoelmat sekä erityyppiset käsikirjoitteet ja nauhoitteet:

Alkuperäisaineistoa sisältäviä sana- ja nimilippuja on yhteensä noin 300 000. Valtaosa keräelmistä on opiskelijoiden tekemiä ns. cum laude -töitä. Muita ovat esim. v. 1962-63 kerätty Turun koululaisslangin sanasto (n. 9 000 lippua) ja v. 1966-67 kerätty merimiesslangin sanasto (n. 6 000 lippua).

Suomalaiskielten omaksumisen tutkimushankkeen aineistot:

1. Keskustelut eri-ikäisten lasten kanssa
Suomi: nauhoitteet ja kirjainnokset käytettävissä.
Viro: 13 lapselta iässä 1.11 - 6.10 yhteensä 39 näytettä, joista kirjainnossivuja 398 ja 10 levykkeeseen kirjoitettuja. Tutkimushankkeen tallennukset säilytteillä Turun ja Tarton yliopistoissa.
Vepsän nauhoitteet käsittelemättä.

2. Kerronta maailmanlaajuiseen hankkeeseen kytkeytyvästi (projektien esittelyt ks. Berman, Ruth & Slobin, Dan 1994. Relating events in narrative: a crosslinguistic developmental study. Erlbaum): Sammakkokertomus (Frog story) vierikerrontana.
Suomi: Projektin erikoisuus: vierikerronnan lisäksi tallennettu puhelinkerronta 60 lapselta 73:sta (tyttöjä 41, poikia 32). Ikäkausittainen näytteiden jakauma seuraavasti: 2 - 4-vuotiaat 17; 5-vuotiaat 13; 6-vuotiaat 12; 7-vuotiaat 14; 8 - 11-vuotiaat 17; aikuisilta muutama näyte.
Viro: Konnalugu vierikerrontana tallennettu yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa.
Mordva: Tallennustyö käynnissä erzäläislapsilla (Natalia Mosina, Saransk - Turku).

3. Luonnollinen kieli lapsiympäristössä
Suomalaisperheen kaksivuotiaan pojan kaulamikrofonin tavoittama kieli 50 minuutin päiväotoksina parin viikon välein vuoden aikana. Radiotallenteet ja äidin kommenttinauhoitukset hankkinut Kirsti Toivainen. Aineisto pääosin kirjainnettu. Naturalistinen aineisto tutkimuskäyttöön yksityisyyden suojan vuoksi vain sopimuksen mukaan.

4. Hoivakieli
Lapselle puhuttavan rekisterin aineistoja eri murteista: hoivasanastot murrealueittain. Erikoisaineisto: kolmen sukupolven hoivasanastot ja sanaston periytyminen.

Suomen murteiden sanakirjan perusaineiston mikrofilmijäljenteitä on yhteensä 534 rullaa (noin viisi miljoonaa sanalippua). Aineiston käyttöä helpottaa 62 nidettä käsittävä pääkokoelmien aakkosellinen yleishakemisto.

Nimiarkiston kokoelmien mikrofilmijäljenteitä on yhteensä 210 rullaa sekä ksero-kopioina hankitut vanhojen 1500-luvun historiallisten asiakirjojen poimintakokoelmat. Tämän paikannimiaineiston kokonaismääräksi saadaan pitkälti toista miljoonaa nimilippua.

Helsingin yliopistossa tehtyjä laudatur- ja lisensiaatintöitä on (noin tuhat) mikrofilmeinä.

Käsikirjoitteista tärkeimmät ovat eri tutkimushankkeiden materiaaliksi valmistetut murrepuheen ja muun puhekielen litteraatiot ja muu käsikirjoitusaineisto sekä laitoksessa tehdyt suomen kielen ja sen sukukielten opinnäytteet, joita tähän mennessä on kertynyt kaikkiaan noin 650 kpl.