Valintakoekysymyksiä
Alta löydät aiempien vuosien valintakoekysymyksiä. Huomaa, että valintakokeen kirjallisuus on vuodesta 2010 alkaen eri kuin aiempina vuosina.
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen valintakoe 31.5.2011
Tehtävät 1, 2 ja 3 perustuvat seuraavaan tekstiin (Elina Kervinen & Olavi Koistinen, HS 30.1.2011, muk.).
Yrityksen iskulause on kuin käyntikortti
Yrityksellä, joka miettii sopivaa itsekehun ilmausta, on monta vaihtoehtoa. Alansa markkinajohtaja sanoo rinta rottingilla olevansa suurin. Alan voi rajata siten, että ehto täyttyy (esimerkiksi viestintäpalvelut tai sairaalatoiminta Pohjois-Suomessa tai nippusiteet ja neljää millimetriä pienemmät seinäproput). Keskikokoisuuden kiertoilmaus on ketterä.
Mikäli koolla ei voi leveillä, mutta yritys on kilpailijoiden edellä vaikkapa tuotekehityksessä, se voi kutsua itseään edelläkävijäksi. Jos yritys ei ole missään kilpailijoitaan parempi, mutta silti melko hyvä kaikessa, voidaan ottaa käyttöön sana johtava. Jos sekin tuntuu liian voimakkaalta kehulta, voi olla yksi johtavista.
Pikku puoti, joka myy käytettyjä lampunvarjostimia ja käsin kudottuja tumppuja, on perinteinen. Kehu on kätevä, koska sitä ei tarvitse määritellä mitenkään – lähtöoletus on, että "perinne" on aina positiivinen asia. Perinteiselle vastakkainen vaikutelma voidaan luoda olemalla dynaaminen.
Rohkeimmat ja röyhkeimmät käyttävät sanaa liiketoimintakriittinen. Sana on arvoitus, joka haastaa lukijansa pohtimaan liiketoiminnan luonnetta.
Joskus iskulause on liian täsmällinen kuvaus yrityksen toiminnasta. Oman alan väki ymmärtää tällaisen lauseen, mutta tarkkuuden takia se ei ole hyvä käyntikortti koko muulle yhteiskunnalle. Varsinkin teknologiayritykset yrittävät usein sanoa kaiken oleellisen yhdessä virkkeessä.
Toiset taas pitäytyvät liian yleispätevällä tasolla, jolloin iskulauseet ovat epäselviä. Mitä tarkoittaa johtava viestintäpalveluiden tuottaja? Onko kyse operaattorista vai viestintätoimistosta? Jos kunnollista slogania ei meinaa syntyä, syynä voi olla, että yritys ei oikeastaan tiedä, mitä se tekee – tai kuinka se erottuu kilpailijoista.
Konsulttipuheen ja abstraktion täyttämässä maailmassa ilahduttaa, kun joku on kuvaillut bisnestään ymmärrettävästi ja mitattaviin tosiasioihin nojautuen, kuten "Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö."
Hyvä vaikutelma saadaan aikaan myös teonsanoilla eikä substantiiveilla: liikunta-aiheinen verkkosivusto HeiaHeia "motivoi ihmisiä liikkumaan enemmän ja huolehtimaan itsestään tekemällä liikunnasta hauskempaa."
Se, jolla on riittävän hyvä itsetunto, voi kertoa markkina-asemansa rehellisesti: Finnmatkat on määritellyt itsensä "Suomen toiseksi suurimmaksi matkanjärjestäjäksi."
Tehtävä 1. Määrittele lyhyesti, mitkä ovat pääsanaluokkien tunnusmerkittömät perustehtävät.
Etsi tekstistä esimerkki seuraavista sanaluokista (vain yksi esimerkki kuhunkin kohtaan;
ylimääräisistä vähennetään pisteitä):
a) toimintasubstantiivi
b) ajan adverbi
c) interrogatiivipronomini
d) intensiteettisana
e) puheaktiverbi
f) alistuskonjunktio
g) postpositio
h) transitiiviiverbi
i) numeraali
j) refleksiivipronomini
k) abstrakti substantiivi
l) taipumaton adjektiivi
m) erisnimi
n) intransitiiviverbi
T ehtävä 2a. Suomen kielessä on monta erilaista infiniittistä verbinmuotoa. Etsi tekstistä esimerkki kuudesta eri infiniittisestä muodosta ja nimeä ne (yksi esimerkki kustakin muodosta riittää).
Tehtävä 2b. Millaisia subjektittoman lauseen tyyppejä tekstissä esiintyy? Kirjoita alla oleville riveille löytämäsi esimerkit ja kerro, mitä tyyppiä ne edustavat (yksi esimerkki / tyyppi riittää).
Huom! Lausetta ei pidetä subjektittomana, jos sivulause toimii sen subjektina.
Tehtävä 3. Alleviivaa seuraavasta katkelmasta kaikki objektit (koko lauseke). Virheellisistä alleviivauksista vähennetään pisteitä.
Yrityksellä, joka miettii sopivaa itsekehun ilmausta, on monta vaihtoehtoa. Alansa markkinajohtaja sanoo rinta rottingilla olevansa suurin. Alan voi rajata siten, että ehto täyttyy (esimerkiksi viestintäpalvelut tai sairaalatoiminta Pohjois-Suomessa tai nippusiteet ja neljää millimetriä pienemmät seinäproput). Keskikokoisuuden kiertoilmaus on ketterä.
Mikäli koolla ei voi leveillä, mutta yritys on kilpailijoiden edellä vaikkapa tuotekehityksessä, se voi kutsua itseään edelläkävijäksi. Jos yritys ei ole missään kilpailijoitaan parempi, mutta silti melko hyvä kaikessa, voidaan ottaa käyttöön sana johtava. Jos sekin tuntuu liian voimakkaalta kehulta, voi olla yksi johtavista.
Pikku puoti, joka myy käytettyjä lampunvarjostimia ja käsin kudottuja tumppuja, on perinteinen. Kehu on kätevä, koska sitä ei tarvitse määritellä mitenkään – lähtöoletus on, että "perinne" on aina positiivinen asia. Perinteiselle vastakkainen vaikutelma voidaan luoda olemalla dynaaminen.
Rohkeimmat ja röyhkeimmät käyttävät sanaa liiketoimintakriittinen. Sana on arvoitus, joka haastaa lukijansa pohtimaan liiketoiminnan luonnetta.
Tehtävä 4. Seuraavat sanat ovat niger-kongolaisiin kieliin kuuluvaa noin puolen miljoonan puhujan nyaturun kieltä, jota puhuu Tansaniassa puolisen miljoonaa ihmistä. (Huom. ŋ = äng-äänne, β = bilabiaalinen frikatiivi.)
1. naheja ’otan pois’
2. nageheja ’otan sen pois’
3. namoheja ’otan hänet pois’
4. wamoheja ’hän ottaa hänet pois’
5. goageheja ’otamme sen pois’
6. ŋgogeheja ’otan (futuuri) sen pois’
7. ŋgomoheja ’otan (futuuri) hänet pois’
8. ogoŋheja ’hän ottaa (futuuri) minut pois’
9. ogomoheja ’hän ottaa (futuuri) hänet pois’
10. nahejua ’minut otetaan pois’
11. wahejua ’hänet otetaan pois’
12. gogomoheja 'me otamme (futuuri) hänet pois'
13. βegomoheja 'he ottavat (futuuri) hänet pois'
a) Luettele kaikki sanoissa esiintyvät morfeemit allomorfeineen. Kirjoita näkyviin myös niiden merkitykset.
b) Päättele, mitä olisi nyaturuksi ’heidät otetaan pois’.
Tehtävä 5. Ympyröi seuraavissa oikean vaihtoehdon kirjain. Ylimääräisistä merkinnöistä vähennetään pisteitä.
1. Mitä rekonstruktio tarkoittaa?
a) Kielten luokittelua niiden sukulaisuussuhteiden perusteella.
b) Kielen aseman virallistamista laeissa ja asetuksissa.
c) Systemaattisiin ääännevastaavuuksiin perustuvaa kuvausta nykyisten kielten oletetuista lähtömuodoista.
d) Naapurikielten vertailua sanojen lainautumissuunnan selvittämiseksi.
2. Puheäänteitä foneettisesti luokiteltaessa ratkaisevia ovat
a) sävel, kesto ja intonaatio.
b) etu- ja takavokaalit.
c) ääntymätapa, ääntymäpaikka ja sointi.
d) muoto ja merkitys.
3. Mitä etua prototyyppisyydestä on?
a) Prototyyppien avulla voidaan selvittää, mitkä sanat ovat kielessä tavallisimpia.
b) Prototyypit paljastavat, mitä ihmiset puhuessaan todella tarkoittavat.
c) Prototyyppiset esiintymät auttavat kielitieteilijää valitsemaan tutkimuskohteensa.
d) Prototyyppien ympärille rakentuvat kategoriat ovat taloudellisia: kaikkia maailmassa esiintyviä eroja ei tarvitse ilmaista kielessä.
4. Mitä elollisuushierarkialla kuvataan?
a) Sitä, kuinka kielen kohteliaisuusstrategiat heijastuvat pronominijärjestelmiin (esim. japanissa).
b) Sitä, kuinka ihmisillä on tapana puhua kaikkein tarkimmin itselleen tärkeistä ja läheisimmistä asioista – toisista ihmisistä.
c) Sitä, että monissa maailman kielissä ihmisistä puhuttaessa on pakko kertoa täsmälleen, monestako henkilöstä on kyse.
d) Sitä, kuinka määräisyyttä tyypillisesti ilmaistaan.
5. Ergatiivirakenteessa
a) transitiivilauseen objekti ja intransitiivilauseen subjekti merkitään samalla tavalla.
b) transitiivilauseen subjekti ja intransitiivilauseen subjekti merkitään samalla tavalla.
c) ei koskaan ole objektia.
d) sanajärjestys ilmaisee, mikä on subjekti.
6. Miten sanojen taivuttaminen ja johtaminen eroavat toisistaan?
a) Taivuttaminen on morfeemien lisäämistä sanaan ja johtaminen uusien sanojen muodostamista yhdistämällä erilaisia sanojen osia toisiinsa.
b) Taivuttaminen on uusien paradigmojen muodostamista morfeemien avulla ja johtaminen saman paradigman laajentamista morfeemien avulla.
c) Taivuttaminen on saman lekseemin paradigmaan kuuluvaa morfeemien lisäämistä ja johtaminen uuden lekseemin muodostamista morfeemien avulla.
d) Taivuttaminen ja johtaminen ovat samanlaisia säännöllisiä sanojen morfologisia paradigmoja.
7. Mitä tarkoittaa modaalisuus?
a) Tapoja käyttää erilaisia rakenteita myös muissa kuin niille varsinaisesti ominaisissa tehtävissä (ns. toissijainen käyttö).
b) Sitä, että kieli kuvaa puhujan käsitystä kuvattavasta asiaintilasta, ei asiaintilaa sellaisena kuin se on todellisuudessa.
c) Antiikin ajan perinteestä ammentavaa kielentutkimuksen suuntausta.
d) Tapoja, joilla kuvataan puheena olevan asiaintilan suhdetta todellisuuteen.
8. Lauseessa "Myrsky kaatoi puun majaville"
a) myrsky on subjekti ja semanttiselta rooliltaan agentti ja majaville on adverbiaali ja semanttiselta rooliltaan vastaanottaja.
b) myrsky on subjekti ja semanttiselta rooliltaan voima ja puun on adverbiaali ja semanttiselta rooliltaan kokija.
c) puun on objekti ja semanttiselta rooliltaan kohde ja majavalle on adverbiaali ja semanttiselta rooliltaan hyötyjä.
d) myrsky on e-subjekti ja semanttiselta rooliltaan väline ja puun on objekti ja semanttiselta rooliltaan väline.
9. Staattisia asiaintiloja ilmaisevat lauseet
a) ilmaisevat pysyvää tai ainakin pysähdyksissä olevaa tilannetta; verbin rooli ei niissä ole keskeinen.
b) ovat rakenteeltaan aivan tavallisten peruslauseiden kaltaisia.
c) vastaavat monien tuttujen kielten passiivirakenteita.
d) tarkoittavat samaa kuin omistuskonstruktiot.
10. Millainen on yleiskielen suhde kielen varieteetteihin, esimerkiksi murteisiin?
a) Yleiskieli on yksi kielen varieteetti muiden joukossa.
b) Yleiskieli on ensisijainen kieli, joka ohjaa muita varieteetteja.
c) Muut kielen varieteetit syntyvät yleiskielen pohjalta. d) Yleiskieli on samanlaista normitettua kieltä kuin muut kielen varieteetit.
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen valintakoe 1.6.2010
Tehtävät 1, 2 ja 3 perustuvat seuraavaan tekstiin (HS marraskuu/2009, muk.).
Sisko, yhdyssanavirheet herättävät minussa suurta halveksuntaa. En voi mitään sille, että väistämättä ajattelen, että näitä virheitä tekevä on hiukan typerä. Muut kirjoitusvirheet eivät aiheuta samaa reaktiota. Saahan minua ärsyttää, ja ennen kaikkea: olenhan oikeassa? Pilkun viilaaja tyyppi
Kokemuksesi ei ole itsellenikään täysin tuntematon, vaikka tunne-elämäni varsin hallittua onkin. Mutta tutkiskellaanpa, mistä virhe tai sen havaitseminen lopulta kertoo, koska monet ihmiset saavat yhdyssanavirheistä näppylöitä.
Keskustelin asiasta äidinkieltä opettavan ystävättäreni kanssa. Hän arveli, että ainakin osin kyseessä on ikäpolviero. 1980-luvulta eteenpäin yliopistokoulutuksensa saaneet ovat opiskelleet asenneilmastossa, jossa suhtautuminen oikeakielisyyteen on muuttunut liberaalimmaksi ja jossa nuoremmat opettajat eivät välttämättä korjaa oikeakielisyysvirheitä yhtä hanakasti kuin edeltäjänsä. Toisaalta kyse on koulutusasteen eroista, sillä ylioppilaskirjoituksissa yhdyssanavirheitä on vähän; peruskoululaisen teksti vilisee niitä todennäköisemmin kuin lukiolaisen. Kolmas vaikuttava tekijä on englannin kasvava vaikutus, ja neljäs – ehkä merkittävin – selitys löytyy henkilön lukutottumuksista. Jos luet paljon, totut näkemään yhdyssanoja ja omaksut ne huomaamattasi.
Sitten tunnereaktiosta. Yhdyssanavirheestä syntyy lukeneessa ihmisessä vaikutelma, että kirjoittajan on vaikea hahmottaa käsitteitä. "Junarata on niin vahva käsite, että 'juna radasta' kirjoittavan kykyä jäsennellä maailmaa voi helposti ihmetellä", opettajaystäväni selitti. "Lisäksi suomessa yhdyssanat ovat intonaatiokokonaisuuksia; niistä kuulee, että ne ovat yhdyssanoja. Siksikin joku voi kokea, että jos tuota ei kuule, jokin yhteys puuttuu päästä." Arvelen, että olet lukenut ihminen ja arvostat siksi kirjasivistystä. Koska kirjoitusvirheet kiinnittävät sinun huomiosi vähäiseen lukuharrastukseen, karsastat niitä vaistomaisesti.
Miksi sitten muut virheet eivät herätä samanlaista ahdistusta? Ystäväni mukaan niitä vain nousee esiin vähemmän. Tekisi huonon vaikutuksen, jos joku kirjoittaisi vaikkapa pallon sijaan palo, mutta tämä on niin harvinaista, ettei asiaa tule ajatelleeksi.
Tehtävä 1. Mitä suomen kielen sijamuotoja löydät tekstistä? Anna esimerkki kussakin sijassa olevasta sanasta ja erota siitä sijapääte pystyviivalla. Monilla suomen sijoilla on kaksi tai useampia päätevariantteja; jos tekstissä esiintyy useampia, anna esimerkki molemmista/kaikista.
Esimerkki: inessiivi: minu|ssa, ihmise|ssä
Tehtävä 2.a. Suomen kielessä on monta erilaista infiniittistä verbinmuotoa. Etsi tekstistä esimerkki viidestä eri infiniittisestä muodosta ja nimeä ne (yksi esimerkki kustakin muodosta riittää).
Tehtävä 2.b. Suomen kielessä subjektiksi tulkittava lauseenjäsen voi olla erilaisissa semanttisissa rooleissa. Etsi tekstistä yksi esimerkkilause viidestä subjektiroolista. Kirjoita roolia vastaava esimerkki viivalle ja alleviivaa lauseen subjekti.
Agentti
Kokija
Vastaanottaja
Voima
Lokaatio
Tehtävä 3. Nimeä lauseiden prototyypit eli perustyypit a–e. Etsi tekstistä yksi prototyyppiä vastaava esimerkkilause ja alleviivaa ja nimeä siitä prototyypissä esiintyvät lauseenjäsenet: subjektit, objekti, predikatiivi ja adverbiaali.
Esimerkki:
Prototyyppi: Joku kävelee
Nimi: INTRANSITIIVILAUSE
SUBJEKTI
Tekstiesimerkki ja lauseenjäsenet: – – jokin yhteys puuttuu päästä.
a. Joku tekee jotakin.
Nimi:
Tekstiesimerkki ja lauseenjäsenet:
b. Joku on jokin ~ jotakin ~ jonkinlainen ~ jonkinlaista.
Nimi:
Tekstiesimerkki ja lauseenjäsenet:
c. Jossakin on jotakin.
Nimi:
Tekstiesimerkki ja lauseenjäsenet:
d. Jotakin on jonkin verran.
Nimi:
Tekstiesimerkki ja lauseenjäsenet:
e. Jotakuta väsyttää.
Nimi:
Tekstiesimerkki ja lauseenjäsenet:
Tehtävä 4a. Swahilin kielelle on ominaista substantiiviluokkien järjestelmä. Seuraavan aineiston sanat kuuluvat kaikki samaan luokkaan. Erota pystyviivoin sanojen yksikkö- ja monikkomuotojen tunnukset ja selitä lyhyesti, mistä äänteellisistä seikoista johtuu, että niillä voi olla useampia erilaisia äänneasuja.
yksikkö monikko merkitys
1. ubale mbale 'liuska'
2. ubugu mbugu 'köysi'
3. ubiši mbiši 'peruste'
4. uduvi nduvi 'katkarapu'
5. udango ndango 'rikkaruoho'
6. udui ndui 'näppylä'
7. ugimbi ŋgimbi 'olut'
8. ugono ŋgono 'seurustelu'
9. ugwe ŋgwe 'lanka'
Tehtävä 4.b. Seuraava aineisto on persian kieltä.
mixaram 'olen ostamassa'
mixari 'olet ostamassa'
mixarad 'hän on ostamassa'
mixarim 'olemme ostamassa'
mixarid 'olette ostamassa'
mixarand 'he ovat ostamassa'
bexaram 'voin ostaa, ostanen, ehkä ostan'
bexari 'voit ostaa'
bexarim 'voimme ostaa'
bexarid 'voitte ostaa'
bexarand 'he voivat ostaa'
namixaram 'en ole ostamassa'
namixari 'et ole ostamassa'
namixarad 'hän ei ole ostamassa'
namixarid 'ette ole ostamassa'
namixarand 'he eivät ole ostamassa'
naxaram 'en voi ostaa'
naxari 'et voi ostaa'
a) Etsi aineistosta kaikki morfeemit, listaa ne alla oleville viivoille ja luonnehdi kunkin merkitystä.
b) Miten aineistossa esiintyviä taivutusaineksia voidaan nimittää sen perusteella, mihin kohtaan taivutettavaa sanaa ne liittyvät?
c) Miten persiaksi sanotaan
'hän voi ostaa'
'emme ole ostamassa'
'ette voi ostaa'
Tehtävä 5. Ympyröi seuraavissa oikean vaihtoehdon kirjain. Virheellisistä ja ylimääräisistä merkinnöistä vähennetään pisteitä.
1. Mitä typologisessa luokittelussa tehdään?
a) Tarkastellaan ja luokitellaan kieliä sen mukaan, millaisia rakenteellisia ja sanastollisia ominaisuuksia niillä on.
b) Selvitetään, missä järjestyksessä kielen lauseiden sanat voivat olla.
c) Luokitellaan kielten eri sanojen morfologista rakennetta.
d) Vertaillaan kielen eri-ikäisten ja eri paikkakunnilla asuvien puhujien kielten rakennetta.
2. Mitä tarkoittaa kaksoisjäsennys?
a) Sitä, että maailman kielissä on valtavasti erilaisia äänteitä, joista vain osa valikoituu foneemeiksi yksittäisen kielen järjestelmään.
b) Sitä, että muoto ja merkitys on kielen tarkastelussa pidettävä erillään.
c) Sitä, että kielessä on rajallinen joukko itsessään merkityksettömiä äänteitä, joita yhdistelemällä saadaan muodostettua lukemattomia merkityksellisiä yksikköjä.d) Sitä, että kieleen kuuluu aina eri-ikäisiä ja sekä omaperäisiä että lainattuja aineksia.
3. Mitä etua prototyyppisyydestä on?
a) Prototyyppien avulla voidaan selvittää, mitkä sanat ovat kielessä tavallisimpia.
b) Prototyypit paljastavat, mitä ihmiset puhuessaan todella tarkoittavat.
c) Prototyyppiset esiintymät auttavat kielitieteilijää valitsemaan tutkimuskohteensa.
d) Prototyyppien ympärille rakentuvat kategoriat ovat taloudellisia: kaikkia maailmassa esiintyviä eroja ei tarvitse ilmaista kielessä.
4. Miten on mahdollista, että kielen puhujat ymmärtävät toisiaan, vaikka puhuttu kieli on vaihtelevaa ja usein myös virheellistä, puutteellista ja katkonaista?
a) Kieltä oppiessaan lapset tottuvat kuulemaan niin monenlaista puhetta, että vaihtelevuus ei häiritse aikuisenakaan.
b) Kieliyhteisöllä on monien varieteettiensa lisäksi yhteinen kielijärjestelmä, jonka varassa puhujat pystyvät toimimaan.
c) Kielen varieteetit muodostavat murrejatkumon, jossa naapurimurteita puhuvat aina ymmärtävät toisiaan.
d) Keskustelussa puhujat tietävät, miten vuorot vaihtuvat ja millaiset vuorot tavallisesti seuraavat toisiaan.
5. Millä kielen elementeillä on merkitys?
a) Kaikilla kielen elementeillä on merkitys.
b) Merkitys on itsenäisillä sanoilla ja lauseilla, mutta ei erilaisilla päätteillä ja liitteillä.
c) Kaikilla muilla paitsi äänteellisillä ilmiöillä on merkitys.
d) Kaikilla morfeemeilla, morfeemien yhdistelmillä ja konstruktioilla on merkitys.
6. Miten sanojen taivuttaminen ja johtaminen eroavat toisistaan?
a) Taivuttaminen on morfeemien lisäämistä sanaan ja johtaminen uusien sanojen muodostamista yhdistämällä erilaisia sanojen osia toisiinsa.
b) Taivuttaminen on uusien paradigmojen muodostamista morfeemien avulla ja johtaminen saman paradigman laajentamista morfeemien avulla.
c) Taivuttaminen on saman lekseemin paradigmaan kuuluvaa morfeemien lisäämistä ja johtaminen uuden lekseemin muodostamista morfeemien avulla.
d) Taivuttaminen ja johtaminen ovat samanlaisia säännöllisiä sanojen morfologisia paradigmoja.
7. Mitä tarkoittaa aspekti?
a) Verbien taipumista eri aikamuodoissa.
b) Puhujan suhtautumisen ilmaisemista verbien taivutusmuodoissa.
c) Verbien yksikön ja monikon ilmaisemista prefiksikielissä.
d) Maailman kielissä yleisimmin tekemisen päättymisen tai päättymättömyyden ilmaisemista.
8. Mitä tarkoittaa interferenssi?
a) Kielet vaikuttavat toisiinsa esimerkiksi lainautumisen kautta, kun kielten puhujat ovat tekemisissä keskenään.
b) Kielen monet muutokset johtuvat kielenulkoisen maailman muuttumisesta.
c) Maapalloistuminen yhtenäistää kielten sanastoa, vaikka kielten puhujat eivät olisikaan tekemisissä keskenään.
d) Kielet pyrkivät välttämään kaikkea lainaamista muista kielistä.
9. Määritteet ovat
a) adverbiaaleja, jotka ovat verbeihin liittyviä pakollisia lauseenjäseniä.
b) lauseiden paikan- ja ajanilmauksia, jotka voi usein jättää pois perusmerkityksen kärsimättä.
c) lauseenjäsenten ja lauseiden valinnaisia, sisältöä täydentäviä elementtejä.
d) vain lausekkeissa esiintyviä kuvailevia adjektiiveja, jotka eivät vaikuta lausekkeen tulkintaan lauseenjäsenenä.
10. Millainen on yleiskielen suhde kielen varieteetteihin, esimerkiksi murteisiin?
a) Yleiskieli on yksi kielen varieteetti muiden joukossa.
b) Yleiskieli on ensisijainen kieli, joka ohjaa muita varieteetteja.
c) Muut kielen varieteetit syntyvät yleiskielen pohjalta.
d) Yleiskieli on samanlaista normitettua kieltä kuin muut kielen varieteetit.
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen valintakoe 2.6.2009
Tehtävä 1.a) Seuraava aineisto on baskin kieltä, jota puhutaan Pohjois-Espanjassa ja Etelä-Ranskassa. Sanat on kirjoitettu ortografisesta. Selvitä aineiston avulla, mistä morfeemeista aineiston sanat koostuvat. Laadi mahdollisimman tarkka luettelo aineistossa esiintyvistä morfeemeista ja niiden tehtävistä.
etorri natzaio ’olen tullut hänen luokseen’
etorri natzaizkie ’olette tulleet heidän luokseen’
etorri zitzaizkik ’he tulivat luoksesi’
etorri nintzaio ’tulin hänen luokseen’
etorri hintzaigu ’tulit meidän luoksemme’
etorri hintzait ’tulit minun luokseni’
etorri natzaizu ’olen tullut teidän luoksenne’
etorri natzaik ’olen tullut sinun luoksesi’
etorri gintzaizkizu ’tulimme teidän luoksenne’
etorri natzaie ’olen tullut heidän luokseen’
etorri zitzait ’hän tuli luokseni’
Tehtävä 1.b) Käännä edellisen aineiston avulla seuraavat ilmaukset baskiksi (1–2) ja suomeksi (3–4).
1. ’tulin sinun luoksesi’
2. ’tulitte luoksemme’
3. ’etorri hatzaio’
4. ’etorri gatzaizkie’
Tehtävä 2.a) Etsi ja alleviivaa seuraavasta tekstistä kaikki verbien infiniittimuodot. Kirjoita muodot alla oleville riveille ja nimeä ne.
Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi. Suo oli autio, keskeltä melkein puuton, märkä ja petollisen upottava neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuiseksi jäänyt käkkyrämänty. Jussi liikkui suolla varovaisesti ja vaivihkaa, huomaamatta kuitenkaan häntä tarkkailevia silmäpareja. Hän otti seipään, varmisti vielä huolellisesti että katselijoita ei ollut, ja kaivoi sitten sillä kuopan suon pintaan. Kuoppia tehdessään hän piti huolen siitä, että niitä tuli tarpeeksi useaan kohtaan. Aikansa kuoppia tarkasteltuaan hän peitti ne huolellisesti ja vilkaisi aina välillä ympärilleen niin kuin jotain peläten. Jussi lähti hiljakseen kävelemään suon reunaan. Eräästä kohdasta alkoi pieni luonnonpuro kuljettaa suon sameita vesiä kohti järveä. Paikoitellen puron rannat olivat alavia, ja nähtävästi niille joskus runsaslumisten talvien jälkeen nousi vesi, joka muodosti noista kohdista jonkinlaisia tulvaniityn tapaisia.
(Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla. Muokattu katkelma teoksen alusta.)
Tehtävä 2.b) Alleviivaa seuraavasta tekstistä infiniittiset rakenteet, numeroi ne ja listaa rakenteiden nimet alla oleville viivoille.
Jonkin matkaa kiemurtelevaa puron vartta kuljettuaan kaivamisesta uupunut Jussi pysähtyi. Puron läpäistessä pienen mäen sen uoma muuttui kuruksi, jonka pohjalla olevien kivilouhujen välissä vesi piti pientä solinaa. Jussi tiesi tämän paikan, niin kuin sen tiesivät muutamat muutkin seutua pitkään asuttaneet ihmiset. Se oli niin tunnettu, että sillä oli nimikin. Nimen oli varmaan antanut joku leikkisä ihminen lisätäkseen paikan arvostusta, paikkaa kun sanottiin koskeksi. Mikä koski se nyt oli. Keväällä veden saattoi nähdä vilkastuvan kivien, risujen ja turpeiden välistä tietä etsiessään, mutta muulloin siinä oli vain vähän eloa ja kohinaa.
(Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla. Muokattu katkelma teoksen alusta.)
Tehtävä 3. Kirjoita kaikki vartalot seuraavista sanoista. Nimeä kukin vartalo.
a. vesi
b. juosta
c. istua
d. pingottaa
e. lotota
Tehtävä 4. Anna esimerkki seuraavista:
a. Konjunktiolause subjektina.
b. Alisteinen kysymyslause objektina.
c. Lause, jossa subjektia edustaa nollapersoona.
d. Konjunktiolause adverbiaalina.
e. Lause, jonka subjektina on relatiivilauseen sisältävä substantiivilauseke.
Tehtävä 5.a) Seuraavassa on väittämiä, joista viisi pitää täysin paikkansa. Rengasta näiden viiden väittämän numero. Ylimääräisistä rengastuksista menee pisteitä.
1. Plurilingvaalisuus tähdentää, että omaksutut kielet ja kulttuurit varastoituvat mielessä omiin osastoihinsa.
2. Formaalisen kieliopin tehtävä on kielen normien opettaminen.
3. Monissa kielissä prosodiset ominaisuudet ovat merkitystä erottavia piirteitä.
4. Tavu on kielen muotorakenteen yksikkö.
5. Sanat häirikkö, pentue, sulho, sulhanen ja johtajatar ovat muuntelujohdoksia.
6. Sanaluokkien keskeisenä erottelukriteerinä on sanan merkitys.
7. Lauseessa Karamelli jäi imeskelemättä ei ole objektia.
8. Nominit koostuvat substantiiveista, adjektiiveista ja pronomineista.
9. Objektin sija on aina akkusatiivi.
10. Suomessa ihmiseenkin voidaan viitata demonstratiivipronominilla.
11. Absoluuttiset adjektiivit viittaavat ominaisuuteen, joka kohteella on aina.
12. Perussubjekti on kolmen peruslausetyypin yksi tärkeä kriteeri.
13. Sanaluokkien rajat ovat suomessa kielen morfologisen rakenteen takia selvät.
14. Lause Tulosta syntyi todella vähän on paljouslause.
15. Sivulauseet ovat keskenään rinnasteisia.
16. Reeman paikka on suomessa tyypillisesti finiittiverbin edellä.
17. Termi astevaihtelu tarkoittaa konsonanttien vaihtelua kadon tai heikomman äänteen kanssa.
18. Sanat jokunen, harva, moni ja usea ovat kvanttoreita eli numeraaleja.
Tehtävä 5.b) Selitä seuraavat termit esimerkein valaisten.
a. rajakahdennus
b. funktiosana
c. rajattu ja rajaamaton aspekti
d. osallistujarooli
e. olemassaololause
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen valintakoe 3.6.2008
Tehtävä 1.a) Tutustu alla olevaan Egyptin arabian aineistoon ja tee sen perusteella käännökset arabiasta suomeen ja suomesta arabiaan. (Mask. = maskuliini, fem. = feminiini.)
1. xabbar ’hän (mask.) kertoi’
2. ma xabbarš ’hän (mask.) ei kertonut’
3. xabbarak ’hän (mask.) kertoi sinulle (mask.)’
4. ma xabbarakš ’hän (mask.) ei kertonut sinulle (mask.)’
5. xabbarik ’hän (mask.) kertoi sinulle (fem.)’
6. xabbarkum ’hän (mask.) kertoi teille’
7. xabbarhum ’hän (mask.) kertoi heille’
8. hamal 'hän (mask.) kantoi'
9. ma hamalakš 'hän (mask.) ei kantanut sinua (mask.)
10. hamalhum 'hän (mask.) kantoi heitä'
11. xadamak 'hän (mask.) tarjoisi sinulle (mask.)'
12. samaƒik 'hän (mask.) kuuli sinut (fem.)'
13. ma tabaƒkumš 'hän (mask.) ei seurannut teitä'
14. raggaƒhum 'hän (mask.) vastasi heille'
15. ma hamalkumš (käännä suomeksi)
16. tabaƒhum (käännä suomeksi)
17. (käännä arabiaksi) 'hän (mask.) kuuli'
18. (käännä arabiaksi) 'hän (mask.) ei tarjonnut sinulle (fem.)'
19. (käännä arabiaksi) 'hän (mask.) vastasi sinulle (mask.)'
Tehtävä 1.b) Yksi swahilin kielen ominaispiirteistä on substantiivien jakautuminen luokkiin, jotka eroavat toisistaan yksikkö- ja monikkomorfeemien perusteella. Jaa alla olevat sana luokkiin ja kerro, millaisista morfeemeista kunkin luokan tunnistaa. Ota huomioon, että näiden morfeemien äänneasussa voi olla äänneympäristöstä johtuvaa vaihtelua. Kerro myös lyhyesti (yhdellä, kahdella sanalla), millainen on kunkin luokan semanttinen jakoperuste.
YKSIKKÖ : MONIKKO : MERKITYS
1. kikapu : vikapu : ’kori, korit’
2. mtoto : watoto : ’lapsi, lapset’
3. uzuri : – : ’hyvyys’
4. mhindi : mihindi : ’maissi, maissit’
5. kikombe : vikombe : ’kuppi, kupit’
6. kisu : visu : ’veitsi, veitset’
7. uso : nyuso : ’kasvo, kasvot’
8. ubavu : mbavu : ’ kylkiluu, -luut’
9. udevu : ndevu : ’hius, hiukset’
10. uhuru : – : ’vapaus’
11. mume : waume : ’aviomies, -miehet’
12. mkindu : mikindu : ’taatelipalmu, -palmut’
13. ubaya : – : ’pahuus’
14. kioo : vioo : ’peili, peilit’
15. mboga : miboga : ’kurpitsa, kurpitsat’
16. mfigili : mifigili : ’retiisi, retiisit’
17. mkulima : wakulima : ’maanviljelijä, -viljelijät’
18. mwalimu : wawalimu : ’opettaja, opettajat’
Tehtävä 2. Korjaa seuraavan tekstin välimerkkivirheet. Alleviivaa virheellinen kohta ja kirjoita se oikealla olevalle viivalle korjattuna. Aiheettomista korjauksista menee pisteitä.
Esim. Sekoita taikinaan voi, tai margariini
Korjaus: voi tai margariini
Nykynuorison käytöksellä ei ole enää mitään rajoja. Pystyn juuri ja juuri antamaan anteeksi sen, että nuorisosta on kasvanut edellistä sukupolvea isompaa, romuluisempaa, ja kovaäänisempää. Kestän senkin että nykynuoret eivät osaa enää yhdyssanasääntöjä ja sen, ettei niille kehity mitään käsialaa muistuttavaakaan, jatkuvan tietokoneennäpyttelyn seurauksena.
Mutta sitä en voi sietää, että suomalaisnuoriso on niin nöyrää ja vaatimatonta. Mikä niitä oikein vaivaa. Nuorison pitää olla koppavaa. Nuorisolla tulee olla suuret luulot itsestään. Nuorison täytyy tähdätä korkealle, ja kuvitella hallitsevansa koko maailmaa. Miten niille muuten uskaltaa jättää Suomen ja kaikki tulevat eläkeläiset hoidettavaksi?
Sitran ja Tekesin tällä viikolla julkistama Nuorten tulevaisuukuvat-tutkimus ei lupaa hyvää. Raportin mukaan iso osa isänmaan toivoista tähtää pienimuotoiseen perhe-elämään vuonna 2020. Nuorten tulevaisuudenhaaveet pyörivät siivoamisen, kahvinjuonnin ja jokavuotisen etelänmatkan ympärillä. Ihannekuva itsestä työntekijänä on ahkera ja kunnollinen. Ahkera ja kunnollinen! Suomalainen nuoriso tuntuu oikein odottavan, että heitä poljetaan, ja alistetaan, irtisanotaan ja lomautetaan. Sillä niinhän kaikille ahkerille ja kunnollisille lopulta käy. Oikein voi kuulla kuinka yritysjohtajat hierovat tyytyväisinä käsiään. Tuleva työntekijäsukupolvi ei rettelöi, vaan haluaa alistua. Sehän sopii työnantajalle–mutta se ei sovi Suomelle. Juhlapuheiden kirjoittajat tietävät jo, että Suomi pärjää tulevaisuudessa vain uusien innovaatioiden avulla
Kasvatuksessa on mennyt jotain pahasti pieleen. Vika on siis vanhempien, opettajien ja vallanpitäjien. Nuorisolla on vakava asennaongelma. Ei niin, että se on pahatapaista, tai edes laiskaa. Se on vain niin riivatun kunnollista ja kilttiä, että huolestuttaa. Opetusministeri Sari Sarkomaan pitäisi pikaisesti lanseerata Arrogantti nuoriso -kampanja. Se palkitsisi teinit jotka haastava pöyhkeästi nykyarvot, -käytännöt, ja -johtajat. Suuruudenhulluista suunnitelmista saisi plussaa koska vain suuruudenhullut unelmat ovat tätä maailmaa tähänkin asti kehittäneet.
Nuorisolle tiedoksi; elämä vuonna 2020 ei ole enää mitään pientaloidylliä. Suomen työikäisen väestön määrä on alkanut vähetä jo kymmenen vuotta aiemmin. Ruoan hinta killuu pysyvästi katossa. Ilmastonmuutos tuntuu jo omalla iholla ja kansainväliset selkkaukset saattava hyvinkin näkyä kotiovelta. Repikää siitä, nuoriso. Ja tehkää jotain.
Helsingin Sanomat / Annamari Sipilä (muk.) (Kirjoittajan motto: On turha etsiä vikaa itsestään, kun se on ilmiselvästi muissa.)
Tehtävä 3.a.) Etsi seuraavasta tekstistä kaikki verbien nominaali- eli infiniittimuodot. Kirjoita muodot alla oleville riveille ja nimeä ne mahdollisimman tarkasti.
Kuvittele, että joutuisit kääntämään tekstiä vepsästä tagalogiksi mutta et osaisi kumpaakaan kieltä. Apuvälineiksi saisit sanakirjan ja kummankin kielen kieliopin. Kääntäessäsi yrittäisit tunnistaa vepsän sanan ja sen taivutuksen: katsoisit sanakirjasta, onko se esimerkiksi substantiivi vai verbi. Sitten etsisit sille tagalogin vastineen. Monitulkintainen sana tai kirjoitusvirhe aiheuttaisi heti ongelmia. Tietokone on tällaisessa tilanteessa, kun se kääntää kieltä. Nykyiset käännösohjelmistot kääntävät parhaimmillaan 90-prosenttisesti oikein. 90-prosenttisesti oikein kääntävä järjestelmä kuulostaa melko hyvältä, mutta käytännössä kone on tällöin kääntänyt joka kymmenennen ilmauksen väärin. Tällaisella tuloksella ihmiskääntäjä ei pysyisi kovin pitkään alalla. Merkitys on konekäännöksen kompastuskivi, sillä tietokone ei ymmärrä tekstiä aidosti. Se näkee pelkkiä kirjainjonoja.
Nykyiset ohjelmistot pystyvät käsittelemään melko hyvin yleiskielistä tekstiä, joka on kirjoitettu kieliopillisesti oikein ja jossa lauseet ovat yksinkertaisia. Parhaiten koneen käännettäviksi soveltuvat esimerkiksi ohjekirjat. Vertauskuvat ja sanaleikit ovat koneelle mahdottomia, ja monimerkityksisyys iso ongelma. Esimerkiksi suomen sana kuusi tarkoittaa sekä numeroa, puuta että sinun kuutasi. Joskus koneen on vaikea ymmärtää yhdyssanoja. Millainen höyhenpeitteinen vahtimestari on virtuaalikanavaksi? Kuinka jaetaan riveille kaivosaukko? Oma lukunsa ovat ammattitermit. Levykaupan levy on eri asia kuin hitsaajan levy. Käännösjärjestelmän voi mukauttaa ammattisanastoon, mikä parantaa sen suorituskykyä. (Janos Honkonen / Tiede-lehti 9/2007 (muk.))
Tehtävä 3.b) Kirjoita kaikki mahdolliset vartalot seuraavista sanoista. Nimeä kukin vartalo.
käsi
nousta
lukea
laulaa
vastata
Tehtävä 4. Lauseita tarkasteltaessa voidaan puhua sekä lauseenjäsenten syntaktisista rakennetehtävistä että lauseenjäsenten semanttisista rooleista. Kohdissa a–e on mainittu yksi syntaktinen tehtävä ja semanttinen rooli kussakin. Kirjoita kuhunkin kohtaan esimerkkilause, jossa esiintyy kohdassa mainitut ehdot täyttävä lauseenjäsen, esimerkiksi kohtaa a lause, jonka subjekti on semanttiselta rooliltaan tekijä. Alleviivaa se lauseenjäsen, joka täyttää ehdot. Pyydetyn lauseenjäsenen ei tarvitse olla lauseen alussa.
a. subjekti-tekijä
b. adverbiaali-kohde
c. adverbiaali-väline
d. predikatiivi-paikka
e. objekti-kokija
Tehtävä 5.a) Seuraavassa on väittämiä, joista viisi pitää täysin paikkansa. Rengasta näiden viiden väittämän numero. Ylimääräisistä rengastuksista menee pisteitä.
1. Kielten yhtäläisyydet voivat johtua konvergenssista.
2. Konsonantin pituus ei ole suomessa distinktiivinen piirre.
3. Yhdyssana ei voi sisältää samaa sanavartaloa kahteen kertaan.
4. Deskriptiivisissä kieliopeissa annetaan ohjeita, joiden mukaan kielenkäyttäjän pitää toimia pyrkiessään korrektiin tuotokseen.
5. Kielen kaksoisjäsennyksellä tarkoitetaan puheen muuttamista kirjoitettuun muotoon.
6. Kielitieteen nykytutkimuksen suuria haasteita on merkitysten prosessointiin liittyvien kysymysten selvittäminen.
7. Kontrastiivinen kielentutkimus tutkii kieltenvälisiä sukulaisuussuhteita.
8. Lauseen rakenne ja lauseen funktio vastaavat toisiaan.
9. Verbi antaa on tyypillisesti kaksipaikkainen verbi.
10. Sana on kielitieteen yksi primitiivikäsite, joka on helppo määritellä täsmällisesti.
11. Sekä tremulantit (esim. r) että lateraalit (esim. l) kuuluvat sibilantteihin.
12. Persoonaa voi suomen kielessä ilmaista mm. verbeihin liittyvillä morfeemeilla ja possessiivisuffikseilla.
13. Periaatetta, jonka mukaan samaa sääntöä voi soveltaa yhä uudestaan, sanotaan rekursiiviseksi.
14. Lauseanalyysi on alkuaan perustunut lauseenjäsenten rakenteellisiin ominaisuuksiin.
15. Yleisimmät kielitieteen termit (verbi, subjekti, objekti, predikaatti jne.) merkitsevät samaa kaikissa kielioppimalleissa.
16. Lauseen osien välillä ei ole hierarkkisia suhteita, vaan lineaarisia.
17. Nuorgrammaatikkojen mukaan vain analogia saattoi aiheuttaa poikkeuksia äännelakien vaikutukseen.
18. Monikon genetiivimuodot perunien, perunojen, perunoiden, perunoitten ja perunain ovat kaikki nykysuomessa yleisiä.
19. Areaalilingvistiikassa tutkitaan suomen murteiden keskinäisiä suhteita.
20. Generatiivisen fonologian luokittelupiirteiden systeemi pohjautuu noin viiteenkymmeneen ääntämystä kuvaavaan universaaliin piirteeseen.
Tehtävä 5.b) Selitä esimerkein valaisten, mitä seuraava termit merkitsevät.
1. juurimorfeemi
2. determinatiivinen yhdyssana
3. kollokaatio
4. minimipari
5. hypotaktinen suhde
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen valintakoe 5.6.2007
Tehtävä 1.a) Määrittele seuraavat käsitteet.
agglutinoiva kieli
fonologinen oppositio
idiolekti
idiomi
vokaaliharmonia
Tehtävä 1.b) Seuraavista väittämistä viisi on virheellisiä tai puutteellisia. Ympyröi näiden viiden väittämän numero. Ylimääräisistä ympyröinneistä sakotetaan.
1. Kielitiede eli lingvistiikka tutkii ihmisen puheen järjestelmiä.
2. Deskriptiivinen kielioppi pyrkii kuvaamaan kieltä, eikä sen tavoitteena ole antaa kielenkäyttäjille kielen käytön normeja.
3. Sosiolingvistiikka tutkii ryhmien ja yhteisöjen kielen variaatioita eli vaihtelua.
4. Kieliä voidaan nimittää eri kieliksi vain, jos niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan, kuten eri murteiden puhujat ymmärtävät.
5. Kielikuntaan kuuluvat sukulaiskielet, jotka ovat syntyneet saman kantakielen murteista.
6. Strukturalistinen lauseanalyysi käsitteli kokonaisia lauseita ja lauseen rakenneosia, joita nimitettiin ainoastaan tässä tutkimusperinteessä lausekkeiksi.
7. Sekä puheen että kirjoituksen sanoista voidaan erottaa morfeemeja, joilla on itsenäinen merkitys tai jotka osoittavat muiden yksiköiden välisiä suhteita.
8. Syntaksi eli lauseoppi kuvaa sanojen peräkkäin liittämistä ja tarkastelee sekä koko lausetta että funktionaaleja lauseen osia.
9. Suomen kielen vokaalit voidaan jakaa kahtia, suppeisiin (i, y, u) ja väljiin (ä, a).
10. Suomen kielen konsonanteista soinnillisia ovat p, t, k, f, s ja h.
11. Sidonnaiset morfeemit eli affiksit voidaan jakaa prefikseihin eli etuliitteisiin, infikseihin eli sisäliitteisiin ja suffikseihin eli jälki- tai loppuliitteisiin.
Tehtävä 2.a) Ryhmittele seuraavat Ghanassa puhuttavan walin kielen sanat samanlaisen taivutuksen perusteella. Käytä ryhmittelyssä sanojen järjestysnumeroita (esimerkiksi ryhmään 1 kuuluvat numerot 16 ja 17.
1. gbέbiri 'varvas' gbaέbiέ 'varpaat'
2. libiri 'kolikko' libiέ 'kolikot'
3. nuә 'lintu' nuәhi 'linnut'
4. nәgbani 'huuli nәgbama 'huulet'
5. dzέla 'muna' dzέlii 'munat'
6. na 'lehmä' nii 'lehmät
7. biέ 'lapsi' biέhi 'lapset'
8. wadzέ 'vaate' wadzέhi 'vaatteet'
9. daa 'tori' daahi 'torit'
10. lumbiri 'appelsiini' lumbiέ 'appelsiinit'
11. kpakpani 'käsi' kpakpama 'kädet'
12. nubiri 'sormi' nubiέ 'sormet'
13. dau 'mies' dauba 'miehet'
14. poγa 'nainen' poγaba 'naiset'
15. nimbiri 'silmä' nimbiέ 'silmät'
Tehtävä 2.b) Kanadassa puhuttava intiaanikieli cree on polysynteettinen kieli. Muodosta puuttuvat muodot päättelemällä oikea asu muista taivutusmuodoista.
nähdä:
niwaapamaaw ’näen hänet’
kiwaapamaaw ’näet hänet’
waapameew ’hän näkee hänet’
niwaapamaanaan ’näemme hänet’
(kirjoita creeksi) ’näette hänet’
waapameewak ’he näkevät hänet’
niwaapahteen ’näen sen’
(kirjoita creeksi) ’näet sen’
waapahtam ’hän näkee sen’
niwaapahtenaan ’näemme sen’
kiwaapahteenaawaaw ’näette sen’
(kirjoita creeksi) ’he näkevät sen’
pitää:
nikanaweelimaaw ’pidän hänet’
(kirjoita creeksi) ’pidät hänet’
(kirjoita creeksi) ’hän pitää hänet’
(kirjoita creeksi) ’pidämme hänet’
(kirjoita creeksi) ’pidätte hänet’
kanaweelimaawak ’he pitävät hänet’
nikanaweelihteen ’pidän sen’
(kirjoita creeksi) ’pidät sen’
kanaweelihtam ’hän pitää sen’
(kirjoita creeksi) ’pidämme sen’
(kirjoita creeksi) ’pidätte sen’
kanaweelihtamwak ’he pitävät sen’
Tehtävä 3. Korjaa seuraavan tekstin välimerkkivirheet. Alleviivaa virheellinen kohta ja kirjoita korjaus rivin perässä olevalle viivalle. Vääristä korjauksista saa miinuspisteitä.
Esim. Sekoita taikinaan voi, tai margariini
Korjaus: voi tai margariini
Miksi ihmiselle annetaan yleensä kaksi etunimeä?
Etunimien antamista ovat niin meillä, kuin muualla säädelleet muoti ja tavat. Alkuaan lapselle annettiin yksi nimi suvun vanhempien jäsenten mukaan. Niinpä nimivalikoima pysyi vuosisadat suppeana ja siihen kuului lähes yksinomaan pyhimysnimiä ja raamatullisia nimiä.
Kahden etunimen muoti levisi Saksasta Tanskaan ja Ruotsiin 1600-luvulla, ja Suomeen 1700-luvulla. Tapa rajoittui aluksi ylhäisön piiriin mistä esimerkkejä ovat Ruotsi Suomen kuningas Kustaa Adolf ja kuningatar Ulriika Eleonoora.
Uusi tyyli pysyi pitkään vain ylimmän yhteiskuntaluokan käytössä. 1700-luvun lopun Tanskasta tiedetään, että aateliston, papiston ja porvariston piirissä kaksinimisyys oli yleistä kun taas talonpoikaisväestöstä aineistoaan viidellä prosentilla oli kaksi etunimeä. Samassa järjestyksessä kaksinimisyyteen siirryttiin Suomessakin.
Meillä tapa omaksuttiin ensin ruotsinkielisellä länsirannikolla mistä se levisi hitaasti itään ja pohjoiseen. Esimerkiksi 1880-luvulla Uudenmaan naisista vain 10 prosenttia oli yksinimisiä, mutta Viipurin läänin naisista 70 prosenttia.
Ihmisten nimet ovat aina heijastaneet aate ja kulttuurivirtauksia sekä arvostuksia ja ihanteita. Suomeen 1800-luvulla saapuneet kansallisromanttiset aatteet ja vuosisadan lopun suomalaiskansalliset pyrkimykset ilmenivät myös uusina etuniminä. Suvun perinnenimiä voitiin käyttää toisena etunimenä mutta monet valitsivat ensimmäisen nimen ajan muodin ja vanhempien mieltymysten mukaan. Seuraavassa vaiheessa toinenkin etunimi poimittiin jatkuvasti monipuolistuvasta valikoimasta.
Useamman etunimen käyttö on tätä nykyä vakiintunut tapa. 2000-luvun alussa yhden etunimen sai lapsista vain pari prosenttia.
Tiede-lehti 2/2007 (muokattu)
Tehtävä 4.a) Minä lauseenjäsenenä sivulause voi esiintyä? Anna jokaisesta tapauksesta esimerkki.
Tehtävä 4.b) Alleviivaa subjektit ja rengasta objektit.
- Muistuta Mariaa ilmoittautumisesta! Hän ei halua menettää retkeä.
- Uskon hänen muistavan muutenkin. Kaikkiallahan näkyi ilmoituksia.
Tehtävä 5.a) Missä suhteessa seuraavat muodot ovat astevaihtelultaan poikkeuksellisia? Miten poikkeus missäkin tapauksessa on selitettävissä?
lahje
laukkumme
lampaat
Tehtävä 5.b) Poimi seuraavasta tekstistä verbin nominaalimuodot ja kirjoita muodon jälkeen mahdollisimman tarkoin, mikä muoto on kyseessä.
Kesän lähestyessä innostuin istuttamaan sekä kukkivia kasveja että kaikkea muuta vihertävää.
Eilen huomasin puutarhassa käydyn: harmista kihisten aloin korjata tuholaisen jälkiä.