Tutkimusalueet
Suomen kielen oppiaineessa harjoitetaan laaja-alaista fennistiikan tutkimusta sekä osallistutaan monitieteisiin tutkimushankkeisiin. Erityisiä vahvuusaloja ovat suomen kielen historian tutkimus, oppihistoria, sanastontutkimus ja etymologia, syntaksin ja semantiikan tutkimus erityisesti kognitiivisen kielitieteen ja kieliopillistumisen näkökulmasta, suomi toisena ja vieraana kielenä, diskurssin ja vuorovaikutuksen tutkimus sekä nimistöntutkimus. Alla esitellään oppiaineen tutkimushankkeita ja henkilökunnan tutkimusintressejä teema-alueittain.
Kielellinen vuorovaikutus
Kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa muutoskohdissa
Kielen oppiminen ja koulutus
Kieliopin ja sanaston tutkimus
Fliologian ja oppihistorian tutkimus
Kielellinen vuorovaikutus
Ihmisen jokapäiväinen toiminta perustuu monilta osin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vuorovaikutusprosesseihin. Näitä voidaan tutkia myös suomen kielen näkökulmasta. Kieltä tarkastellaan niin nykypäivän konteksteissa kuin ajan kuluessa ilmenevien muutostenkin osalta. Tutkittavia ilmiöitä voidaan tarkastella useilla eri tasoilla, kuten vuorovaikutuksen, diskurssin tai kognition ilmiöinä.Lue lisää teema-alueesta yleisesti kieli- ja käännöstieteiden laitoksen sivuilta
Tutkimushankkeita
Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta Arkisyn
Subjektin ilmaiseminen suomessa ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä
Satakuntalaisuus puheessa
Teema-alueen tutkijoita
Marja-Liisa Helasvuo
Tommi Kurki
Milja Väänänen
Satu Rakkolainen-Sossa
Kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa muutoskohdissa
Suomen kielen oppiaineessa tehtävä tutkimus painottuu suomalaisen kulttuurin kirjallistumiseen ja erityisesti suomen kirjakielen syntyvaiheisiin 1500-luvulla. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat Mikael Agricolan ja hänen aikalaistensa kieli ja sen kautta suomalaisen maailmankuvan vähittäinen eurooppalaistuminen kansainvälisten kontaktien vaikutuksesta.
Lue lisää teema-alueesta yleisesti kieli- ja käännöstieteiden laitoksen sivuilta
Tutkimushankkeita
Mikael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyntaktinen tietokanta (Häkkinen, Inaba, Nummila, Vaittinen)
Mikael Agricolan sanakirja (Häkkinen, Lehtosalo, Vaittinen)
Westhin koodeksi (Häkkinen, Vaittinen)
Teema-alueen tutkijoita
Kaisa Häkkinen
Kirsi-Maria Nummila
Nobufumi Inaba
Tanja Vaittinen
Kaisa Lehtosalo
Heidi Salmi
Kielen oppiminen ja koulutus
Kielen oppimisen ja koulutuksen tutkimuksen lähtökohtana ovat erilaiset toimijat ja heidän kielenoppimisensa tarkastelu. Suomea opitaan niin äidinkielenä kuin toisena tai vieraana kielenäkin. Tutkimuksessa käsitelläänkin suomen oppimista ja oppimisen ja opetuksen suhdetta monenlaisista näkökulmista.
Lue lisää teema-alueesta yleisesti kieli- ja käännöstieteiden laitoksen sivuilta
Tutkimushankkeita
Edistyneiden suomenoppijoiden korpus
Epätasainen suomen kielen taito
Teema-alueen tutkijoita
Kirsti Siitonen
Päivi Valtonen
Ilmari Ivaska
Satu Rakkolainen-Sossa
Kieliopin ja sanaston tutkimus
Kieliopin ja sanaston tutkimuksessa laaditaan kielen rakennekuvauksia, sanastoja, sanakirjoja, editioita ja muita tekstejä ensisijaisesti kielitieteen sekä muiden tieteenalojen tutkimuksen tarpeisiin. Kieliopin tutkimuksessa keskeisiä painopisteitä ovat kognitiivinen kielentutkimus ja kieliopillistuminen. Muuttuvat ilmiöt kuvaavat kielen kehitystä myös diakronisessa perspektiivissä.
Lue lisää teema-alueesta yleisesti kieli- ja käännöstieteiden laitoksen sivuilta
Tutkimushankkeita
Agricolan sanakirja
Spatiaalista semantiikkaa syntaksin periferiassa
Sanakirjatyön valinnat
Suomen kirjoitetun yleiskielen morfologisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus
Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta Arkisyn
Suomen sanaston ikää, alkuperää ja muodostustapaa koskeva tutkimus koostuu useista erillisprojekteista, joiden tuloksista suuri osa on jo julkaistu. Näitä ovat mm. Linnun nimi, joka käsittelee suomenkielisen linnunnimistön kehitystä kantauralista nykysuomeen, Nykysuomen etymologinen sanakirja sekä lukuisat erillistutkimukset Mikael Agricolan teosten sanastosta (kasvien nimet, eläinten nimet, soitinten nimet, tautien nimet ym.).
Teema-alueen tutkijoita
Kaisa Häkkinen
Tuomas Huumo
Krista Ojutkangas
Tanja Vaittinen
Laura Tyysteri
Salla Nurminen
Kaisa Lehtosalo
Filologian ja oppihistorian tutkimus
Suomen ja sen sukukielten historian ja tätä koskevan tutkimusperinteen tuntemus on tärkeä osa suomalaista identiteettiä nykyajan monikulttuurisessa maailmassa. Oppiaineessa tehtävä tutkimus keskittyy erityisesti kielen muutoksen tutkimiseen ja kuvaamiseen Volgan ja Itämeren alueen kielten näkökulmasta.
Lue lisää teema-alueesta yleisesti kieli- ja käännöstieteiden laitoksen sivuilta
Tutkimushankkeita
Fennistiikan oppihistorian tutkimus on osittain opetukseen integroitu, jatkuvasti päivittyvä hanke, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisimman monipuolisesti sekä suomen kieltä koskevan tutkimuksen yleisiä linjoja että aihepiiriin liittyviä erityiskysymyksiä, mm. yksittäisten tutkijoiden panosta alan tieteellisen perinteen kartuttamiseen. Hankkeesta on ilmestynyt yksi monografia (Suomen kielen tutkimuksen historia) sekä useita artikkeleja, jotka ovat pääosin ilmestyneet muiden tahojen organisoimien monitieteisten oppihistoriahankkeiden yhteydessä.
Teema-alueen tutkijoita
Kaisa Häkkinen
Jorma Luutonen
Mihail Voronov