Lauseopin arkiston strategia 2006 - 2010
Tausta, nykytila ja visio ensi vuosikymmenelle
Lauseopin arkisto on suomen kielen tutkimukseen liittyvän aineiston säilyttämiseen ja kehittämiseen profioitunut tieteellinen arkisto. Se on tutkimusaineiston tarjoajana palvellut mm. atk-korpuksin ja äänitemateriaalein ensisijaisesti korkeakoulujen tutkijayhteisöä, mutta avoimena arkistona myös korkeakoulujen ulkopuolisia tutkijoita. Sen morfosyntaktisesti koodattu atk-korpus on pysynyt ainutlaatuisena 1980-luvun syntyhetkestä nykypäiviin ja kansallisesti merkittävät äänitemateriaalit ovat olleet jatkuvan kiinnostuksen kohteena. Näiden lisäksi arkiston kokoelmaan kuuluvat Turun yliopiston suomen kielen oppiaineessa toteutettujen tutkimusprojektien aikaansaamat aineistot, jotka liittyvät mm. suomen lähisukukieliin ja lapsenkieleen. Tutkimusaineiston säilyttäjänä Lauseopin arkisto on huolehtinut paitsi arvokkaan aineiston säilyttämisestä, myös aineiston modernisoinnista, jota viime vuosien yhteiskunnallinen digitalisaatio on vaatinut.
Tietotekniikan nopea kehittyminen ja Internetin käytön yleistyminen ovat muuttaneet ja muuttamassa niitä palveluja, joita odotetaan tieteellisiltä arkistoilta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana perinteisten arkistopalvelujen kysyntä on selvästi pienentynyt ja niiden tilalle on alettu kaivata Internetin kautta tapahtuvia sähköistettyjä palveluja. Tästä syystä julkiset arkistot ovat kovaa vauhtia digitalisoimassa aineistojaan ja virtuaalistamassa palvelujaan. Kehitys on alkanut vaikuttaa myös tarjottavien aineistojen ja palveluiden laatuun. Nykyteknologia on mahdollistanut kotitietokoneiden muuttamisen pienimuotoisiksi arkistoiksi, joihin tallennetaan valtava määrä Internetistä löytyviä yksityisten henkilöiden tarjoamia aineistoja, ja joista jopa hyvin laadukkaitakin kerättyjä tai omatekoisia aineistoja välitetään verkkoon. Pelkät digitalisoidut aineistot eivät siis enää tee eroja julkisten arkistojen ja yksityishenkilöiden kotiarkistojen välillä.
Palvelumuotojen osalta julkisten arkistojen suurin haaste piilee aineistojen avoimuuden ja juridisesti korrektin välittämisen tasapainottelussa. Aineistojaan vapaasti ja melko huolettomasti välittävien kotiarkistojen rinnalla julkisten arkistojen palvelumuodot voivat näyttää käyttäjiä valikoivilta ja sulkeutuneilta, mikä puolestaan voi johtaa julkisten arkistojen palvelujen käyttämättä jättämiseen. Suuntaus avoimuuteen on siis selvä, mutta avoimuuden lisääminen ei ole mutkatonta, koska julkisissa arkistoissa aineistojen ja palveluiden avoimuutta on lisättävä sopusoinnussa koko EU:n tasolla tiukkenevän tekijänoikeuslain kehityksen kanssa laskematta tietoturvan tasoa.
Koko ajan muuttuva tietoyhteiskunta vaatii myös tieteellisiä arkistoja yhä kehittämään palvelumuotojaan, vaikka ne ovatkin verkkopalvelujen osalta edelläkävijöitä julkisten arkistojen joukossa. Ensi vuosikymmenelläkin Lauseopin arkisto pyrkii olemaan merkittävä fennistiikan alan tieteellinen arkisto, jonka toiminnan pääpaino on sekä perinteikkäiden lauseopillisen tutkimuksen aineistojensa että kulloinkin Turun yliopiston suomen kielen oppiaineessa painotetusti harrastettujen tutkimusalueiden aineistojen tarjoamisessa ja kehittämisessä. Digitalisaatiosta saatujen kokemusten osoittamat asiat, joihin tieteellisten arkistojen on jatkossa panostettava, ovat mm. entistä vahvempi profiloituminen omaan erikoisalaansa, nykyistä joustavampi ja kiinteämpi verkostoituminen muiden tieteellisten arkistojen kanssa sekä arkistojen avoimuus myös muille kuin tiedeyhteisön jäsenille. Nämä kolme pohjustavat myös Lauseopin arkiston tulevien vuosien strategisia linjauksia.
Linjaukset 2006 - 2010
Palvelujen tehostaminen yhteistyöllä muiden arkisto- ja tutkimuslaitosten kanssa sekä resurssien keskittäminen aineistojen sisällölliseen kehittämiseen
Lauseopin arkistossa aineistopalvelu, aineistojen kehittämistyö sekä sen organisoiminen on toteutettu pääasiallisesti yhden tutkijan voimin. Käyttääkseen rajallisia resursseja maksimaalisesti hyödynnetään yhteistyösuhteita muihin arkistolaitoksiin ja tehdään nykyistä selkeämpi työnjako niiden kanssa. Ensimmäisenä konkreettisena askeleena on atk-korpuksia koskeva työnjako, joka on suunnitteilla toteuttaa lähitulevaisuudessa yhdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa. Tässä työnjaossa Lauseopin arkisto keskittyy kehittämään ja rikastuttamaan atk-korpuksiaan kielitieteilijöiden näkökulmasta ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa niiden verkkojakelusta ja siihen tarvittavan ohjelmiston kehittämisestä. Lähtökohtana on kummankin osapuolen vahvimpien tietotaitojen yhdistäminen ja hyödyntäminen. Samanlaista muiden arkistolaitosten kanssa toteutettavaa yhteistyötä ja työnjakoa on tarkoitus laajentaa myös äänitemateriaalin aineistopalveluun.
Aineistojen monipuolistaminen oman profiilinsa mukaan
Lauseopin arkiston omimmat aineistot ovat suomen kaikki murteistot kattava äänitemateriaali, jota parhaillaan digitoidaan, sekä sen pohjalta tehty suomen murteiden atk-korpus, joka on ainoa morfosyntaktisesti koodattu tietokanta suomen murteista. Mainitun murreaineiston digitointityön edetessä äänitemateriaalia tullaan vähitellen monipuolistamaan sopusoinnussa niiden tutkimusalueiden mukaan, joihin suomen kielen oppiaineessa on panostettu. Kokoelman laajennukseksi ehdolla ovat mm. ne nauhoitteet, jotka liittyvät nykyajan lounaismurteisiin, suomi toisena kielenä -piiriin ja lapsenkieleen. Lisäksi on ehdolla haastattelusarja Luonais-Suomen kielitieteilijät, jollaiselle löytyy laajaa kiinnostusta tiedeyhteisön ulkopuolellakin. Morfosyntaktisen tietokannan osalta on tulossa merkittävä laajennus vanhan kirjasuomen suuntaan. Suomen kielen oppiaineessa vuonna 2004 alkaneen ja nyt meneillään olevan Mikael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyntaktinen tietokanta -hankkeen aikaansaamaa tietokantaa on projektin päädyttyä tarkoitus jatkokehittää wanhan suomen seminaarin yhteydessä Lauseopin arkiston organisoimana. Pienimuotoisena laajennuksena on pyrkimys saada tutkijoiden käyttöön lauseopilliseen tutkimukseen soveltuva sähköinen tekstiaineisto lähisukukielistä ja saamen kielestä, joiden tutkimuksia on harrastettu Turun yliopistossa. Sähköisten tekstien kokoelmaa tullaan laajentamaan myös tehostamalla opinnäytteiden yhteydessä tuotettujen sähköisten tekstien vastaanottotoimintaa.
Neuvonta- ja tietopalvelu käyttäjäystävällisemmiksi, toiminnan sisältö selkeämmäksi
Neuvonta- ja tietopalvelua tehostetaan ja täydennetään nykyistä yksityiskohtaisemmin opastavalla ja verkkosivustolla ja luetellaan nykyistä selkeämmin ne palvelut, joita Lauseopin arkisto tarjoaa. Ensisijaisesti täydennettäviä ovat muiden arkistojen ja korpusohjelmien (mm. Unix-ohjelmien) käytöön sekä itse korpusten tekoon liittyvät tiedot. Lopullisena tavoitteena on laadukkaan neuvontapalvelun saaminen ympärivuorokautiseksi verkkosivujen avulla. Koko verkkopalvelusta on tarkoitus tehdä siis nykyistä tarkempi ja monipuolisempi mutta samalla käyttäjäystävällisempi, jotta arkiston toiminta avautuu myös yliopistonulkopuolisille, jotka muodostavat mm. arkiston julkiskuvan puolesta hyvin tärkeän käyttäjäkunnan.